Kumpaanko reikään se 6bar:n paineella on parempi pukata soppaa, 8mm vai 12mm? Kummassako joutuu pumppu kovemmalle jos vielä annetaan tyhjää vastusta siihen virtaukseen/ tuottoon.
Jos paluulinja on pieni ja ahistaa niin paine heittelee kun ajetaan siellä pintakaasulla osiolla.
Itte kun oon tottunut tekeen asiat kunnolla niin en ymmärrä miksi se paluulinja pitää olla pienempi, koska se tosiaan aihettaa niitä ongelmia pintakaasulla ja tyhjäkäynnillä. Kyllä se tosiaan toimii täyskaasulla vaikka millisellä paluulinjalla, mutta miksi tehdä tietoisesti mahdollinen ongelmakohta?
Millä tuotolla/paineella 6mm paluulinja aiheuttaa ongelmia? Tai 8mm?
Ollaan ajettu Carterin rullakennopumpua kaasarivehkeessä pelkkää paineensäädintä vasten ilman paluulinjaa. Vaikka paluulinja olisi tuollakin pumpulla toiminnan edellytys. Tuotto suhteessa kulutukseen hiukan ylimitoitettua. Eikä ollut mitään ongelmaa seoksien suhteen.
Riippuu paljon polttoaineputkiston muodosta, suora virtaa paremmin kuin käyräinen. Mutta jos se kutosen paluulinja ei aiheuta ongelmia, niin ei se myös aiheuta painepuolella ongelmia. Karkeasti sama määrä sitä polttoainetta virtaa paineputkesta kuin paluuputkestakin kun ajetaan pintakaasulla.
En ymmärrä mitä tekemistä paluuletkuttomalla kaasarivehkeellä on nyt tämän asian kanssa?
Sitten vielä lisätään jännitteen korotin pumpulle ahtopaineen mukaan niin laitan kyllä mieluummin menon karvan isommaksi kuin paluun että kuin toisinpäin.
Mutta 1/2" alumiiniputkesta kun tekee menon ja paluun niin ei ahista.
Monissa polttoainetukeissa ja suodattimissa on -an8 tai -an10 liiittimet. Paineensäätimissä -an6 liittimet.
No se nyt on jokaisen itse saivarreltavissa, mikä on todellista soveltuvuutta ja mikä ei. Jos pumpun valmistajan spekseissä lukee "Fuel compatibility E85", niin se on silloin viinalle speksattu pumppu.
Samalla vihkosella lukee myös teksti "With E26/E85 or Diesel fuel run-time max. 500 h."
Todellisesta soveltuvuudesta saadaan tietoa ajan kanssa vaikka vielä ei ole tullut yhtään hajoamista vastaan. Aikoinaan vaan Bosch sanoi takuun raukeavan E85 käytössä. No oli miten oli kestää jos on kestääkseen.
Kaasarin pumppu mallia Facet RedTop 159L/H tuotto, jos ei riitä niin toinen rinnalle ja tätä pumppua käytän alkuunsa siksi että löytyy entiseltä kaasutin ajalta valmiiksi. Helppohan tuohon peltitankkiin on lähdöt muokata, mutta vaikeeks menee jos joutuu sen pumpun sinne sisään sovittaa. Muoto vähän huono kun v-mallinen alaspäin kapeneva.
Pistät peräkontin pohjaan ne pumput kiinni.
Aika pieneltä kuullostaa tuo 159l/h. Varsinkin kun puhutaan 800hv aikomuksista.
No näethän sen kun se soppa loppuu.
Tiedetään kyllä siksi tuossa lukikin että riittääköhän se kerääjäsäiliön täyttämiseen.
Laske riittääkö tuo tuotto kuitenkaan kun vedetään lämä lattiassa varsinkin kun suunnitellaan 800hv ulosottoa.
E85:llä -044:n kanssa ei suomessa vielä ole kovin montaa vuotta ajeltu vs. esim. ruotsi. Itse olen parisen vuotta E85:llä ajellut ongelmitta, mutta tosin ei ole silmiin osunut naapurimaan foorumeiltakaan rekkuloita 044:n kestävyydestä.
Mitä pumppu-asiaan tulee, niin laita kaksi 044:ää ja toinen ecun tai esim. painekatkaisijan ohjaamaksi. Normiajot ajellaan yhdellä pumpulla, ja sitten kun tarvitsee kiirehtiä, niin sitten kytkeytyy toinenkin pumppu päälle. Näin toimii pienemmänkin paluun kanssa ongelmitta. Omassa an8 syöttö ja auton vakio paluu 6mm reiällä. Ei ole ollut paineen hallinan kanssa mitään ongelmia. Oma valinta boschin ja ameriikanpumpun välilitä kallistuu kyllä ihan joka kerta boschin suuntaan.
Tuolla aiemmin mainitusta weldonista katukäytössä on osunut huonoa palautetta silmään. Ilman ohjausta pidemmässä katuajossa pumppu lämpeää, ja ajanmittaan leipoo kiinni.
2x044 riittää paremmin kuin hyvin 800hv:lle E85:n kanssa.
Se helppous autossa toki on että on paljon tilaa kontissa johon nuo soppa kattilat mahtuu. Niin tosiaan heti jos alkaa oireilla että ei riitä tuon pumpun tuott niin sitten siirtopumppuakin isommaksi. Mutta todennäköisesti tuo vaihe tulee vasta sitten kun auto on muuten kasassa ja ajossa. Eli päästään juuri siihen lastentautien hoitamiseen.
Paljon sain aiheutettua keskustelua kysymällä vain pumpun sopivuutta E85:lle. Kun alkaa lähestyä sitä vaihetta että pääsee sovittaa edes moottoria koriin paikalleen niin pitää siirtyä toiseen topikkiin sit häiriköimään, kiitoksia silti kaikille keskusteluun osallistujille. Tilanne valaistu jo huomattavasti.
No jos nyt semmoinen arviolta 8 litraa minuutissa* kulutetaan 800hv ulosotolla, niin järjestelmässä on n. 5,35l/min vaje tuon siirtopumpun tuoton jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa 3-litrainen kerääjäsäiliö riittää n. 34 sekuntia urku auki, kunnes polttoaine laskennallisesti loppuu**. Voit itse miettiä, mistä löytyy sellainen suora, jossa tuolla teholla voidaan työntää huipputehon (ja suuttimien aukiolon maksimin) kohdalla sekunniksikaan kaasua nostamatta reilu puoli minuuttia. Ja tämä siis puhumattakaan siitä, että mitä tuollaista tehoa tuottava pata kestää.
*varman päälle otettu työluku
** kyllä, käytännön ongelmat alkavat jo hieman aikaisemmin
Kauanko menee mailin matkan vedolla?
Tekisitkö tuollaista järjestelmää itse edes siihen kun aletaan puhua että vähän pitempään kun vedän niin soppa loppuu. Vaikka laskennallisesti. Pienemmille tehoille eli 500hv lukemiin niin riittää mainiosti.
Varsinkin kun autossa on peltitankki johon onn aika helppo tehdä uudet lähdöt pohjaan. Tyhjä tehdä enään mitään erillistä keräyssäiliötä kun antaa auton oman tankin toimia "semmoisena". Selviää vähemmillä linjanvedoillakin. Tietty tankin pohjasta lähdöt niin kannattaa suodattimet laittaa jo ennen pumppuja.
Ja vaikka 300km/h ajat 30 sek niin se nyt ei kovinkaan pitkää suoraa tarvitse. Saatikka kun puhelinkopin aerodynaamiikalla varustetut vehkeet edes niin lujaa menee.
Joo en oo minä joka tuohon sukkulaan hyppää pilotiks jos tehdään noin pitkä täyskaasu veto. Vaikka on kaaret ja kehikot sisällä niin alkaa reilun 2markan jälkeen loppuu korista aerodynamiikka. Mutta onneksi mitään ei vielä suunnitelmissa ole lyöty lukkoon, eli vielä on varaa ottaa tyhjäpaperi johonka piirretään.
Mailin matka kestää hieman päälle 800-hevosvoimaisella perhesedanilla melkolailla tarkasti 30 sekuntia. Tämän aikavälin keskimääräinen suutintuotto on logien perusteella n. 6,621 l/min, maksimi tuottopiikin ollessa 8,14 l/min. Todellinen polttoaineen kulutus on ollut kiihdytyksen aikana 3,11 litraa.
Minulla itselläni on tilavuudeltaan n. 3,4-litrainen kerääjäsäiliö, jota ruokitaan Carterin 272 l/h siirtopumpulla.
Kerääjäsäiliö pitää mitoittaa sen tarpeen mukaan, johon autoa tullaan todennäköisimmin käyttämään + varmuuskertoimet päälle. Todellisessa elämässä kerääjäsäiliön rakenteesta ja muodosta riippuen sitä ei tulisi päästää koskaan alle kolmannekseen tai neljännekseen.
Mainittakoon nyt vielä, että kaikki ylimääräinen pumppujen tuotto on hukkaenergiaa ja menee loppuviimeksi polttoaineen lämmöksi ja kuluttaa moottorin tuottamaa energiaa.
272L/h tuotto ja tuon kaveriksi 3l kerääjä, 044x2, an8 koneeseen ja an8 tankkiin takaisin, välissä fuelab/aeromotiven b-paineensäädin. Auto ei tule mailiveto käyttöön eli siitä laskemaan max viinan tarvetta mikä näillä suomen nopeilla radoilla on kaasun pohjassa pito aika.
Tuo setuppi kuulostaa ihan hyvälle melkein mihin käyttöön vain.
Olettaen, että teet kerääjäsäiliön itse tai teetät sen jossain, niin kannattaa ajatella sen speksauksessa muutamia yksityiskohtia. Tässä omia ajatuksia aiheesta:
Kannattaa välttää ilmakuplien ja vaahdon pääsemistä ruiskupumppujen ottojen läheisyyteen mahdollisimman hyvin, joten kaikki pyttyyn sisään tulevat kanavat olisi hyvä tuoda vaakasuoraan ja mieluusti tangetille, mikäli pyöreä pytty kyseessä. Eli vältä "ampumasta" kovaa nestevirtaa suoraan polttoaineen pintaa kohti.
Polttoaineen vaihtumista kerääjäsäiliössä pienen kulutuksen ajossa olisi myös hyvä tehostaa siten, ettei järjestelmässä pyöri jatkuvasti sama polttoaine ja tankista kerääjään pumpattava bensa palaa suoraan takaisin tankkiin. Tämä siksi, ettei pääkierron polttoaine suotta lämpeä kuumaksi käydessään toistuvasti pumppujen läpi ja kuumassa bensatukissa. Tuo siis tankista bensa vaikka puoleen väliin säiliötä, välttäen jälleen mahdollisten ilmakuplien joutumista ruiskupumppujen imuun.
Aseta ruiskupumppujen lähdöt siten, että polttoainetta on aina tarjolla, etenkin silloin kun auto kiihtyy. Tästä syystä olisi siis hyvä, että pumppujen lähdöt osoittavat auton kulkusuunnassa taaksepäin.
Aivan, noihin seikkoihin olikin hyvä tarttua. Ajatuksissa pyörikin muodoltaan pyöreä säiliö jossa on kartioituva pohja, eli polttoaine pääsee valumaan alaspäin ja pohjassa tulisi vain lähdöt taakse päin. Säiliön yläreunaan tulisi silloin tangetissa kolme tuloa/menoa. Eli yksi tulee siirtäjältä, yksi on linjaston paluu ja yksi on "ylivuoto" takaisin tankkiin. Ja näin ollen tuohon päätankkiin tulisi vain yksi tulo lisää kerääjäsäiliö "ylivuodosta". Tuossa eilis iltana purinkin autosta tankin irti ja kuivaan paikkaan korkki auki tuulettumaan. Samalla makailin auton alla ja ihmettelin parasta mahdollista reittiä putkille, aika suoraan ne on onneksi asetettavissa, ainut nousu ja lasku on konehuoneeseen tulo ja kontista auton alle veto perämurikan vierestä.
Ja jos yksi 044 antaa sen 220L/H=3,66L/MINx2 = 7,33L/MIN ja säiliö n.3L niin vajaa puoliminuuttia sillon aikaa ennen kun alkaa yskimään. Tokihan siirtäjä työntää tilalle jatkuvasti tavaraa omalla vauhdillaan4,53L/MIN) Niin nyt loppu riippuu siitä mitä tuollanen 2.0 neloskone vie soppaa täysvedossa 5-600hv tehoissa. Emt. miun pitää kokeilla ja kertoo riittääkö.
Naapurimerkin moniventtiili kutosessa, ensimmäinen 044 oli antanut kaikkensa 560hv kohdalla E85:llä, kun bensalla sama pumppu vielä riitti karvan päälle 600hv, jolloin ei vielä tuotto ollut loppu. Lähellä varmaan alettiin olemaan tosin. Jos päädyt kaksi 044:ää laittamaan, niin seuraavan kerran polttoaineen riittävyydestä lähtisin huolestumaan 1000hv:n paremmalla puolella.
Noh, mä käytin tuon Risan penkissä ja lukemat oli ne 560-580Hv etanolilla ja ei ollut vielä missään merkkiä että olisi mennyt laihalle. Tiedän kyllä, että rajoilla oltiin ja siksi hyllyssä onkin jo korvaaja. Tuntuu vaihtelevan kokoonpanosta, mitä autossa on, nuo lukemat mitä 044 pumpusta saa ulos.
Mielenkiintoinen uutinen. Mä olen aina luullut, että se menee ensin laihalle (kun ei saa ainetta tarpeeksi). Millä tuota voi oikein seurata sitten? Jos paineet katoaa yhtäkkiä niin painemittaristakaan ei ole hyötyä...
Kyllähän se sikäli laihalle menee, että sitä polttoainetta ei tarpeeksi palotapahtumaan tule, mutta käytännössä se bensantarpeen kasvaminen kierrosten mukana aihettaa sen, että seos menee todella nopeasti niin laihalle, että kone puutuu aivan täysin. Sama tapahtuu suuttimien loppuessa kesken. Kun sieltä suuttimista ei tietyn aikajänteen tuoton yli vain tule tavaraa, niin voima häviää kuin seinään.
Mitä tuohon viinan seokseen tulee, niin itse ainakin pyrkinyt korkeilla paineilla sinne n. 0,81-0,82 lambda-arvoon. Viinan voi melko huoletta vetää semmoisen 0,03 lambdaa (0,4-0,5:1 AFR @ 14,7:1=lambda 1) laihemmalle kuin vastaava bensalla. Sytkä on viinalla vaikea säätää aivan kohdalleen muualla kuin penkissä, mutta jos on tiedossa bensalla nakuraja ja sille (tai pari astetta alle) säädetty sytkä, niin aikalailla suoraan voi viinalla pistää sen 5 astetta lisää. Todellinen huipputeho tuntuu ainakin omasta kokemuksesta olevan siellä n. 7 asteessa yli 98-bensan nakurajan, mutta tämä luonnollisesti riippuu monesta tekijästä moottorissa. Jo pelkästään polttoaineen vaihtaminen, koskematta sytytysennakkoon tai paineeseen, tuottaa semmoisen viitisen prosenttia lisää tehoa.
Minkälaisia lukemia s4/rs4 b5 on irronnut vakiolla polttaineputkilla, kun käytetty E85:sta? Eli putkisto vakio, mutta pumppu saa olla vaihdettu. Ilmeisesti niissä siis 6mm linjat?
Onko niissä paluulinja ohjattu "naapuritankkiin", josta pumppautuu "isolle" puolelle?
Mietin vain, että mihin asti S3 8L linjat (oletan, että 6mm) riittävät ja voisiko vakiopumpun korvata yksilähtöisellä ja tekisi paluun samoin kuin s4/rs4:ssa. S3:ssa pumpussa tosiaan kaksi painelähtöä, jolloin pumppaa koneeseen ja "naapuritankkiin" eri lähdöistä.
S3:ssa pumpussa tosiaan kaksi painelähtöä, jolloin pumppaa koneeseen ja "naapuritankkiin" eri lähdöistä.
Tuossa omassa varmaan sama pumppu jossa pumpusta kaksi lähtöä. Ei toimi niin, että paluun laittaa "naapuritankkiin", "naapuritankin" piirin virtaus ilmeisesti tosi pieni tai sitten siellä on venttiili joka sulkee virtauksen kun "naapuritankki" on tyhjä. Nyt itsellä väliaikainen viritys, jossa osa paluusta menee "naapuritankkiin" mutta ei tuo taida tällähetkellä oikein toimia. Sanoisin, että normi yksilähtöisestä pumpusta haaroittaa painelähdöstä tuon naapuripiirin (kokeillut en ole).
Comment