Männät/hoonaus

[kimmo paakkanen]

Pitäis taas varakone/et rakentaa.

Mistä erottaa, että milloin on kyseessä takomäntä vai valumäntä?

Purin just pari NF.ää toisessa oli Mahlen männät joiden sisällä oli VW/Audin logot. Tarinoiden mukaan Mahle valmistakkaan muita kuin takomäntiä. Pitääkö paikkaansa?

Toiset männät olivat Noralin valmistamat, joista myös löytyy VW/Audin logot.

Männät ovat kaikki stanukokoa eli 82,485. Noraleissa luki männän päällä koko, mahleet piti mitata. Ulkoisesti Mahleissa ei ole minkäänlaisia teräviä kulumia eikä minkäälaisia Koneiden "puristimien tjsp" jälkiä, kuten Noraleissa on. Väriltään Noralit ovat kirkkaat ja Mahleet ovat tummat. Painavat saman verran.

Miten nuo männänrenkaat oikein mitataan, jotta sais tietää, et meneekö vaihtoon netkin?

Miten tuo hoonaus tehdään ja milloin tietää, et hinkkaaminen riittää, miltä sen pinnan pitää näyttää?

Mitä laakerivalmistajaa suosittelette?

Päivä meni rälläköidessä huonoja mäntiä ja veivejä halkipoikki, pitihän se nyt kattoa, et miltä ne näyttää sisältäpaïn. Ø x h x k x l jne...

[Tykki]

Männänrenkaista mitataan katkosvälys, olettaen että sylinterit jo mittasit? Tuo on muutenkin hyvä tapa käytettyä konetta tutkiessa, ja kertoo kulumisesta heti kerralla.

Tuo koneen pelkkä hoonaaminen on vähän sama kuin paikkaat amputoidun jalan laastarilla.

Ylikokoon poraaminen tekee kuitenkin sylinteristä taas pyöreän, ja hoonaamalla voi halutessaan vielä hienosäätää yläpään hieman alapäätä tiukemmaksi. Sylinteri kun kuluu aina kokispullon kaulan muotoon, ja se pahin kuluma on sylinterin yläpäässä.

Viisaammat kertokoon muista faktoista.

[mikaj]

Samalla tavalla hoonaamisella saa siitä sylinteristä taas pyöreän kuin poraamallakin (unohdetaan nyt sitten edes kutsua hoonaustyökauluiksi niitä bilteman yms kolmikäpälävehkeitä taikka 'pulloharjoja'), jos vaan ei ole kulunut liikaa niin en näkisi mitään syytä porata ylikokoon. Ja toisaalta, ilman poraamista tai hoonaamista en kasaisi yhtään konetta, koska tosiaan ne sylinterit on aina kulunut soikeiksi.

[kimmo paakkanen]

Mikäs noiden renkaiden katkosvälys pitäisi olla? mäntä on std 82,485.

sylintereiden mittaus onnistuu vain yläpäästä. Käytössä ei ole sitä oikeata vempainta jota konekorjaamot käyttävät sylintereiden mittaukseen. Onko tuollaiseen olevassa tapaa, jonka tallikääpäkin voisi mitata heikommillakin mittavehkeillä?

Kummassakaan lohkossa ei ole sellaista pykälää sylintereiden yläpäässä. Toisessa jopa näkyy sellaisia ristikkäisiä "naarmuja", jotka kuulemma tulevat hoonauksen yhteydessä.

Kannattaisiko Kampiakseli tasapainoittaa ennen kasausta? Pitäisi olla n:200 000km rullanneesta koneesta.

[patrick]

Kyllä siihen sylintereiden mittaukkseen pitäisi "reikäkello" olla.Tönärillä ei satasia mittailla :)
Ja myös tuon lieriömäisyyden mittaamiseen tarvitset hieman tarkempia laitteita.
Kampuran tasapainotuksen voi jättää omaan arvoonsa,ellet ole korkeammalle kiertävää konetta rakentamassa.Tärkeämpää olisi mitata onko akseli suora,ja laakeripukkien linjaporaus olisi myös paikallaan.Koska nuo valulohkot tuppaavat vetelemään,vuosien saatossa.

Mutta noin yleisesti ottaen,jos kyseessä on "vain" moottorin kunnostaminen,ilman sen suurempia osien vaihtoja.Eikä sylintereissä näy kulumia,eikä männissä/laakeri pinnoissa leikkautumisen jälkiä.Niin ei muutakun hilut kasaan ja baanalle.

PS:se katkovälys selviää moottorikoneistamostasi tai kirjasta.

EDIT:niin,ja jos toisesta lohkosta on hoonausjäljet kuluneet pois.Niin suosittelisin kyllä hoonausta.Koska melkoisella varmuudella sylinterit eivät ole enään pyöreitä.
Ja tietysti jos itsellesi meinaat vielä pitkäikäisen auton saada,niin varmin tapa on poraus ja ylikoko männät.
Eikä noissa laakereissa ihmeellisiä eroja ole.Eräässäkin ISOLLA kädellä viritetyssä turbo ooppelissa,toimii motonetin laakerit ilman minkäänlaisia ongelmia :)

[kimmo paakkanen]

Tänään sit pörahti nf.kin käyntiin. Eihän siihen mennyt kuin vajaat 3kk. Keulapellit ym romppeet saa oottaa huomiseen. Sen verran tuli vettä ja räntäsontaa, et oli pakko heittää pois tältä päivältä.

[Tykki]

Kyllähän hoonaamalla saa sylinteristä pyöreän, mutta muut tolerannssit voivat olla sitten jo ylälaidalla. Kuten esimerkiksi männän ja sylinterin välys, ja samalla voi mennä yläpäähän juuri tuo renkaan katkosvälys. Riippuen tietysti missä kunnossa käytettävä aihio on.

Poraamalla ja ylikokomännällä taas saadaan aina kone tehtyä minimi välyksillä. Kaikki muu on ainakin mun mielestä -----> "perse edellä puuhun"

[kalsket]

Kun huomioidaan käytetyn NF:n hinta ja tavoiteltava teho sekä kestoikä tässä kyseisessä tapauksessa niin hoonaus on mielestäni vallan riittävä toimenpide. Varsinkin kun audin lohkot ovat varsin hyvin kulutusta kestäviä.

[Ilkka L]

NF:n mäntäsarja on kohtuu arvokas ja 200tkm ei sinänsä ole juuri mitään audin vitoselle, jos kone ei ole mitään erityistä sikaa saanut. Enpä kävisi rahojani tuhlaamaan tuon koneen poraamiseen vain varmuuden vuoksi, JOS siihen ei ole mitään erityistä syytä tai koneesta ei olla tekemässä mitään hipohipoviriviriä. Männänrenkaat ehkä vaihtoon ja eikun kovaa ajoa seuraavat 300tkm. Tokihan se porautus on hyvä idea, mutta jos ihan käyttöauton konetta ollaan rakentamassa, niin epäilen, että porautukseen käytetty raha/saavutettu hyöty -suhteen olevan aika heikonlainen.

[Tykki]

Mä tosiaan taisin nähdä asian hieman eri valossa. Jos tekee budjetti-ajomoottoria, niin ei siinä poraamisessa sitten ehkä rahalle vastinetta ole. Toisaalta kuten Mika ylempänä sanoi että Bilteman "työkalut" voi heti unohtaa, joutuu silloin roudaamaan sen lohkon koneistamolle joka tapauksessa.

On nimittäin halvempi kuitenkin tehdä yksi motti kunnolla, kuin 2-3 minibudjetilla. ..Kokeiltu on.

[kimmo paakkanen]

Noita nf.n lohkoja oli oikeastaan kolme. Paikoilleen tuli "vähän" ajettu alakerta.

Se mitä Motoparkissa tapahtui oli se, että 2kpl mäntien öljyjäähdytin suutinta oli irronnut ja ne jumitti kait koneen. Panin omasta mielestäni ne Loctiten jengaliimalla kiinni, mut niin vaan oli irronneet. Löytyivät ôljypohjalta tuhannen solmussa.

öljypumppukin oli täysin jumissa. En ole vielä sitä purkanut kokonaan, mutta nyt myöhemmin huomasin, että siinä öljylämpötila-anturin päällähän on painejousi (069 115 421 b) joka puristaa sen päällä olevaa mäntää (078 115 411). Mäntä oli todella tiukassa saada pois. Ehkä tämän jumiminen aiheutti sen, että ykkösveivin alapää oli totaalisesti jumissa, koska öjy ei sitten kiertänyt. Kävihän kone radalla todella kuumana 150-160+??, eli johtopäätöksenä voisi pitää sitä että öljyistä loppui ominaisuudet, joka sai tuon kympin männän jumimaan jne...

Siis samaan aikaan sattui kaks asiaa, ne suuttimet ja tuo männän jumiminen= Poks kili koli nirks!

Noita kierokankiakin on nyt siunaantunut aika läjä. Huomasin että noista 5kpl ovat sellaisia joissa on jonkinlainen öljykanava Ø4mm pitkittäissuunnasta eli männäntapista alapään liukulaakeriin. Albumin mukaan löysin vain yhdenlaisia veivejä 035 198 401 c. Onkohan noi nyt ihan alkuperäiset veivit sitten? nf.n lohkosta ne löyty ja niissä on vain Audin rinkulat, muttei VW merkkejä ollenkaan.

Nf.n ylikoko mäntäsarja oli n.700egee! Rovaniemen Polarmoottorissa.

Projekteja hidastaa tätä nykyä nuo ainaiset lomautukset ja sen myötä valuutan uupuminen. Talli meni alta. Lähin moottorikoneistamo löytyy joko Rovaniemeltä 650km tai Altasta 450km?. Matkahuoltoonkin on 130km, no onpa noita suurempia ongelmiakin.

[matrikkel]

Mites Murmansk?

[kimmo paakkanen]

Siellähän vois käydä "hoonattavana", tienaiskin jotain :-)

[Tommy200rs]

Nural:n männät Audiin on huonointa mahdollista orkkis-tavaraa !

[vitonen]

Kerrotko Tommy vielä mikä sitten on paras ja miksi?

[kimmo paakkanen]

Tiiä nyt onko näillä mun empiirisillä testeillä mitää tekemistä kestävyyden tai paremmuuden kans.

Rälläkällä tuli halkaistua sekä Noralin ja Mahlen mäntä. Noral halkesi kuin voita leikaten, Mahlen kans joutui vinguttaan oikein kunnolla. Männän puolikkaista Noralin murskaamiseen riitti pari napakkaa vasaran iskua. Mahlea varten piti ottaa pikku Moska ja kajauttaa oiken kunnolla ennen kuin se meni palasiksi.

[matrikkel]

Haku heitti tänne. Ei NF-kone, mutta 3B.

Männän alusen öljysuuttimesta kysymys. Etkan mukaan noi muodostuvat itse kuulaventtiilistä, prikasta ja pienestä pultista, siis kokonaisuudessaan.

Putsailin noita 5 kpl ja suuttimen lieriön juuressa joka painuu lohkoa vasten oli kaikissa viidessä selkeä rengasmainen muovinkaltainen rinkula, juuri sopivassa paikassa että se voisi olla tiivisteen virkaa ajava reliikki.

Etka ei tästä kerro. Mutta kun se ei aina kerrokaan, niin;

Joten, suppeilla taustatiedoilla, onko kyseessä joko moottoriöljystä paistumalla muodostunutta bakeliittia, tiivisteen jämä, vai lyödäänkö öljytykit lohkoon tiivisteliiman kanssa kiinni joka jättää sitten ao. kaltaisen murean rinkelin suuttimeen.

Onko kasaamiseen vinkkeä? Muistan silminnäkijänä tuon Kimmon ripeän etenemisen loppumisen ja pyrin välttämään samaa ilmiötä.

[porkkis]

Ei oo tiivisteitä, eikä tarvii laittaa mitään mälliä paitsi jenkaan.

[Joxuz]

Muutamaan otteeseen kirjotettu tässä keskustelussa, että biltsun / motonetin näillä kolmekäpäläisillä hoonausvehkeillä ei tee mitään.

Eli mikä sitten olisi myös tulevaisuutta ajatellen se toiva ratkaisu työkalu tähän hoonaamiseen. Kun ei kuitenkaan poraukseen ole tarvetta, vaan vain pientä naarmua poistaa?

[porkkis]

Lohkon koneistamossa käyttäminen on aika varteenotettava vaihtoehto satojen eurojen kunnollisille työkaluille.

[mikaj]

Samaa mieltä, aika monta hoonausta saa tehdä että rupee kannattamaan hoonin ostaminen. Lisäksi sitten vielä pitää investoida kunnon mittalaitteisiin, että voi mitata sylinterin koon ettei turhaan lähde hoonaileen.

En usko että 50euroa enempää pyydetään kun vie lohkon hoonattavaksi, suhteilla ei oo maksanut likellekkään sitä.