Kannesta stressilevy?

[okkim]

Mulla olisi kansia mitkä voisi sahata halki, poikki ja pinoon. Ajattelin että tekis niistä stressilevyt porautusta varten. Sen takia niitä pitäisi sahata matalammaksi, ja tietty tehdä sylinterin kokoinen reikä.

Millä tai missä mahtuisi sahaamaan tuon kannen pituussuunnassa halki? Käsisahalla ei taida jaksaa hinkuttaa, ja vannesahan terän pituus ei riitä.

Mietin että pitäisikö V6 koneessa olla kaksi stressilevyä yhtäaikaa pultattuna kiinni? Vai meneekö jo liialliseksi hifistelyksi?

Suunnilleen kuvan näköinen kapistus siitä olisi tarkoitus saada.

[Jarkko Kalsi]

Valualumiininen ohennettu ja vielä sylinterien reiät porattu kannen pala ei kai lohkoa sen vertaa vääntele, että sillä olisi stressilevyn kanssa paljon yhteistä.

[okkim]

Totta, ei varmaankaan täysin vastaa sitä, mutta miten paljon ne nokkapukit jne siinä päällä vahvistavat? Tuskin paljoa. Kansihan sitä normaalistikin vetää "kieroon".

Oliks tää taas yksi hullu TSI-idea? :)

[repsa]

oli, mutta sahaamiseen olisi toiminut puukkosaha hienosti.

[okkim]

Todellakin. Täytyy katsoa josko sahaisi sen muuten vaan halki, niin näkee miten kanavat menee.

Onko kenelläkään hajua miten koneistamoilla on stressilevyjä? Vai pitääkö se ostaa/tehdä oma?

Täällä sanotaan että jos kansi on alumiinia, stressilevynkin pitäisi olla samaa materiaalia. Taitavat vaan olla terästä normaalisti?

[arto s]

Ei kai se juuri kalliimmaksi tule ostaa levy ja koneistuttaa tarvittavat reijät, sekä tasokoneistukset? Olisi varmaan jäykempikin..

[okkim]

Mikä olisi jäykempi, alumiininen? Ideahan olis että jäykkyys on sama kuin kannella, että se vetää sitä juuri yhtä paljon kieroon kuin kansikin. Siksi alunperin mietin että jos käyttäisi kantta stressilevynä.

Kun on tullut hankittua jyrsin, niin nyt tekis kyllä mieli itse jyrsiä se levy :)

[jipitkan]

Eikös se ole kannenpulttien kiristysvoima mikä niitä sylintereitä vääristää, jos vääristää. Alumiini tuskin antaa periksi kiristyksen alla enempää kuin teräs, ainakaan kylmänä. Ja vaikka se alumiini enemmän joustaisikin, pulttien momenttikiristäminen pitäisi kuitenkin aiheuttaa pulttiin saman kiristysvoiman kuin teräksen kanssa. Veikkaan, että pulttien öljyämisen vaihtelu tekee suuremman eron kiristysvoimaan kuin, se mitä lohkon ja pultinkannan välissä on. Tietysti jos hifistellään niin paljon, että kiristyksen jälkeen lämmitetään se lohko poraukseen vedenkierrolla "käyntilämpötilaan", niin eroja voi alkaa tulla esimerkiksi alumiinin ja teräksen lämpölaajenemisen eroista.

[juutasqsa]

Kun on tullut hankittua jyrsin, niin nyt tekis kyllä mieli itse jyrsiä se levy :)

No perhana, kun Mikko on jyrsimen hommannut niin pitääkin keksiä sille tekemistä, kun ei sillä muuten mitään hommia ole :)

[okkim]

Heh, vielä en ole edes ehtinyt sähköjä kytkemään siihen :)

Täytyy nyt vielä ihmetellä sitä kantta tarkemmin ajatuksen kanssa ja miettiä onko siitä stressilevyksi vai ei. Paitsi jos joltain viisaammalta tulee parempaa tietoa.

[Jarkko Kalsi]

Jari: En aiheesta paljon ymmärrä, mutta jos tarpeen olisi vain pultin momentti, siihen pääsisi riittävällä määrällä prikkoja. Miksi siis tehdään verrattain monimutkaisia levyjä?

[hopsis]

Oletettavasti se kansi tai torque plate puristaa koko pinta-alaltaan kiinni lohkoon ja sen kitkan kautta pitää mukeja muodossaan.

[jipitkan]

Minä en ymmärrä juuri mistään mitään... Itse asiassa kokonaisen levyn tarve on mielestäni vähän niin ja näin. Lohko kokonaisuutena säilyttää kyllä muotonsa, ei se taivu banaanille tms., kansitasokaan ei mielestäni muuta muotoaan kiristyksessä aivan helpolla. Ainakaan perinteinen umpirautalohko, alumiinilohko voi olla sitten jo aivan toinen tarina.

Kannenpultin kiristäminen aiheuttaa kantta kohti suuntautuvan vetojännityksen lohkossa oleviin kierteisiin. Eli se jännitys yrittää vetää kierteet ylös lohkosta. Kun ne kierteet ei proppaa ulos, se jännitys jakautuu kierrereiän ympärille ja pyrkii nostamaan kierteitä ympäristöineen ylös. Jos se vetojännitys ylittää jossain kohtaa lohkon rakenteen lujuuden riittävästi, niin jotain muodon muutosta tapahtuu. Kansitaso on ainakin rautalohkoissa yleensä niin umpitavaraa, ettei siinä päässe juuri muutosta tapahtumaan ja sitten siinä on vielä kansi yläpuolella tukemassa. Kun mennään kansitasosta alaspäin, lohkon rakenne on enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen ja reikiä täynnä, vesikanavat jne. Toisin kuin kansitasossa, siellä alempana ei aina ole sitä vetojännityksen kestävää tukirakennetta kierteen ympärillä, jolloin se jännitys voi pullauttaa kierrereiän ympäristöineen suuntaan x. Jos muutos on riittävän suuri ja riittävän väärään suuntaan, sylinterin muoto voi muuttua.

Eli se muodonmuutos tapahtuu yleensä jossain kansitason alapuolella, todennäköisesti lähempänä kierrereiän pohjaa ja kohti sylinteriputken puoliväliä, missä lohkon rakenne on "ontoin". Tästä johtuen se prikkapinokin voisi riittää. Koneistettu levy on tietysti aina parempi ohjuri pulteille ja sen alle saa kannentiivisteenkin mukaan simuloimaan sitä oikeaa kannen kiristystä.

Audin rautalohkojen poraaminen stressilevyn kanssa on vähän niin ja näin. Kiva harrastaa mutta isot pojat kertoo, että mittalaitteissa ei välttämättä riitä tarkkuus, että lopputuloksessa jotain eroa pystyisi toteamaan.

[RS2]

Sahaaminen saattais onnistua. Voisin mitata, miten pitkä kappale sahaan mahtuu. Mahtuu 750 mm. pitkä kappale.