Moottorinlämmöt pakkasella?

[jasso]

Laita viimasuoja anturin eteen myös.

Omassa noki-Golfissa alle -30 asteessa pysyi viime vuonna mittari ihan nätisti keskellä ajossa ilman viimausuojia, mikä vähän yllätti. Jos nyt siis lämpömittarin viisariin on luottaminen. Tyhjäkäynnillä sitten ei riittänyt enää hukkalämmöt, vaan rivakalla tahdilla lähti viisari putoamaan.

Termari sinänsä pitäisi riittää minustakin pitämään lämmöt ilman viimasuojia, mutta eipä monessa vaan riitä, vaikka ehjä ja uusi onkin. Liekö sitten eivät sulje riittävästi kiertoa termari kiinnikään? Vai antaako ne niin onnettomasti hukkalämpöä, että lämppärin kenno syö senkin vähän?

[Tombu]

No ei se näköjään -30 astettakaan pidentäny sitä matkaa kuin kahteen kilometriin.

[toimeve]

...pukkasin eilen illalla tulemhan liki halki Suomen eli Jämsästä Sodankylhän. Matkan aikana mittari näytti -21 lähteissä ja aamuyöstä klo 02 aikoihin Sodankylän tuntumassa -37...ja matkalla oli liki koko matkan siinä 30 vähän ali ja loppumatkasta vähän yli. Lämmöt normit. Autossa siis.

Nyt aamulla lähin ajelemhan, pakkasta -37. Parikymmentä kilometriä meni, että nousi lämmöt normaaliin. Mulla uus termari (jakohihnojen vaihon yhteyessä vaihatin joku aika sitten) ja pahvi nokalla. Ja eberi toimii. Viime yönä Rovaniemellä puolen yön jälkhen laitoin tankkiin arktista dieseliä kun Nesteen asemalla semmosta sattu olemhan (-40/-44 säilytys- ja jähmepisteet).

Auto 2000 vuosimallia ja ajettu 481.000 km.

Ja kelit siis semmoset ku kalenterin mukhan pittääki olla.

[EsaZX12R]

Pahvin vaikutus moottorin jäähdytykseen on marginaalinen. Periaatteessahan se viima pääsee vaikuttamaan vain pienen pieneen osaan moottorin siinä kohdassa, joka näyttää eteenpäin. Pitkittäin asennetussa moottorissa on sitten vielä paljon esteitäkin tälle ajoviimalle. Vesipumppu, hihnojen pyörät ym. Näin ajoviima pääsee jäähdyttämään itse moottoria vain pienen pieneltä alalta, kun taas sen palotapahtumat lämmittävät sitä joka suuntaan ja tuhoavat edestä tulevan ajoviiman vaikutuksen.

Veden lämpötilalla syylärissa ei ole tässä asiassa mitään merkitystä moottorin käyttölämpötilalle, tai sille lämpeneekö moottori nopeasti tai hitaasti, koska moottorissa itsessään on omat vedet, jotka sen pitää lämmittää ensin (niin kauan kun paikat ovat kunnossa).

Kuten joku jo tuossa ylempänä kirjoitti, silloin kun syylärin vesi on kylmää, termostaatti päästää sitä järjestelmään vähemmän, silloin kun se lämpimämpää, termostaatti aukeaa enemmän. Pahvilla ei ole tämän kanssa mitään merkitystä muuten kuin silloin, kun termostaatti on juuttunut auki-asentoon, tai jos ajetaan ilman sellaista. Silloin vesi kiertää koko ajan ja silloin veden lämpötilaa voidaan nostaa pakkasella pahvin avulla, kun taas kesällä pahvi saa aikaan sen, että vesi alkaa kiehumaan.

Myös paisuntasäiliön vesi on hetkessä sen verran kuumaa, ettei ajoviima vaikuta siihen mitenkään.

Päinvastaisesta tilanteesta voisi tosin olla enemmän hyötyä. Siis paistuntasäiliö ja vesiletkut kannattaisi eristää huolellisesti. Näin moottorin veden lämpötila pysyisi kauemmin lämpimänä sen jälkeen, kun auto on pysäytetty ja kylmäkäynnistyksistä tulisi lämpimämpiä silloin, kun auto seisoo vain vähän aikaa. Maksimaallinen hyöty tässä olisi silloin, kun käydään kovalla pakkasella ostoksilla ja auto seisoo tunnin pari ulkona.

[Puuhapete]

Eli 100 asteinen vesi jäähtyy -30 pakkasessa samaan tahtiin tuulesta riippumatta? Eli siis tyynellä ja vaikka 10m/s tuulella. Meneeköhän fysiikan lait kuitenkaa ihan noin.

Ja sillä ei ole merkitystä, että jahka se vesi lämpeää ja termari aukeaa, että minkä lämpöistä vettä kiertoon tulee? Ei se termari kuitenkaan heti kiinni mene. Kyllä moottori vettä sen verran lämmittää kuitenkin, että termarikin välillä aukeaa.

Ajoviima menee moottoritilast pohjan kauta ulos. Eli jos vaikka viiman poistaa kokonaan, se ei vaikuta lämpöihin mitenkään? Mitenkäs taas ne fysiikan lait menikään?
Jos tuolla ei olisi merkitystä niin syylärinhän voisi poistaa tai asentaa vaikka peräluukkuun?

Kysymys siis on vain, että mikä vaikutus on ajoviimalla aineen lämpötilavaihteiluihin.
Jos moottoritilan ja syylärin ympäristölämpötiloja saadaa pahvin avulla nostettua, niin kumma on jos se ei lämpenemiseen ja lämpöjen pysymiseen vaikuta.

[EsaZX12R]

Eli 100 asteinen vesi jäähtyy -30 pakkasessa samaan tahtiin tuulesta riippumatta?

Riippuu siitä missä. Moottorissa ajoviima pakkasella ja sen säätely, ei vaikuta moottorin lämpötilaan, siinä vaiheessa kun se on saavuttanut käyntilämpötilan. -30 asteessa koko moottori on aamulla vesineen, öljyinen jne nuo samat -30°. Moottoria käynnistäessä ja lähdettäessä ajamaan, moottorin lämpeäminen ja jäähdytysveden lämpötilan nousu, moottorin sisällä, alkaa moottorin sisältä. Silloin ei ole mitään merkitystä sillä, onko syylärin edessä pahvi vai ei.

Syylärissä olevaan veteen ajoviima ja pakkanen tietenkin vaikuttaa, mutta ei siten, että että sillä olisi jotain merkitystä moottorin veden lämpötilalle. No sen verran tietenkin, että moottori tarvitsee sitä kylmää, -30 asteista vettä vähemmän, kuin silloin kun lähdetään ajamaan kesäkuumalla.

Ja sillä ei ole merkitystä, että jahka se vesi lämpeää ja termari aukeaa, että minkä lämpöistä vettä kiertoon tulee?

Termostaatti sulkeutuu sitä nopeammin, mitä kylmempää vettä se saa. Itse moottorin jäähdytysvesi heijaa kuitenkin ihan samalla alueella, riippumatta siitä miten kylmä ulkona on, tai miten kylmää vesi syylärissä on.

Ei se termari kuitenkaan heti kiinni mene.

Riippuu paljon ajotilanteesta. Esim. tyhjäkäynnillä, kun moottoria kuormitetaan vähän, termostaatti saattaa olla auki vain vähän aikaa, kun taas rasitettaessa enemmän se tarvitsee luonnollisesti enemmän uutta jäähdytysvettä ja silloin termostaatti on auki enemmän ja kauemmin. Tyhjäkäynnillä on tosin aika helppo seurata termostaatin toiminta-aluetta. Sehän sallii lämpötilan nousun johonkin 80 asteeseen (vai kuinka paljon sen nyt oli) ja aukaisee sitten ja pysyy auki, kunnes moottorin jäädytysveden lämpötila putoaa sellaiset 3 asetta. Silloin se sulkee sen taas ja veden lämpötila lähtee taas nousuun.

Kyllä moottori vettä sen verran lämmittää kuitenkin, että termarikin välillä aukeaa.

Moottorin veden lämpötila ohjaa sitä, milloin termostaatti aukeaa. Ei syylärin.

Ajoviima menee moottoritilast pohjan kauta ulos. Eli jos vaikka viiman poistaa kokonaan, se ei vaikuta lämpöihin mitenkään?

Ei mitenkään, moottorin jäähdytysveteen.

Jos moottoritilan ja syylärin ympäristölämpötiloja saadaa pahvin avulla nostettua, niin kumma on jos se ei lämpenemiseen ja lämpöjen pysymiseen vaikuta.

Moottorin lämpeäminen alkaa moottorin sisältä, palotapahtumista. Moottorin ulkopuolella olevan ajoviiman hidastaminen ei silloin vaikuta mitenkään merkityksellisesti moottorin sisällä olevan jäähdytysveden lämpötilaan. Mehän puhumme tässä vesijäähdytteisestä autosta, eikä ilmajäähdytteisestä.

Yleensäkin, auton sisätilojen hidas lämpeäminen talvella johtuu kylmästä materaalista käynnistyshetkellä. Kestää paljon kauemmin lämmittää tavara, kun se on -30°, kuin joss verrataan kylmäkäynnistykseen kesällä, kun ollaan plussan puolella.

[Puuhapete]

Minä edelleen pidän oman kantani, koska niin monta diesel autoa pihassa on ollut, joissa pahvituksella on ollut merkitystä. Ja ei ole termarivikaisia.
Ehkä Ruotsissa on semmoset kelit, että siellä diesselit aina lämpee sinne 90 asteeseen, mutta täällä Suomessa ei aina näin ole.

Minä edelleen väitän, että lämpeneminen nopeutuu ja lämpötilan ylläpitäminen helpottuu sitä mukaan kun syylärin jäähdytyskapasiteettia pienennetään. Sen voi testata kun muuraa termarin kiinni.

Eikä dieselissä, jossa pahvi auttaa saavuttamaam 90 asteen lämpötilan, auta siihen, jos se tyhjäkäynnillä tipahtaa alas. Sillon viimalla ei ole merkitystä. Tai no jos konetila olisi lämpöeristetty niin lämpöhukkaa ei olisi niin paljoa ja myös nesteet pysyis lämpösempänä.

Ja jos viima osuu moottoriin, niin aivan varmasti vaikuttaa moottorin jäähdytysveteen, koska metalli johtaa tietääkseni lämpöä. Sitä enemmän lämpöä siirtyy nesteestä metalliin mitä enemmän sitä metallia jäähdytetään. Moottori itsessään jo toimii eräänlaisena syylärinä. Mitä alhasempi metallin pintalämpötila on sitä enemmän sen lämmittäminen ottaa energiaa ja tämä energia otetaan jäähdytysvedestä.
Jos viimalla ei olisi merkitystä, niin syyläritkin olisi yhtenäisiä metallilevyjä. SIlle on ihan syykin miksi syylärit on sellaisa kuin on ja miksi ne on varustettu flekteillä. Jaa mutta joo, ajoviimalla ei ollut merkitystä jäähdyytykseen.

[Kotzi]

Kyllä coupessa ajoviima pudottaa lämmot sinne 70°, liikennevaloissa nousee taas 90°
Laitoin viimasuojan maskiin, mutta en huomannu isoa eroa.

Kyllä mä väittäsin, että tässä termari hirttää auki. Itellä oli TT:ssä täysin sama homma ja termarin vaihdon jälkeen lämmöt on kokoajan sen 90C vaikka ulkona ois sen -30C.

[A6tonen]

Kyllä se vaan dieselautoilijoilla on noin kun Petri tuossa haastelee.

Itse virittelin kahteen perheen dieseliin pahvin tällä viikolla ja on selkeä ero moottorin lämmöissä.

Lämpeää nopeammin ja lämmöt ei myöskään laske läheskään samalla tavalla kaupungissa ajettaessa kuin ilman pahvia. Paikallaan ollessa tietty tippuu niin kuin ennenkin.

[Pertti K]

Sehän on sitten sama ajella ikkunat auki jos ajoviima ei lämpötilaan vaikuta millään lailla. Tai moottorikelkasta heittää se tuulilasi hittoon.

[Metsässä]

Nyt rupesin mielenkiinnolla seuraamaan tätä aihetta, kun kerran fysiikan lakeja yritetään kumota :)

Oletko nyt Esa ihan tosissasi, että syylarin/keulan peittäminen ei vaikuta lämpöihin?
Eli kun konetilaa ja moottoria jäähdytetään ajoviimalla, niin se lämpeää yhtä nopeasti kuin moottori jota ei jäähdytetä ajoviimalla.

Kannattaisi ehkä miettiä hetken tuota teoriaa..
Arjen askareista hyvänä esimerkkinä tuohon on ihmisen anatomia, eli kun menet ulos vaateet päällä pakkaskeleillä niin sinulla on lämmin, mutta kasvosi "jäätyvät" joka tapauksessa. Eli sinun moottori lokiikan mukaillen kasvosi ei voi jäätyä, koska ihmisen lämpö tulee sisältä päin, joten ulkona vallitseva kylmyys ja viima eivät vaikuta siihen sisältä päin tulevaan lämpöön.
Ja kas vain, vaikka kasvosi jäätyvät niin miksi esim. vatsasi ei....?

[alpi]

Luulisi että ajoviima jäähdyttää voimaakkaasti esim. öljypohjaa, joka joissain moottoreissa on aika laakea (=paljon pinta-alaa) ja tätä kautta hidastaa öljyn lämpenemistä, mikä taas edelleen hidastaa koko moottorin lämpenemistä. Helpostihan tuonkin kokeilee, puskurin ala-aukot vaan umpeen.

[Hoth]

Vag-com kertoo ilmeisesti paremmin lämpötilan. Mittaristo näytti nätisti 90 mutta Vag-Com oli jossain 84-85. Taidan itsekin peittää osan syylarista, niin jos lämpeäis nopeammin. Ja koska kesälläkin pysyy mittarin mukaan 90 niin kai näin kovilla pakkasilla puolikas syylaria riittää jäähdyttämään, jos tarpeen. Toisena autona VW Passat 2.8L tiptronic 4motion 2001

[Metsässä]

Luulisi että ajoviima jäähdyttää voimaakkaasti esim. öljypohjaa,

Öljypohjahan on öljyjen "syylari", eli sen tehtävä on jäähdyttää öljyä. Se ei tietenkään ole yhtä tehokas kuin keulalle sijoitettu öljylauhdutin, mutta jäähdyttää joka tapauksessa.

[haraldh]

Lauhdutin? Melkoisilla öljynpaineilla ollaan liikkellä. nusnus

[Metsässä]

Juuh, tiedän, lauhduttimen tarkempi selostus. Öljylauhdutin tulee mun "suustani" paremmin kuin ö-jäähdytin, menee samaan luokkaan kuin syylari/syyläri, kerrohan Harald mikä se on, vai onko sellaista olemassakaan :)

[haraldh]

Kylare on, aivan sama kuin spåra tai steissi.

[Metsässä]

Niinpä, se miten puhutaan ja kirjoitetaan, poikkeaa "hieman" siitä kirjakielestä ja epäkohtia löytyy sopivasti.



Ja modet varmaan voi suosiolla poistaa mun haraldin shitchatin tästä välistä :)

[jasso]

Kyllä se vain -30 ulkona syö moottorin lämmöt ihan ilman minkäänlaisia ilmavirtauksiakin. Kuten jo mainitsin, Golfissa lämmöt lähti vauhdilla alaspäin tyhjäkäynnillä parkissa. Silloin ei ole ajoviimaa, flektit eivät pyöri ja vedetkin kiertää laiskasti moottorissa, kun pumppu pyörii hitaasti. Silti se moottori jäähtyy.

Tuollainen 120 asteen ero lämpötiloissa siirtää ihan säteilynä aika paljon energiaa.

Ja yhtälailla erittäin monessa autossa keulan tilkitseminen vaikuttaa paljon lämpöihin. Niin osiltaan uusissa, vanhoissa kuin siltä väliltäkin olevissa. Näin vain tapahtuu, joten ilmiötä vastustavissa teoretisoinneissa on jotain pielessä.

[haraldh]

Niin, tai sitten termarin toiminnan mallintamisessa on jotain häikkää. Se ei taida sittenkään sulkeutua tarpeeksi pakkasella, josta syystäkö joissain 1.8T koneissa on sähköllä ohjattu termari?

[A6tonen]

Jos vielä tuota ilmavirralla jäähdyttämistä ajattelee, niin onhan noita ilmajäähdytteisiä koneitakin ollu vaikka kuinka ja paljon.

[alpi]

Kyllä se vain -30 ulkona syö moottorin lämmöt ihan ilman minkäänlaisia ilmavirtauksiakin. Kuten jo mainitsin, Golfissa lämmöt lähti vauhdilla alaspäin tyhjäkäynnillä parkissa. Silloin ei ole ajoviimaa, flektit eivät pyöri ja vedetkin kiertää laiskasti moottorissa, kun pumppu pyörii hitaasti. Silti se moottori jäähtyy.

Sitä lämpöä pumpataan kuitenkin jatkuvasti kabiiniin, joten osa jäähtymisestä selittyy sillä. Tilannetta pitäisi tarkastella niin, että lämppäri kytketään pois päältä.

[Sound]

Vag-com kertoo ilmeisesti paremmin lämpötilan. Mittaristo näytti nätisti 90 mutta Vag-Com oli jossain 84-85. Taidan itsekin peittää osan syylarista, niin jos lämpeäis nopeammin. Ja koska kesälläkin pysyy mittarin mukaan 90 niin kai näin kovilla pakkasilla puolikas syylaria riittää jäähdyttämään, jos tarpeen. Toisena autona VW Passat 2.8L tiptronic 4motion 2001

Mittaristo on asetettu näyttämään 90 astetta, kun nesteen lämpö on 80-100(?) astetta. Siitä johtuu tuo ero.

[Sami P.]

Sitä lämpöä pumpataan kuitenkin jatkuvasti kabiiniin, joten osa jäähtymisestä selittyy sillä. Tilannetta pitäisi tarkastella niin, että lämppäri kytketään pois päältä.

Tuokin useasti näyttää unohtuvan. Ajoonlähtiessä väännetään nupit kaakkoon ja ihmetellään kun ei kabiini eikä välttämättä konekaan lämpene.

[Puuhapete]

Niinpä unohtuu. Lämmittimen kenno on täysi jäähdytin kuitenkin.

Täytyy myöntää etten 100% tunne moottorin vesikiertoa, mutta sen kuvittelisin ettei tulopuolelt pääse nesteet ihan heti termarille asti. Siksi sillä miten nopeasti syylärin nesteet saa lämpeempään vaikuttaa myös moottorin lämpenemiseen ja lämpöjen pitämiseen.

Arktisissa olosuhteissa kannattais melkein olla eristetyt moottoritilat ja hallittu ympäristön lämpötilan säätely.

[EsaZX12R]

Jos vielä tuota ilmavirralla jäähdyttämistä ajattelee, niin onhan noita ilmajäähdytteisiä koneitakin ollu vaikka kuinka ja paljon.

Moottoripyöristä löytyy hyviä esimerkkejä. Niissähän ilmajäähdytteisissä on yleensä 1-2 sylinteriä, joissa vielä jäähdytysrivatkin tehostamassa jäähdyttävän ilman kulkua.

Vesijäähdytteisissä pyörissä taas toimintaa on helppo seurata lämpömittarin avulla, eri tilanteissa ajaessa. Esim. moottoritiellä lämpömittarin neula on aina melkein pohjassa, koska se mittaa syylärin veden ja ilmavirta jäähdyttää sitä tehokaasti. Kaupungissa taas, esim. ilman nahkapukua sortseissa ajaessa palaa melkein säärikarvat, kun tuuletin käynnistyy ja puhaltaa kuumaa ilmaa syylärin läpi säärille. Mutta moottorin lämpötila liikkuu kuitenkin sillä samalla alueella koko ajan. Jos nyt peitettäisiin syyläri pahvilla, se alkaisi kiehumaan.

Moottori pitää koko ajan yllä sitä käyttölämpötilaa termostaatin avulla. Pahvilla sitä ei pysty säätelemään mitenkään merkittävästi, silloin, kun järjestelmässä on kaikki kunnossa.

***

Jos pahvin asentaminen pakkasella syylärin eteen vaikuttaa jotenkin erikoisesti, niin silloin järjestelmä todennäköisesti vuotaa. Termostaatti ei ole tiivis ja vesi kiertää enemmän, tai vähemmän koko ajan. Ennen vanhaa saatettiin vaihtaa talveksi talvitermostaatti, koska sisätilojen lämmittäminen vei myös niin paljon lämmintä vettä. Uudemmissa autoissa veden kiertoa on tosin optimoitu siten, että vettä on siellä enemmän, missä sitä tarvitaan ja vähemmän siellä, missä ei tarvita. Esim. syylärithän ovat myös laihtuneet, mutta tämä kompensoidaan tehokkaiden sähkötuulettimien kanssa.

Ajoin yhdessä vaiheessa paljon Kiirunassa, myös diiseleillä, silloinkin kun mittari laski -35 asteeseen. Okei, en millään vanhoilla 300:lla nokivasaroilla, vaan uudemmilla autoilla. Lämpötila nousi aina kiltisti käyttölämpötilaan ja pysyi siellä. Varsinkin viimeisissä diiseleissä, joissa veden tilavuus moottoreissa on pienempi ja lämpenee näin nopeammin ja järjestelmät ovat aina tiiviit.

Mitään pahvia ei tarvittu koskaan suojaamaan syyläriä, josta moottori ei kuitenkaan ota kylmää vettä, kunnes se on noussut normaaliin käyttölämpötilaan.

Viimeisin diiselini oli Volvo V50 2.0. Kylmimpinäkin aamuina moottorin lämpötila nousi nopeasti normaaliin, eikä tullut mieleenikään asentaa pahvia syylärin eteen.

Moottoritila tarvitsee luonnollisesti jäähdytystä. Jos se tehtäisiin täysin tiiviiksi, jotkut herkät komponentit ja letkut saattaisivat vaurioitua kuumuudessa. Samoin ilmastointilaite, jonka tehtävänä on pitää matkustamo viileänä kesäkuumalla.

Pahvia olen kyllä käyttänyt minäkin! Vanha amerikkalaiseni kiehui jostain syystä helposti joskus aikoinaan. Nappasin lopulta termostaatin pois kokonaan ja ajelin ilman. Moottorin lämpötila ei tosin tahtonut sitten nousta ollenkaan, joten estin ajoviiman vaikutusta syylärissä hieman, peittämällä sen osittain. Tämä tasasi tilannetta jonkun verran. Huomaa, tässä tilanteessa puhuttiin koko järjestelmän veden määrästä, joka kiersi koko ajan.

Jos minulla tulisi ongelmia moottorin lämmön kanssa, niin tarkastaisin ensin termostaatin, sen jälkeen mahdollisen ilman järjestelmässä ja sen voiko sitä ilmata, vai onko se itsestään ilmaava.

Periaatteessa autot, joista me täällä puhumme, on valmistettu ja testattu sitä mukaa, että niitä voi käyttää myös kovilla pakkasilla, ilman mitään poppakonsteja. JOS jotain pahveja voitaisiin käyttää siten, että se olisi edullista auton käytössä, niin silloin autoissa olisi ollut jo aikoja sitten elektroonisesti ohjattuja säleikön siipiä keulassa, mutta kuten varmasti moni muistaa, ne käsin vedettävät ja säädettävät verhotkin poistettiin jo vuosia sitten vanhojen mersujen syyläreiden edestä - tarpeettomina...

[EsaZX12R]

Siksi sillä miten nopeasti syylärin nesteet saa lämpeempään vaikuttaa myös moottorin lämpenemiseen ja lämpöjen pitämiseen.

Syyläristä tulevaa vettä ei käytetä moottorin, tai auton sisätilojen lämmittämiseen, vaan moottorin jäähdytykseen.

Jäähdytykseen kelpaamaton, liian kuuma vesi kulkeutuu termostaatin kautta syyläriin, sen yläosan kautta, jäähtyy matkalla, ajoviimasta ja/tai tuulettimen avulla ja kulkeutuu sitten takaisin moottoriin alakautta.

Moottori ei ota lisää vettä syyläristä, niin kauan kuin moottorin sisällä oleva vesi on liian kylmää. Näin siis sillä ei ole mitään merkitystä, miten nopeasti syylärissä oleva vesi lämpenee, se ei lämmitä auton moottoria lisää, siitä yksinkertaisesta syystä, että se tulee aina moottoriin kylmempänä, kuin moottorissa jo oleva vesi.

[alpi]

Viimasuojiahan saa ihan merkkitiskiltäkin, onko nämä vain termostaattivikaisia autoja varten? Ja sähköisesti ohjattuja kaihtimia löytyy mm. BMW:n (nyky) autoista, vaikka autoissa lienee elektronisesti ohjattu termostaattikin?

Edellä oli jo juttua viiman vaikutuksesta öljyn lämpenemiseen, joka aivan varmasti hidastaa lämpenemistä. Vaikutushan on päinvastainen kuin öljypohjan säteilylämmittimellä. Itse moottorin lämpenemisestä: laitetaan kaksi huoneenlämpöistä metallikuulaa (vrt. moottori) -20C lämpötilaan, ja altistetaan toinen voimakkaalle viimalle. Kumpi kuulista jäähtyy nopeammin?

Kesällä moottoritila varmasti tarvitsee ajoviimaa, jotta se ei kuumene liiaksi, mutta mm. ilmastointilaitteen toimintaan tuo ei taida vaikuttaa millään lailla. Vai kuinka monessa autossa sisäilma otetaan konetilasta?

Termostaattikaan ei ole aina tarpeeksi nopea: Avautuessaan liian lämpimän veden takia koneeseen pääsee virtaamaan syyläristä (esim.) -30C vettä, joka voi laskea moottorin lämpötilaa huomattavasti alle tavoitelämpötilan, ennenkuin viileämpi vesi ehtii termostaatille asti, jolloin se taas sulkeutuu (hitaasti). Koska järjestelmä on suunniteltu toimimaan luotettavasti hyvin laajalla lämpötila-alueella, ei se edes voi reagoida tarpeeksi nopeasti tällaisessa tilanteessa. Lyhyesti sanoen, syyläristä tulevaa kylmän veden virtaa ei kontrolloida mitenkään, ainoastaan sinne menevää kuuman veden virtaa.

[EsaZX12R]

Viimasuojiahan saa ihan merkkitiskiltäkin, onko nämä vain termostaattivikaisia autoja varten

Miten olisi lämmitettävä vetokoukku? Tai sellainen, väsymystä estävä kuminsuikale, joka roikutettiin takapuskurista asvalttiin, ohjaamaan staattista sähköä autosta maantiehen?

Vähän huulta vaan, ei saa vetää hernettä nenään!

Kunnossa oleva auto ei tarvitse mitään poppakonsteja. Mutta jos haluaa tosiaankin lämmintä ilmaa autoonsa, nopeammin, niin suosittelen lohkolämmitintä. Myös pieni sähköllä toimiva tuuletin auton sisällä, talvella auton seistessä, tuo mukavuutta liikkeelle lähtöön.

[Metsässä]

Vesijäähdytteisissä pyörissä taas toimintaa on helppo seurata lämpömittarin avulla, eri tilanteissa ajaessa. Esim. moottoritiellä lämpömittarin neula on aina melkein pohjassa, koska se mittaa syylärin veden ja ilmavirta jäähdyttää sitä tehokaasti. Kaupungissa taas, esim. ilman nahkapukua sortseissa ajaessa palaa melkein säärikarvat, kun tuuletin käynnistyy ja puhaltaa kuumaa ilmaa syylärin läpi säärille. Mutta moottorin lämpötila liikkuu kuitenkin sillä samalla alueella koko ajan. Jos nyt peitettäisiin syyläri pahvilla, se alkaisi kiehumaan.

Moottori pitää koko ajan yllä sitä käyttölämpötilaa termostaatin avulla. Pahvilla sitä ei pysty säätelemään mitenkään merkittävästi, silloin, kun järjestelmässä on kaikki kunnossa.

Eli ymmärsinkö oikein, viima osaa jäähdyttää ainoastaan syyläriä mutta ei moottoria?