Moottorinlämmöt pakkasella?

[alpi]

Nuohan on ihan päteviä varusteita kaikki, omaan tarkoitukseensa ;)

Poppakonsteja en ole minäkään tarvinnut, mutta eittämättä se raja tulee jossain kohtaa vastaan kun tarpeeksi kylmälle mennään. Joillain autoilla se on jo näillä pakkasilla tullut, vai miksi niitä tuolla tien varsilla on pelti pystyssä? Olisiko viimasuojasta ollut näissä tapauksissa apua... ei voi tietää.

[diffas]

Syyläristä tulevaa vettä ei käytetä moottorin, tai auton sisätilojen lämmittämiseen, vaan moottorin jäähdytykseen.

Mistäs se sisätilojen lämmittämiseen otettava neste sitten otetaan? Omassa ainaki ku nostaa sisätilojen lämpötilaa tai puhallusnopeutta, jäähdytysnesteen lämpötila laskee.

Edit:
Vaik pahvitin keulan, niin mitään nopeampaa lämpenemista en varsinaisesti kyl o havainnut. Toisaalta auto lämpee yhtä nopeesti mittarin 80asteseen oli ulkona 0 tai -20 astetta.
Yli 80 tuo mittari ei ole noussu sen jälkeen ku kelit alle 0 tippui joskus. Ehkä vaikuttaa eniten, et puuttuu kaikki pohjapanssarit ja moottorisuojat koneen päältä. :)

[Puuhapete]

Nykydieseleissä on usein lisälämmittimet joiden avulla saadaan lämpöä, sen lisäksi voi sähkövastuksia. Itseasiassa -95 vuoden golffissa jo on vedenlämmitysvastukset ja sillä ei olekkaan lämpöjen kanssa onglmia.

Ja termarit ei ole on/off mallisia.

Ajoviimarajotettu moottoritila + ilmanotto esim pakosarjan luota auttaa varmasti lämpöjen pitämiseen ja nousemiseen.
Aina on ollut talviasentoja ilmanputsarille, ja myös uusissa dieseleissä on ilmanottoon tuollasia ratkaisuja jo tehtaalta. Toki tarkotus on ei ole ollut moottorin lämpeemisen edistäminen suoranaisesti

[Kari Grandi]

Kyllä minusta Esa on oikeassa. Dieselin "kylmyys" taas johtuu monesti niiden paremmasta hyötysuhteesta eli ne eivät tuota samalla lailla lämpöä bensakoneisiin nähden. Siksi pikkudieseleissä on monesti lisälämmitin matkustamoa varten, koska moottorin tuottama lämpö ei kovemmilla pakkasilla enää riitä.
Vielä tuohon moottorin veden lämpeämiseen. Kyllä minusta Esa on ihan oieassa eli jos moottori tuottaa tarpeeksi lämpöä sisäisesti ei tuolla "pahvilla" tai ilman ole suurtakaan vaikutusta, ainakaan nykyautoissa. Niissä tuo edestä tuleva jäähdytysviima on muutenkin aika vähäistä. Termarin idea on juuri tuo moottorin läpötilan vakioiminen, huomioiden tietysti syylärin mahdollisuuden jäähdytykseen.
Aika usein vika on termarissa, jos moottorin lämpötila vaihtelee merkittävästi. Omissa Audeissa lämpötila on n. 90 astetta ja pysyy siellä riippumatta ulkolämpötilasta eikä pakveja ole. Meidän nykyisessä "kakkosessa" on jokin häikkä mittaristossa, mutta lämpötila siinäkin pysyy samana, kun vaihdoin termarin. Ennen vaihtoa se seilasi 80-95 välillä.
Nämä näin omina kokemuksina ja mietiskelyinä.

[Kari Grandi]

Minusta Mikko tuo päätelmäsi ei ole ihan oikein. Totta kai se viima myös jäähdyttää moottorin ulkokuorta, mutta ei se merkittävästi vaikuta veden sisäiseen lämpötilaan. Moottorin sisäisen veden lämpötilan vakiointi tapahtuu termostaatilla ja syylärin vedellä. Ajoviima taas huolehtii omalta osaltaan syylärin veden jäähdytyksestä. Termostaatteja on muuten myös eri lämpötiloille esim. 88 astetta tai 92 astetta celsiusta.

[Metsässä]

Minusta Mikko tuo päätelmäsi ei ole ihan oikein. Totta kai se viima myös jäähdyttää moottorin ulkokuorta, mutta ei se merkittävästi vaikuta veden sisäiseen lämpötilaan. Moottorin sisäisen veden lämpötilan vakiointi tapahtuu termostaatilla ja syylärin vedellä.

Kysymys oli kirjoitettu sarkastisesti, eli kyllä se viima jäähdyttää lohkoa merkittävästi.

Jos se viima ei jäähdyttäisi moottoriakin niin silloin siinä prätkän keulalla olisi saman kokoinen syyläri kuin autoissakin.
Jos et usko, niin asenna audiisi sellainen prätkän 25cmx35cm kokoinen syyläri ja kokeile kesä helteillä pysyykö moottorin lämmöt kurissa. Hyvänä esimerkkinä Suzuki Intruder, ko. prätkässä on 1,8l moottori, joten jos se pitää paikkaansa ettei viima jäähdytä moottoria niin kuvassa näkyvä syylari kelpaa myös karin ja mun audin keulalle, sekä monen muun. Tai no, isonnetaan 5cm kanttiinsa kun audissa on kuitenkin maski edessä.

Ja suurin piirtein kokojen havannointia, prätkän syylari on puolet hesarin sivusta, auton syylari koko aukeama.

[haraldh]

Prätkä ei aiheuta samanlaista vastusta kuin auton massa, eli suoraan ei voi verrata niitä.

[EsaZX12R]

Eli ymmärsinkö oikein, viima osaa jäähdyttää ainoastaan syyläriä mutta ei moottoria?

Jos tarkastellaan viime vuosien moottoripyöriä, niin joissakin moottori on piilossa, katteiden alla. Edestäpäin, siis sieltä mistä ajoviima tulee, voi nähdä ilmanottoaukon, josta ilma johdetaan ilmansuodattimeen ja sitä kautta moottorin palotilaan. Joissakin pyörissä näet sitten sen lisäksi ainoastaan syylärin ja ehkä pakosarjat. Tällaiset pyörät eivät käytä/saa yhtään ilmaa jäähdytykseen, vaan pelkästään vettä. Kuumana käydessään ilma syylärin sisäpuolella, itse syylärin lävistettyään on jo niin kuumaa, että polttaa helposti säärikarvansa, vaikka ne ovat melkein metrin päässä itse tapahtumasta, jalkatapeilla. Heti syylärin takana, moottoriin osuessaan on hyvin kyseenalaista, jäähdyttääkö tämä ilma yhtään moottoria. Jos jäähdyttää, niin sen merkitys on kyllä niin vähäinen, ettei siitä kannata edes puhua. Näissä pyörissä ei ole jäähdytysripoja sylintereissä.

Eri asia on sitten moottoripyörä, joka on ilmajäähdytteinen. Sellaisessa koko moottori ja runko on suunniteltu sitä silmällä pitäen, että sylinterit saavat osuutensa ajoviimasta ja niiden ympärille on valettu vielä jäähdytysrivatkin

*********

Autossa ajoviiman vaikutus itse syylärin veden lämpötilaan on suuri. Sen takana olevaan moottoriin vähäinen. Esim. jos mitataan poikittain asetetun V8 moottorin lämtötiloja ja verrataan molempia puolia toisiinsa, ei voida nähdä ajaessa mitään eroja lämpötiloissa. Tuon ajoviiman kautta tulevan jäähdytysteorian mukaan siis V8 moottorin etummaisten, neljän sylinterin pitäisi olla kylmempiä. Näin asia ei kuitenkaan ole, koska vesijäähdytys ja termostaatit hoitavat jäähdytyksen tasaisesti molemmilla puolilla.

Pitkittäin asennetuissa rivimoottoreissa ajoviiman määrä per neliösentti moottorissa on myös erittäin pieni. Edessä on hihnapyöriä yms. Vaikka sinne ohjautuisikin paljon kylmää ilmaa, sen merkitys moottorin jäähdytysveteen on merkityksetön.

[Metsässä]

Koitetaan nyt vielä kerran vääntää rautalangasta tämä asia.

Eli jäädytetään kaksi moottoria -30 asteiseksi, laitetaan toinen moottori huoneeseen jossa on -30astetta ja toinen huoneeseen jossa on +20astetta.
Molemmat laitetaan käyntiin, niin loppu tulos on se että moottori joka on lämpimässä huoneessa lämpeää nopeammin kuin kylmässä huoneessa. Syynä on yksin kertainen, metalli luovuttaa ja vastaan ottaa lämpöä, eli kylmässä huoneessa moottorin lämmetessä se moottorin metalli luovuttaa sitä lämpöä kylmyyteen. Kun taasen lämpimässä huoneessa moottorin metalli vastaan ottaa lämpöä.

Ja sillä keulan peittämisellä pyritään siihen että viima ei jäähdytä kone huonetta, vaan kone huone pääsisi lämpeämään.

Eli keulan peittäminen vaikuttaa moottorin lämpeämiseen.

Joissakin pyörissä näet sitten sen lisäksi ainoastaan syylärin ja ehkä pakosarjat. Tällaiset pyörät eivät käytä/saa yhtään ilmaa jäähdytykseen, vaan pelkästään vettä.

Osittain totta, en ole nähnyt yhtäkään prätkää (ja tuskin on olemassakaan) jossa oli syylari ympäriltä ja katteita tiivistetty niin ettei ilmaa pääsisi koneen luo. Ja sekin ilma joka tylee syylarin läpi, siirtää koneen ympärillä olevaa ilmaa pois. En ole testannut, mutta itse moottorin pinta on varmasti kuumempi kuin se syylarin hönkimä ilma. Eli noissakin se viima jäähdyttää moottoria, vaikka sillä ei saadakkaan pidettyä moottorin lämpöjä kurissa, niin silläkin on vaikutuksensa.

[okkim]

Onhan tuo ihan selvää että moottorista johtuu jonkin verran lämpöä, mutta se on ihan eri luokkaa kuin mitä sitä siirretään jäähdytysveden kautta. Niistä nyt on turha väitellä. Paljon suurempi vaikutus on sillä termostaatin toiminnalla. Jos se on kiinni, niin syylärissä oleva vesi ei jäähdytä moottoria pätkääkään enempää oli keulassa pahvia tai ei.

[EsaZX12R]

Lämpö täytyy aina hakea jostain. Jos halutaan lämmittää saunaa kuumemmaksi ja/tai nopeammin, niin enemmän pökköä pesään.

Näin myös auton kanssa. Jos moottorin lisäksi pitää alkaa lämmittämään vielä matkustustilaa tuulettimella, joka puhaltaa edestä lämpöä sisään ja takaa ulos, niin on virheellistä kuvitella, että sitä saisi lisää ja nopeammin peittämällä kokonaan, tai osittain, kylmä syyläri.

**************

Jos käännetään moottoripyörän vesijäähdytys siten, että tyhjätään järjestelmä vedestä ja otetaan syyläri pois ja lähdetään ajamaan, niin mitä tapahtuu? Pitääkö ajoviima sen kylmänä, vai leikkaako kiinni?

Entäs mitä tapahtuu kun pyörä seisoo tyhjäkäynnillä, ilman vettä?

[Metsässä]

Näin myös auton kanssa. Jos moottorin lisäksi pitää alkaa lämmittämään vielä matkustustilaa tuulettimella, joka puhaltaa edestä lämpöä sisään ja takaa ulos, niin on virheellistä kuvitella, että sitä saisi lisää ja nopeammin peittämällä kokonaan, tai osittain, kylmä syyläri.

Totta, sama se on mitä tekee jos toisessa päässä kumoaa tekonsa. Joten tässä(kin) tarvii pitää järki päässä, ei se pikku riisseli lämpeä sen nopeemmin jos puhallin huutaa täysillä, mutta kun otetaan puhaltimien sun muiden osalta sama tilanne niin keulan peittämisestä on hyötyä.

Jos käännetään moottoripyörän vesijäähdytys siten, että tyhjätään järjestelmä vedestä ja otetaan syyläri pois ja lähdetään ajamaan, niin mitä tapahtuu? Pitääkö ajoviima sen kylmänä, vai leikkaako kiinni?

Niin onko joku väittänyt että jäähdytysnesteet ovat ylimääräistä painoa kulkuneuvossa? Tai yleensäkin turhaa?

Älä ota henk.koht. mutta vaikutta siltä että ajattelet kuin "se tehtaan viisain insinööri", näet ainoastaan osan X ja väännät käännät sitä ja samalla unohdat kaikki muut tekijät siitä ympäriltä.

Henk. koht. en enään jaksa vääntää aiheesta, jos olet vieläkin sitä mieltä että pahvi/viima suoja ei hyödytä mottorin lämpeämistä, niin selevä, ei siinä mitään, hyvää jatkoa vain ko. aiheen tiimoilta.

[EsaZX12R]

Mukavahan näistä on joskus keskustella. En tosin ole minäkään kiiinnostunut jatkamaan, jos tekstini loukkaavat jotain, joten kiitän kohteliaimmin antoisasta keskusteluhetkestä ja keskityn enemmän oman autoni lämpömittariin.

Mukavaa kevättä kaikille Audin omistajilla ja mielisille!

[haraldh]

Elä nyt Esa lopeta, itseäni kyllä kiinnostaa miksi jotkut lämpeävät ja jotkut ei. Tosiasia on että jotkut lämpeävät ja jotkut ei, ja olisi kiva tietää ne fysikaaliset tosiasiat jotka vaikuttavat siihen lämpeämiseen.

Itse uskon että ainakin dieseleissä ilmaylimäärä sylintereissä, etenkin EGR tulpattuna ei ainakaan auta tilannetta.

[andre_]

Jos käännetään moottoripyörän vesijäähdytys siten, että tyhjätään järjestelmä vedestä ja otetaan syyläri pois ja lähdetään ajamaan, niin mitä tapahtuu? Pitääkö ajoviima sen kylmänä, vai leikkaako kiinni?

Entäs mitä tapahtuu kun pyörä seisoo tyhjäkäynnillä, ilman vettä?

Paljon on ulkoilman lämpötila ja tuulen nopeus? Entäpä sylinteriputken paksuus ja siinä olevan materiaalin määrä? Taikkapa se pinta-ala jolla se on yhteydessä muuhun moottorin osiin kuten lohkon ulkopintaan joka on kosketuksissa ulkoilmaan? Mitä materiaalia nämä osat ovat? Mikä on kuun asento ja maasäteilyn määrä? Aika paljon muuttujia tossa hommassa :) Tiedä vaikka pystyisi käymään tyhjäkäyntiä leikkaamatta kiinni kun on vedet laskettu pois jos se lämpö vaan johtuu pois sylinteriputkesta.

[Pitkänen]

Hitto.. just kun ostin mustaa ilmastointiteippiä sen takia, että olisin pistänyt välijäähyjen eteiset aukot 80%:sti umpeen :)

Itse voin ainakin kokemuksesta sanoa, että keulan viimasuojat ovat ennaltaehkäisseet huohotuksen jäätymistä. Testit saman päivän aikana -27 asteen pakkasessa. Ilman suojaa huohotin jäätyi 50km ajon jälkeen ja aukkojen pahvittamisen jälkeen menikin 150km kunnes jäätyi. Tämä nyt ei liity moottorin lämpöihin vaan puutteelliseen huohotuksen suunnitteluun.

Moottorin lämmöt mulla taasen on aina näyttänyt sen 90 astetta suht nopeasti. Paitsi vanhalla termarilla moottorijarrulla isoa alamäkeä laskiessa alkoi moottorinlämmöt putoamaan samantien vaikka oli pahvi keulalla silloinkin. Jatkakaa vaan vääntöä, hyvällä tuurilla tässä saattaa oppiakin jotain..

[Björkka]

Pari irtokommenttia keskustelun varrella olleisiin asioihin:
Muistan lukeneeni, että joihinkin autoihin on suositeltu valmistajan ja/tai Suomen maahantuojan toimesta laitettavan viimasuojia, jotta huohotusputket eivät jäädy umpeen.
Ainakin joissain Ducatin vesijäähdytetyissä (täyskatetuissakin) L-moottoreissa on otettu etummaisen sylinterin ilmavirrasta johtuva keskimäärin matalampi lämpötila huomioon polttoaineen syötössä.

Ilmavirta varmasti jäähdyttää moottoria kuin moottoria aina kun sen ilman lämpötila on alempi kuin sen moottorin. Mitä suurempi on lämpötilaero, sitä tehokkaammin lämpöenergiaa siirtyy lämpimämmästä kylmempään. Se, miten paljon tällä on merkitystä keskustelun aiheena olevaan asiaan, ja miten paljon keulan peittäminen ilmavirran vähentämiseksi vaikuttaa, en todellakaan tiedä. BMW:llä nykyään on noita automaattisia keulan sulkevia säleikköjä, joten kai sillä jotain merkitystä johonkin on.

[pedaali]

Ihan täältä puskista vaan heittona, että miksi olisi olemassa ilmajäähdytteisiä moottoreita, jos ajoviima ei vaikuttaisi moottorin jäähtymiseen? Eli kyllä sillä pahvilla nyt jotain vaikutusta on nestejäähdytteisenkin moottorin lämpöihin. Ite en käytä.

[alpi]

Kyllä se ajoviima on varmasti merkityksetön tekijä bensakoneen tuottamaan lämpökuormaan verrattuna, tai siihen lämpömäärään joka pumpataan kabiiniin. Lämpeneehän auto maantieajossa muutamissa minuuteissa, kun taas kaupunkipyörittelyssä kestää ja kestää...

Väittäisin silti että ajoviiman estämisellä mm. öljypohjan alueella saadaan etua esim. jossain pikkudieselissä.

[Japi]

Aloitusviestiin viitaten, omassa autossani on sama moottori kuin mikk3:llä ja lämmöt on pysyneet ilman pahveja tasaisesti 90 asteessa riippumatta lämpötilasta. Myös -38 asteessa ja normaali maantienopeutta ajaessa. Lämpeneminen piuhan nokasta otetussa autossa on sen verran nopeaa että en ainakaan tuohon -38 asteeseen asti ole kokenut viimasuojia tarpeelliseksi.
Ennen termostaatin vaihtoa minullakin lämmöt jämähtivät 70 asteen tienoille.

[HessuP]

Voisikos sitä maskin peittämistä perustella seuraavalla.
Huollossa asentaja oli kirjoittanut laskuun ohjeeksi:
"Välijäähdyttimen putkistossa oli hieman kosteutta - viimasuojan käyttö alamaskissa pakkasella suositeltavaa".
Mallikohtaisia suojia oli tarjolla, 49 EUR parista keinonahan palasta, ostamatta jäi.
Askartelin siihen alamaskiin kuitenkin suojan ihan mielenrauhan vuoksi.

[nomoreford]

Jos valuraudan lämmönsiirymiskerroin on on noin 6 W/m2K ja moottorin ja muiden kuumien pintojen ala on 2 m2 sekä lämpötilaero ympäristöön nähden on vaikka 90 astetta, niin lämpöä voi siirtyä äkkiä laskien vähän toista kilowattia. Ei liene aivan merkityksetön kun mietitään kevyttä pintakaasu ajoa.

[Hookoo]

Onko ominaisuus vai jokin vika, kun tuntuu ettei tuo kasikone lämpene oikein.
Tänään kävin kyläilemässä 15km päässä. n. 12km jälkeen oli lämpömittari siinä 90c kohdalla, ulkona sateista ja tuulista, lämpöä 8c.

Talvella ei tahdo matka-ajossa nousta yli 70c, mutta kun pysähtyy taajama-ajoon niin heti on 90c mittarissa. Ja talvella kestää esim.
kaupunkiajossa n. 20min että on lämmöt noussu. Lämmintä kyllä tulee ihan oikein (uskoisin), kelistä riippumatta. Viime talvena vaihdettu
termari kahteen kertaan, joten siitä ei johdu. Ilmoja järjestelmässä?

Ärsyttävä ominaisuus ja kun muilta kuullut että vastaavalla AEC-koneella pysyy hyvin lämmöt oikeissa lukemissa ilman pahveja.

[Wisa]

Lämpöanturi tulisi mieleen, mutta en ole kyllä itse huomannut sen olevan ajoviimalle alttiina kuten joissakin viitoskoneissa oli. Lämmintä piisaa kyllä varmasti, vaikkei kone ihan oikeissa lämmöissä olisikaan. Tuskin on ilmaakaan jos kerran sisälle piisaa lämmintä.

Ei oikein jää muita vaihtoehtoja kuin termari. Käytithän alkuperäisosaa? Tarvikkeet eivät tapaa toimia. Koneen pitäisi saavuttaa käyntilämpönsa muutaman kilometrin matkalla pakkasellakin. Näkeekös näissä muuten ilmastoinnin kautta käyntilämpöjä? En ole tullut kokeilleeksi, vaikka olen yli kolme vuotta ajanut kasiurssilla.

[Hookoo]

Näkyy sieltä yhdeltä kanavalta, mutta ei siihen ole luottamista. Alle 5min paikallaan 30c pakkasella ja näyttää 90c.
Talvella tosiaan menee se lähemmäs puoli tuntia että on lämmöt sopivat, vaikka pitää puhaltimen pienellä ja
ajelee isommilla kierroksilla. Alkuperäinen sen termarin pitäisi olla, Wahler merkiltään. Termari vaihdettiin 1tkm
aikana kaksi kertaa, eli kolmella termarilla sama homma.

Onko tuo sitten lämpöanturivika? Eikös tuo mittarille tiedon antava ole siinä ylävesiletkussa heti koneen etupuolella?
Tälle kun löytyisi joku järkiselitys ennen ku taas pakkaset alkaa :D

[gedu]

Perhelossi on alle 5min 90 asteessa näillä keleillä, ekan 1,7km jälkeen ollaan jo noustu pois siniseltä, ja sitten kun kerran polkaisee (ei ny täysille kierroksille vielä kumminkaan) kehälle, niin on lämmöt sen 90. (okei, ei ole Audin kone tuo, mutta neljälitrainen alsakasi kumminkin)

Jos kerran sisätilat lämpiää normaalisti (eli pakkasella ei todellakaan kärsi lämmitysvaiheessa pitää kovinkaan kauan kättä suulakkeella), niin melkein kaivelisin mittariston anturin esille, jos sitä ei ole vaihdettu "ikinä" niin voi olla aika jännät kerrostumat haittaamassa sen havainnointia.

[Kuiders]

En ruvennut tekemään uutta aihetta enkä löytänyt haulla vastausta. Eikös sillä jäähdytysveden värillä olut merkitystä, että missä autossa on minkäkin väristä tai muistanko aivan väärin? Omasta audista pitäisi vaihtaa nesteet sillä kestää vain vaivaiset -15c. Olen lukenut jostain, että Audi A4 1.8t koneessa pitäisi olla punaiset nesteet pitääkö paikkansa?

[kontio]

Jep, G12 joka on yleensä punaista.
On niitä jotain muunkin värisiä sopivia,ettei ole yksittäinen totuus. olisko marmorilla G12+ kamaa joka on jonkun muun väristä.

Mutta tuota tonkka ja litran purkki päälle niin hyvä tulee http://motonet.fi/fi/tuote/609861/G1...te-punainen-3l
jotain 7 litraa lienee 1.8T tilavuus jos täysin tyhjäksi saa, mutta se harvemmin onnistuu

(jos vanha on jotain muuta niin kunnon systeemin huuhtelu ennen uutta litkua. )

[Kuiders]

kiitos selkeästä vastauksesta. Toissapäivänä mittasin, että kuinka paljon tuo neste oikein kestä pakkasta ja hetken aikaa piti oikein katsoa lampun kanssa onko siellä paisarissa mitään nestettä, mutta oli siellä. Nesteen pinnalle oli vain muodostunut "paksu" kerros jtn. p***** siispä täytyy myös huuhdella kanavat kunnolla.

[kontio]

Niin G12 nesteen kanssa semmoinen halpa mittari ei sitten toimi.

Mä olen mitannut ihan perinteisesti ottamalla tavaraa lääkeruiskuun, ja laittamalla sen pakastimeen.
Sit vähän laimentamista ja jossain vaiheessa se lopulta jäätyy.

Jos pakastin on -16...-18 niin sehän riittää aika hyvin ettei puoliksi laimennettu kama jäädy