10vt group 4 ja group B moottorit

[Tonza]

Oon tässä kahlannut googlea sekä tätä foorumia läpi ja eipä tunnu mistään löytyvän nippelitietoa otsikon koneista mm. nokka-akseli, turbo, ahtopaineet. männät, puristussuhteet, pakosarja, ruiskun muutokset, sylinterikansi yms. ja kaikkea siltä väliltä. Eli kaikki muutokset verrattuna vakiokoneeseen kiinnostavat.

[kalsket]

Kootusti vois todeta: "ei muuta samaa kuin sylinteriluku". Alkaen alumiinilohkosta jne.
Lisäksi huomattava määrä erilaisia variaatioita eri vuosina.

Onko kyseessä akateeminen mielenkiinto vai haluatko kopioida ratkaisuja viripeliin?
Oletan ettei kyseessä kuitenkaan ole vanhan rallipelin museointi?

[Tonza]

Eikös alumiinilohko tullut Sport Quattroon ja sillä saatiin luokka alle 3000 cm3:een, sitä ennen lohkot olivat mieletsäni valurautalohkoja. Eli Audi Quattro, Audi Quattro A1 ja Audi Quattro A2 lohkot valurautaa.

Kyseessä on ihan akateeminen mielenkiinto sekä mahdollisesti kyseisten ratkaisujen kopiointi.

[arto s]

Löytyiskö nuo luokituspapereista? Eräältä kerholaiselta sellainen nippu löytyy, eikä tainnut olla ihan ilmainen..

[repsa]

eikös luokituspaperit maahantuoja luovuta ilmaiseksi ?
ainaskin näin opelin tapauksessa (b-rallye kadett).

[kessu74]

taitaa saada nykyään pelkästään fia:lta

[Okkok]

maahantuojalla pitäisi olla paprut. Toinen paikka sitten on AKK, pientä maksua vastaan.

[Vänni]

Kuten Teppo sanoi, niin variaatioita riittää.

Luokitustodisukset saa AKK:lta, VV-autosta en ole tajunnut edes kysyä.
Näitä autoja koskevat tiedot on koottu 5 eri pumaskaan. A1 asti kaikki tieto varsin suurpiirteistä A2 tiedot hieman tarkemmin. Alulohko tuli viimeisiin Gr 4 malleihin ja sen jälkeen oli kaikki alulohkolla. Alulohkon ongelmana oli alusta pitäen n. 2000km käyttöikä, minkä vuoksi lohko vaihdettiin jokaisen rallin jälkeen.
Patarautaa käytettiin kuitenkin rankimmissa ralleissa kautta linjan, kuten jyskälä ja safari.

Lyhyesti voisi sanoa että yhtä sellaista pumaskaa ei löydy jossa olisi kaikki kaipaamasi informaatio. Niitä pitää vain kerätä sieltä, täältä ja tuolta.
Kaiken tiedon kerääminen on varsin tuskaista, koska alkuperäisessä kunnossaan säilyneitä autoja on todella vähän ja niiden sielunelämää tuntevia ihmisisä ihan yhtä monta jollei vähemmän.. Suomessa näitä 100% varmuudella alkuperäisenä säilyneitä autoja ei tietääkseni ole ainuttakaan. Nekin harvat (3 kpl) joita on maassa jäljellä, ovat vuosien aikana saaneet osakseen jos jonkinlaista huoltoa, muutoksia ja korjauksia on tehty luonnollisesti niin pienellä budjetilla kuin mahdollista.

Ulkoisesti oikealta näyttävä konehuone on mahdollista rekentaa helpostikkin, mutta jos haluaa täsmälleen alkuperäisen kaltaisen, niin kysymyksiä on paljon ja vastauksia vielä enemmän.

Nimimerkillä 3 vuotta tietoa etsinyt ja mm. A2 motronic yhä täysi mysteeri.

[Vänni]

Lisätään nyt vähän infoa, niin aloittaja saa kuvan siitä miten selkeää tuonaikaisen moottoriteknologian selvittäminen on.

Esimerkiksi lohkoissa porauksia on ollut 79.3 ja 80.15 välillä. Isku puolestaan on vaihdellut välillä 85.1 ja 86.4 välillä.
Puristukset 7.5 ja 6.5 välillä. Ahdot 1.0 ja 2.1 välillä.
Tehot 240-420hp välillä, ja perimätiedon mukaan A2 moottoreista on otettu ruiskun ja turbon muutoksilla 530hp lukemia.

Alkupään Gr 4 tuotteet olivat hyvin lähellä sarjavalmisteista Quattroa esim. Mikkolan 0-auto Portugalissa 1980. Loppupään A2 ei sitten ole juurikaan mitään yhteistä valojen ja korin perusmittojen lisäksi.

Gr 4 ja alkupään A1 ruisku on Pierburgin mekaaninen. Viimeisimmät A1 ja kaikki A2 on Motronic sähköinen ruisku.
Imusarja alkupäässä alumiinivalua, myöhemmin magnesium valua.
Nokkia on käytetty sen 20 erilaista, venttiilit olivat käytännössä maksimit mitä tuohon kanteen on järkevää laittaa 41/35mm. Maksimi noston ollessa 10,8mm, mikä on yllättävän lähellä vakio Quattroa. Alkupään Gr 4 maksimi kierrokset oli 6700rpm loppupäässä Gr B A2 kiekui max. 9300rpm suositellun käyttömaksimin ollessa 8200rpm. Pitihän sitä pelivaraa vähän olla, jotta vältettiin turhat vaihdot ja säästettiin aikaa.

Ensimmäisissä tuubipakosarja (1/81) hieman pinemmällä putkikoolla kuin myöhemmät (7/82), myöhemmissä putket muhviliitoksilla.

Turboja oli myös sen 70 erilaista joskin A2 luokkarista löytyy siihenkin jonkinlaista mitoitusta, joka kertoo pääpiirteet siipien koosta ja lukumäärästä (12), muttei mitään sen tarkempaa.
Turboissakin tuntuu olevan monenlaista piilevää spesialiteettia (niinkuin kaikessa muussakin) joita ei stock k26/27 hybrideistä löydy.

Tässä hyvin lyhyt ja vain suuntaa-antava kuvaus tästä mielenkiintoisesta 10 tappisten kulta-ajasta.

[SR]

Oot Aki tainnut joskus asiaan perehtyä :)

[Jarkko Kalsi]

Taitaa aihe olla sen sorttinen, että mitä enemmän lukee, sitä vähemmän huomaa tietävänsä. Logiikoita ja epälogiikoita vilisee osakokonaisuuksissa. Nykyaikaiseen virittämiseen noilla tempuilla ei paljoa taida olla tekoa, mutta onhan se hienoa tuntea ja tunnistaa historiaa.

[SR]

Voisi kuvitella, että tästä aiheesta saa melkoisen hyvä väännön saunan lauteilla :)

[Vänni]

No olen mä Sami yrittänyt tässä jonkun vuoden ymmärtää miten noi on EHKÄ koottu...

Jarkko, olet oikeassa ei mitään logiikkaa ja tieto vain lisää tuskaa. Eihän näillä tiedoilla mitään tee jos aletaan puhumaan 2010 luvun vireistämisestä, mutta tässä tapauksessa onkin kyse vain ja ainoastaan siitä millaisia ne 80-luvun malmit oli ja millaisia niiden kuuluisi olla myös tänään.
Ja näin yksinkertaselle kaverille kuin allekirjoittanut sopii ihan hyvin tällanen 10 tappisten 5 mukisten keksintojen ajattelu ja aikakirjojen tutkiskelu. Ja kyllähän se tieto jostain pitää kaivaa jos kiinnostaa tai muuten vaan on vapaaehtoinen pakko. :D

Loppuviikosta on edessä yhden päivän tutkimussessio eräästä A2 nimisestä tuotteesta, josko siitä saisi irti edes jotain mitä ei arkistoista ja puhelinkeskusteluissa ole vielä toistaiseksi selvinnyt.

[kairaaja]

Joskus vuosituhannen vaihteessa tuli käpisteltyä noita B:läisen yläkerran kamoja. Mm kantta ja nokkaa. Kansi huollettiin ja piti tehdä blankoista uudet venttiilit kuumentuneiden tilalle.

Nokassa tais olla lähemmäs 12mm nostoa, aukioloaikoja en muista. Kanteenkin oli mielestäni laitettu ehkä liian suuret venttiilit, mutta se olikin 80 luvun tyyli.

Ahdin muistini mukaan pohjautui KKK27:aan. Erikoista ahtimessa oli hitsattu kompuran mutteri akseliin..

Kun laite tuli kuntoon, se jatkoi Sveitsiin yksityiskeräilijälle. Ja kyseessä oli Moutonin entinen kilpuri.