Mikä näissä autoissa (2.7 bit) on sellainen karkea korjauskerroin bhp->whp tehoille? Tuossa taas puhutaan sellaisesta pyörätehoista että huhhuh!
karkealla arviolla tulee karkeita virheitä ;) Siihen vielä päälle, että 2 penkkiä naapuritaloissa ei anna samaa tulosta ja muuta kivaa. Ainoastaan moottoridynossa pääsee näkemään mitä kampuralta löytyy, ja sekin on sen dynon versio aiheesta.
Eli ainoa millä on oikeasti merkitystä on samassa penkissä, samankaltaisissa olosuhteissa tehdyt ennen/jälkeen vedot. Ja silti tulee virhettä ;)
Viimeksi muokannut okkim; 3.4.2009, 22:53.
Perustelu: Siirretty toisesta threadista omaksi ja lisätty Miken lainaus
Eihän sillä ole merkitystä mikä penkki antaa minkäkin verran tehoa ja paljon on heittoja penkkien välillä kun bhp->whp on autokohtainen kun tulee voimansiirtohukasta. Ja eikös dynot yleensä laske suoraan hukkatehon, ainakin inertiapenkissä?
Luulis kuitenkin, että jos dyno mittaa voimansiirron ottaman tehon, kun auto rullaa rullilla vaihde vapaalla, niin on se teho jotain muuta silloin kun voimansiirron läpi menee n hv.
Luulis kuitenkin, että jos dyno mittaa voimansiirron ottaman tehon, kun auto rullaa rullilla vaihde vapaalla, niin on se teho jotain muuta silloin kun voimansiirron läpi menee n hv.
Vaihde ei ole vapaalla tuossa coastdownissa, vain kytkin on painettuna jolloin koko voimansiirtopaketti kytkinlevyyn asti pyörii mukana ja niiden pyörivien massojen aiheuttama vastus mitataan.
En keksi mitään merkittävää syytä, miksi kasvava välitetty vääntö muuttaisi tuota vastuksen määrää?
Viimeksi muokannut dera; 3.4.2009, 10:45.
Perustelu: sanamuotokorjaus
En keksi mitään merkittävää syytä, miksi kasvava välitetty vääntö muuttaisi tuota vastuksen määrää?
Asiasta mitään tietämättä tuntuis, että hammaskosketusten kitka ottais tehoa enemmän kun vääntöä menee läpi enemmän. Tuota puoltais se, että vaihdelaatikoihin laitetaan jäähdyttimiä kun tehoa on enemmän.
Lainaus:
En keksi mitään merkittävää syytä, miksi kasvava välitetty vääntö muuttaisi tuota vastuksen määrää?
Asiasta mitään tietämättä tuntuis, että hammaskosketusten kitka ottais tehoa enemmän kun vääntöä menee läpi enemmän. Tuota puoltais se, että vaihdelaatikoihin laitetaan jäähdyttimiä kun tehoa on enemmän.
Ja sellainen tulee mieleen, että vedossa pyöräntuennan muutokset puslien yms takia varmasti menee erilailla (ja eri autoissa jäykkyyksien takia kanssa erilailla) kun vain rullaamalla eli pyöristä aiheutuvat vastukset kyllä kasvaa. Rullaamalla saattaa kahdella eri autolla tulla sama vastus, kun taas raa-alla teholla toisella löysemmät pyöräntuennat muuttuu aiheuttaen erilaisia vastuksia.
Mutua tämä vaan...
Varmaan noita suurempia reseptejä saa kertoa tässä aiheessa myös :)
Viimeksi muokannut vayne; 3.4.2009, 11:05.
Perustelu: Typot
Kyllä vaihteistohäviöön (hyötysuhteeseen) vaikuttaa vääntömomentti. Sen huomaa esim öljyn nopeammasta lämpenemisestä kovalla kuormituksella.
Häviöön vaikuttaa moni seikka, alkaen hampaiden pinnan tasaisuudesta.
Todellista häviötä on äärimmäisen vaikea laskea tai mitata. Mm siksi dynamometrimittauksissa on eroja. Sehän ei sinänsä ole mitään tarkkaa tiedettä, vaan lähinnä sivistynyt arvio.
Juu, en ole aivan varma tuosta että vaikuttaako se vääntömomentti häviöihin muutoin kuin juuri noiden pyöränkulmien jne muutosten osalta.
Kuulisin mieluusti jos joku tribologiaa taitavasti hallitseva selittäisi juurta jaksain, miten välitettävä voima muuttaa kitkaa voimansiirrossa, kun voimansiirron pyörintänopeus, ja pyörintänopeuden muutos pysyy samana.
Parasta se on silti mitata "coastdownissa", se kun on sitten edes puoliksi vertailukelpoinen, toisin kuin nämä huuhaa-30% kertoimet.
Häviö tuskin käyttäytyy ihan lineaarisesti välitettyyn voimaan nähden, eikä se voi mitenkään olla luokkaa 30%. Kun voimaa on satoja kilowatteja, niin askit ja peräthän sulaisivat lämmöstä.
Tribologiaa en sinänsä paljoakaan tunne, mutta luulisin että öljyn lämpeneminen liittyy hampaiden välissä hierottavan öljyn sisäisiin kitkoihin ja kalvon paksuuteen jollakin tavalla. Isolla teholla myös laakerit ja akselit rasittuvat ja niihin tullee muodonmuutoksia, jotka myös osaltaan nostavat lämpöä askissa.
noh, osan noista häviöistä selvittää vaihteiston ja perän vinot hammaspyörät.
veto päällähän rattaa pyrkivät myös etenemään akselin myötäisesti, samalla kuormittaen akseleiden päittäislaakereita (mm. tästä syystä perässä on kartiorullat).
veto poissa haetaan taas välykset eri suuntaan, veto poissa kitka on kutakuinkin vakio.
kuvitelkaa mielessänne palikka missä on vakio pinta-ala, ja vakiokitka. palikkaa vaikka 45 ast kulmassa työntäessä 30kg voimalla tulee lämpöä 30W.
muuta tilanne sitten siten että käytössä onkin 60kg voimaa. jos en ole ihan väärässä kasvaa häviövoima työntövoiman neliössä.
Loppunopeus kertoo enemmän kun aika, mutta taitaa parhaiten totuus tulla esiin noissa huippunopeus testeissä lentokentillä.
Tuosta noin arviota mielenhäiriössä laskeskelin syksyllä ja arviona tähän heitän mutujani.
Jos ilmanvastuskertoimet ovat noin samalla hehtaarilla jne. niin Lappeenrannan kentällä saatuja tuloksia, kun vertaa lisäksi noihin on mun lista tämmöinen. Matkana siis noin 1,7 kilometriä.
Loppunopeus/teho
200 km/h = 160-180 hv.
220 km/h = 260-280 hv
240 km/h = 360-380 hv
260 km/h = 460-480 hv
280 km/h = 560-600 hv
Nämä eivät siis totuuksia ole, mutta ihan mutulla ja huonolla matikalla laskin.
nostetaas tätä...eli joko raati on päättänyt, että mikä on suunnilleen quattron hukkaprosentti (A4 B7)? Jos kerran dyno näyttää vaan pyörätehoa niin onko se 15% päälle mitä dynottaja suositteli?
Comment