Mikä on ihanteellinen männän ja kannen paljeväli?

[kessu74]

mikä on ihanteellinen männän ja kannen paljeväli??tällä hetkellä mäntä jää 0.4mm dekkitason alle ja kannentiiviste kokoonpuristettuna noin 1mm,taitaa olla syytä ottaa siivu lohkosta??

moottorina 5-syl 20vt, jos sillä on merkitystä.

[porkkis]

Vakiona 0.8 millin luokkaa. Mikä sitten on paras, harva varmaan tietää.
Projektipuolen 10vt tuli myös tehtyä tuolla 0.8:lla. 20vt:n paljealuehan on kyllä vähän liukuva käsite :)

[AnLe]

Ei kyllä metalli tiiviste 1,61mm -> 1,0mm puristu. Massa jos on niin en tiedä, 1,2mm taisin joskus mitata käytetystä.

"porvoon ohjeilla" millin pintaan, näin tein edellisen koneen kanssa ja tulen tekee seuraavan.
Sillon mulla tuli 0,7mm lohkotason ylle.

[kessu74]

voi olla että muistin kannentiivisteen paksuuden väärin,metallitiivisteellä se kasataan.

taidan sit siivun ottaa pois.

[lampi]

paljeväli

juurikin noin millin pintaan 0.8-1.0. omat koneet on ollut aina 0.8-0.9 luokkaa.

metallitiiviste on 1.6mm paksu kuten anle jo kertoikin.

[jipitkan]

Vanhojen gurujen mukaan paljeväli olisi oltava teräsveiveillä noin 0.8 ja 1.3 mm välillä. Alarajaa perustellaan sillä että männän keinunnan ja veivien venymisen yhdistelmänä korkeilla kierroksilla mäntä-kansikontaktin riski kasvaa jyrkästi paljevälin pienentyessä alle 0.8millin. Ylärajalla nakuriskin väitetään taas kasvavan kunnes paljeväli menee yli 3-4mm.

Noitten vanhojen peukalosääntöjen mukaan mentäessä pitäisi minusta muistaa kuitenkin sellainen asia että nämä säännöt ovat järjestään peräisin 2-venttilikoneiden, virranjakajien ja kaasarien aikakaudelta. Kun esim jakajan kiinteä ennakkokäyrä aiheutti sen että ennakot eivät olleet parhaat mahdolliset läpi koko kierrosalueen vaan jossan kohtaa oli pakko menettää newtonmetrejä toisen kohdan hyväksi. Ja tällöin oikealla paljesuhteella saattoi olla iso merkitys vääntökäyrän muotoon. Sähköruutalla voit taas yksinkertaisesti leikata ennakkoja pois nakuherkällä alueella ja vaikka korjata vielä tilannetta seoksilla. Pystyykö siinä sitten enää erottamaan paljevälin vaikutusta varsinkin 20vt palotilan pienehköllä paljesuhteella? 20vt voimakoneita on liikkeellä aika paljon paksulla kannentiivisteella tai sorvatuilla männillä eli isolla paljevälillä ja hyvin ne näyttää silti liikkuvan.

Helppo ratkaisu on aina kopioida jotain tunnettua pakettia, ei tule pääkään kipeäksi kun yrittää hakea vastausta kysymykseen -miksi? Esimerkiksi kipinän jälkeen tapahtuva nakutus taitaa lähes aina ellei jopa aina alkaa palotilan kylmästä reunasta eli 20vt:ssä paljealueen ulkoreunasta imuventtiilien takaa. Mitäs se paljeväli taas tähän vaikuttaakaan? Ja moottorit kun vielä ovat yleensä lukutaidottomia etteivät pysty foorumeilta lukemaan miten niiden pitäisi käyttäytyä, niin tahtoo joka moottorityypillä olla vielä omat muista poikkeavat metkunsa.

[kessu74]

paljon olette laittaneet männän ylityksen lohkosta??

tuosta peltitiivisteestä olen saanut ristiriitaisia paksuuksia puristuneena,jotkut meinaa ettei puristu yhtään ja toiset että noin 1,2-1,3mm

[mulk]

Mittasin käytettyn peltitiivisten jokaisen palan eriksen mikromeeterilla ja tule se 1.6mm +/- 0.05mm
Mäntä jäi yli deckitason puolet, eli 0.8mm
Näin mä mittasin sen.

[AnLe]

olipas käytännönläheinen tapa hoitaa, hieno kuva.
http://fi.farnell.com/mitutoyo/575-1...m-1/dp/1667327 ite kohellan tälläsellä mittarilla.

[kessu74]

ok,kiitos vastauksesta.

taidan jättää ylityksen noin 0,6-0,7mm,kyseessä pitkäiskuinen kone.

[matrikkel]

Niin, pyörivien osien venyminen on suurimmillaan siinä kohtaa kun hidastuvuus on suurin. :-)

[Thuppu]

Nostellaan tätä... Elikkäs jos haluais laskea 2.2 20vt puristussuhdetta himppasen verran vaikkapa paksummalla kannentiivisteellä niin syntyykö ongelmia paljevälin kanssa, eli tuleeko nakuherkempi vaikka puristus olis matalempi?

Kuinka paksu nyt sitten kahdesta Victor Reinz metallitiivisteetä tehty paksumpi tiiviste on?

[kessu74]

Niin ne viisaat meinaa että tulis.

[ExPReS]

Kirjoitellaan nyt tännekkin omista kokemuksista. Itsellä millin siivu vedetty vakiomännistä pois, eli nopeasti laskettuna paljeväli silloin 1.8mm. Dynossa 1.7-1.8bar asti kaikki ok, sen jalkeen enemmän tai vähemmän rapinaa. Talven aikana tarkoitus asennella vesiruisku, pitäisi kuulemma sillä saada ongelman ihan hyvin hallintaan. Sitten lisää boostia :)

[Thuppu]

Ja millaisia ahtoja porukat on maksimissaan käyttäny vakiopuristuksilla, vakio männillä ja normi kansipahvilla eli ilmeisesti noin 0,8mm paljevälillä? Tietty tohon vaikuttaa muutkin asiat, mutta kiinnostaa et mikä on mahdollista?

[Jarkko Kalsi]

Ahtopaine on täysin turha mittari (1.5bar KKK24 tai HX40 on varmasti eri asia). On syytä puhua väännöstä (se kuvaa parhaiten syliterin maksimipainetta).

[settari]

Nostetaan vanhaa ketjua, koska aihe itselleni ajankohtainen. Moottori sama kuin aloittajalla eli 5-syl 20vt. Tällä hetkellä tasapää takomännät jää 0.35mm alle dekin. Alkuperäisellä tiivisteellä paljeväliksi jäisi tällöin 1.95-2mm ja puristus-suhde noin 9.1:1. Jos tavoittelee dekkiä höyläämällä 0.8mm paljeväliä, muodostuu puristus-suhteeksi 10.0:1. Mitä kokemuksia, tuleeko ongelmia lähes 2mm paljevälillä? Tavoitteena ottaa tehoa sen mitä Precision 6466 gen2 tarjoaa 7a nokilla ja e85 polttoaineella.