Uudenlaiset pulssitulpat, lisää tehoa?

[okkim]

Tällainen löytyi netistä: http://www.pulstarplug.com/

Väittävät kovasti että tehoa tulee lisää, tulpan teho on jopa 20 000 kertaa enemmän kuin tavallisella tulpalla.

Sinänsä tuo kuulostaa hienolta, mutta jostainhan se energia pitää ottaa. Eli mistä se tuossa tapauksessa taiotaan? Tuskin normipuolilla saadan miljoonaa wattia...

[Puuhapete]

Jotenkin kuulostaa huuhaalta. Roihahtaako bensa paremmin palamaan tulitikulla vai soihdulla? Roihahtaa.

Löytyykö eroa esim yksi ja monikärkitulppien välillä?

[jtlukkari]

Kirchhoffin virtalain mukaan piiriin tulevien sähkövirtojen summa on yhtä suuri kuin siitä poistuvien virtojen summa. Miljoona wattia tehoa ei tosiaankaan synny tyhjästä.

[pasi_]

Eli tuossa on siis tulpan sisällä kela, johon varataan puolan latausaikana energiaa. Onhan se mahdollista, että kipinään saadaan jonkin mikrosekunnin ajaksi 1 MW tehoa.

Jos 1 mikrosekunnin aikana syntyy 1 MW lämpötehoa eli kipinä, tarkoittaa se 1 J:n energiaa. Jos puolan latausaika on vaikka 2 ms, tarvitaan tehoa 500 W, jotta tuo energia saadaan tuotettua.

Jos moottori pyörii 6000 r/min, joka tarkoittaa 100 r/s. Eli yhden sylinterin kohdalla 50 kipinää / s. Jos jokainen lataus kestää 2 ms ja niitä on 50 kpl / s, niin sehän tekee yhteisaikana 100 ms, jolloin keskiteho on 500 W * 0,1 = 50 W. Tämähän tekee 12 voltilla reilu 4 A virtaa.

Eiks niin?

[jtlukkari]

Käytössä on siis kaksi puolaa peräkkäin, nerokasta. Miksiköhän tuota ei ole aikaisemmin keksitty?

Perinteisen sytytsjärjestelmän ongelmahan on se, että pyörintänopeuden kasvaessa lyhenee katkojan kärkien kiinnioloaika ja ensiövirta on puolassa katkaisuhetkellä pienempi. Pienemmästä energian varausmäärästä seurauksena on pienentynyt sytytyskelan tuottama korkeajännite. Sytytyskela on kuitenkin mitoitettu niin, että reserviä on riittävän sytytysjännitteen tuottamiseksi korkeammillakin pyörintänopeuksilla. Entä, jos keloja on kaksi ja molempien pitäisi ehtiä varautua tuottamaan riittävä kipinä?

[Jukuri]

Tehoa syntynee lähinnä myyjän pankkitilille ennemmin kuin autoon.

Kuulunee samaan sarjaan kuin taannoin venäjän rajalla piti kuorma-autoihin asentaa ihmeellinen polttoaineen parantajamagneetti.
Jonkun kansaamme edustavan sukulainen/veli kuului niitä kauppaavan ja sillä oli kai hyvät suhteet tuon puoleisten tulliin.

Juju olikin siinä, että ne rekat, joissa tuo ihmelaite oli pääsivät nopeammin tullista läpi. Joten ei sillä sitten ollut paljon väliä toimiko tuo laite oikeasti vai ei.

[RS2]

Eipä tuosta varmaan isoa tehon eroa saa .

Ainoastaan lompakko kevenee ja kulkupuoli sitä myöten. :)

Mutta toisaalta kipinän paloaika on todellakin lyhyt ja kierrosten lisääntyessä kaikki käy tosi nopeasti...ehkä laihemmalla seoksella toimii
??

Mene ja tiedä...

[Hilakitkutin]

no joo

Tässä huijauksessa toimii kaikki tradionaalisen kusetuksen merkit. Yksi on saanut mahtavan idean, nyt se on saatavilla vihdoin kaikille, tehoa tulee lisää, kulutus pienenee, testituloksia löytyy,animaatioita jne. Jos tämä olisi edes joltain osin totta, niin isot autolehdet ym, olisi hekumoinut ko. ihme tulpasta jo ajat sitten. Ai niin hintakin vaan 25$ kpl. Jos joku muistaa hirvipillin( ultraääni karkoittaa hirvet siperiaan), niin tämä on aika vastaava. Toinen hyvä idea oli ostaa pirun kallis magneetti imusarjaan ja,vot, kulutus tippui niin ettei itse edes huomannut.

[porkkis]

Otsikon aihe voi olla humpuukia, mutta kyllähän kipinärintamallakin on tapahtunut sitten katkojan kärkien...
Yksi suurelle yleisölle toistaiseksi melko tuntematon ja mielestäni aika merkittävä kehitysasel on ns kondensaattorisytytys. Googlelta voi kysyä lisää vaikkapa "cdi ignition".

[jtlukkari]

kipinän paloaika on todellakin lyhyt ja kierrosten lisääntyessä kaikki käy tosi nopeasti

Hyvän seoksen muodostumisen lisäksi syttymisominaisuuksia parantavat myös pitkä kipinän kestoaika ja suuri kipinän pituus eli suuri tulpan kärkiväli.
Kondensaattori- eli tyristorisytytys ei sinänsä ole mikään uusi keksintö, sehän esiteltiin jo -70 -luvulla, mutta sen käyttökohteet ovat aiemmin rajoittuneet korkeaviritteisiin moottoreihin.

[Hilakitkutin]

Koska kemiaa en ymmärrä tarpeeksi, niin miten seokseen syttymiseen vaikuttaa kipinän koko tai kesto. Se räjähtää saman tien, kun jostain tulee kipinää. Palotila on sen verran pieni, ettei siinä mun käsittääkseni voi vaikuttaa kipinän kesto. Eri juttu olisi kerrostalo tai stadioni. Toivottavasti vastaus ei ole: iso kipinä sytyttää nopeammin. Miten niin??

[jtlukkari]

Syttymiseen on kaksi vaikuttavaa tekijää: seoksen oikea muodostuminen ja riittävä sytysenergia (riittävä kipinä). Kipinä voi muodostua vain, mikäli käytössä on riittävä korkeajännite.
Jos seos on ns. stökiometrinen (esim. ilman ja bensiinin painosuhde on 15:1), riittää sytytystä varten 0.2 mJ energia. Rikkaat ja laihat seokset tarvitsevat jopa viisitoista kertaa enemmän energiaa syttyäkseen. Sytytysenergiaa on oltava niin paljon, että seos syttyy varmuudella joka tilanteessa.

[Hilakitkutin]

Jos oikein muistan, niin stökiömetrinen palamissuhde toimii kaasuun, eikä ole suoraan verrattavissa bensaan. Luultavasti olen taas väärässä. Kuten sanoin. Aina väärässä. Onhan se seoskin totta helvetissä kaasua.

[Mr.Crossfire]

Se "saman tien" on vähän suhteellista. Moottorissa tapahtuu paljon asioita lyhyessä ajassa, mutta ei ole ihan sama meneekö johonkin toimintoon tuhannesosa vai sadasosasekunti.

Kenties hyvänä esimerkkinä tästä voisi olla venttiilien "kelluminen" korkeilla kierroksilla. Vaikka venttiilinjousi vetää venttiilin kiinni "saman tien", korkealle kiertävissä moottoreissa voi kuitenkin käydä niin että venttiili ei ehdikään kiinni ennen seuraavan tahdin alkua, josta seuraa seoksen karkaaminen imukanavaan ja/tai pakokaasujen imeminen takaisin palotilaan.

Itsekään en tunne tarkemmin kemiaa tai palamisen fysiikkaa, mutta voisin olettaa että mitä useampi bensiinimolekyyli saadaan yhtymään happeen/aikayksikkö, sitä nopeampi ja tehokkaampi palotapahtuma on. Nopea ja tehokas palaminen taas on tehon tuottamisen perusedellytys.

[gedu]

Aina pitää muistaa bensakoneessa, että tavoitteena on hallittu palotapahtuma, ei suinkaan hallitsematon. Hallitsematon palotapahtuma tunnetaan myös nakutuksena. Eli tarkoitus on saada tuolla tulpan kipinällä kaasuuntunut bensa ja ilma palamaan, ei räjähtämään. Aikayksiköt joista puhutaan ovat todellakin pieniä, mutta näillä kahdella asialla on vissi ero.

[Tykki]

Seoksen palonopeuteen ei vaikuta sytytyksen teho tai mitkään muutkaan säädöt. Palo tapahtuu aina vakio nopeudella.

[jtlukkari]

Totta. Riittää, että hyvin pieni osa seoksesta saa kipinan, loppuosa syttyy sitten itsestään. Siihen, paljonko energiaa tarvitaan tuon pienen osan syttymiseen, vaikuttavat monet tekijät.

[Puuhapete]

Mutta tässä on nyt pohdittu palamista ja syttymistä.

Eikö tavalliset tulpat sitten riitä? Aika ilonen liekki tulee niistäkin.
Ehkä tuollaiset voisi toimia moottoreissa joissa alkaa vakio hilppeet rajoilla, mutta itse en tiedä mitä semmoiset vois olla.

Se on vähän kuin startti tuo kipinä. Ei tuo mitään, on vain alkuunpaneva voima.

[okkim]

Muistelisin niin että mitä enemmän sylinterissä on painetta ja rikasta seosta, sen enemmän tarvitaan tehoa tulpalle. Muuten seos ei syty.

Tällainen tilanne ei tule ihan lastutetussa turbokoneessa, vaan tarvii ahtoa ja bensaa jo ihan "oikeasti". Riippuu tietysti alkuperäisen sytkäjärjestelmän tehosta että toimiiko se viritetyssäkin moottorissa.

[Puuhapete]

Onhan noita twin sparkkeja olemassa esim alffalla. Nissanillakin oli koneistamattomat paikat toisille tulpille vanhassa Silvian 1.8t:ssä. Jotkut niihin asensi toiset suuttimet.

Alffan twin sparkista en tiedä, että olisko siitä jotain muuta iloa kuin tuplakustannukset tulppien kohdalla :)

[jasso]

Nopeammin/tasaisemmin syttyvä seos, kun seos syttyy kahdesta kohtaa, veikkaisin.

[nomoreford]

Seoksen palonopeuteen ei vaikuta sytytyksen teho tai mitkään muutkaan säädöt. Palo tapahtuu aina vakio nopeudella.

Eikös tuo liene seoksen "rikkaus" vaikuta palamisnopeuteen. Säädöksi kai tuokin lasketaan.

[jtlukkari]

Mielestäni seosuhde ei vaikuta palamisnopeuteen, kunhan se vain on ensin saatu syttymään. Rikas seos vain vaatii "runsaamman potkun" eli moninkertaisen energian stökiometriseen verrattuna.

[Sleepy2]

Kyllä seossuhde vaikuttaa seoksen palamisnopeuteen.

[Ilkka L]

Sytykseen vaikuttaa sen miljoona asiaa ja en ainakaan itse kävisi noita uusia tulppia tuomitsemaan petkutukseksi edes niitä kokeilematta. Miksei ne toimisi ihan jees, jos niiden tarvitsema lisäenergia pystytään laturilla tuottamaan ja laturin kasvanut tehontarve kompensoituu moottorin tuottamalla suuremmalla teholla.

Tulpilla ja tulpilla on eroja, kuten myös sillä miten kipinän tarvitsema energia tuotetaan.

Mitään kokemusta minulla ei kylläkään ole noista uusista tulpista ja en lainkaan epäile, etteikö ne voisi olla ihan huuhaata.

[okkim]

Ei sitä lisätehoa sieltä laturilta saa suoraan tuupattua tulpalle. Siinä on välissä puola, eikä se voi välittää tehoa miten paljon tahansa. Eli ei se toimi ihan noin yksinkertaisesti.

[jusvir]

No voihan sen puolankin vaihtaa järeämpään... Sitä en sitten tiedä, että mikä järki siinä olis ja miten ne tulpat sitä kestää. Tossa on esimerkki mitä käy tulpille, kun niille lasketaan vähän reilummin sähöä:

[Ilkka L]

Ei sitä lisätehoa sieltä laturilta saa suoraan tuupattua tulpalle. Siinä on välissä puola, eikä se voi välittää tehoa miten paljon tahansa. Eli ei se toimi ihan noin yksinkertaisesti.

Jep, tiedän varsin hyvin, ettei se toimi noin yksinkertaisesti. Mun pointti oli se, että jos noi tulpat pystyvät tuottamaan tehokkaamman kipinän, niin silloin niiden tarvitsema ottoteho myös on suurempi. Sähköstä kun kyse, niin autossa kaikki sähkäteho synnytetään laturilla eli kun tarvitaan enempi tehoa laturilta, se on pois moottorilta. Jos moottori taasen ei pysty noilla tulpilla tuottamaan suurempaa tehonlisäystä mitä laturin pyörittäminen lisääntyneen sähköenergian tuottamiseksi tarvitsee, ei moottorin tuottama nettoteho kasva lainkaan.

[wayne]

Eikös näiden ihmetulppien tuottama kipinä ollut ajallisesti hyvin lyhyt? Joten kipinän tehollisarvo on sama kuin hitaalla normikipinällä

[jusvir]

Eikös näiden ihmetulppien tuottama kipinä ollut ajallisesti hyvin lyhyt? Joten kipinän tehollisarvo on sama kuin hitaalla normikipinällä

Oli joo. Ja ton sivuilla olevan videon perusteella palotapahtuma olisi kuin dieselissä -> nakuttaa vallan hemmetisti.