Rupesi tuossa työkaverin A4:sta kytkin luistamaan ja se kyseli sille korjaushintaa marmorilta: Osat 250? ja työ 850?. Sitten se kyseli minulta että haluanko tehdä ko. rempan, johon sanoin että EN! Toinen kysymys oli että VOISINKO tehdä sen ja ajattelin että mikäs siinä. Kone pois ja latikko irti, voisin kai jotain oppiakkin.
Koska kyseessä oli nelikko, aiheutti kardanin irrotus pientä päänvaivaa. Yksi kuusiokolopulteista nimittäin oli tehtaalla pyöristetty sisältä. Joten kardania ei siis ollut tehty irroitettavaksi. Pulttien ollessa 12.9, sai hieman aikaa porkkanalla hioa, että sai kannan pultista pois.
Sähköjohtoja, letkuja ja kaikkea muuta oli niin paljon irroitettavana, että konetta sai laskea mutaman sentis kerrallaan ja katsoa oliko mikään kireällä. Kädet ei siis mahtuneet mihinkään väliin. Ja niimpä irrotukseen meni pihamaalla, ilman nosturia ja vaihteistotunkkia pari päivää.
No, saatiin vihdosta viimein se laatikko irti koneesta ja voi kauhistus: koppa oli sisältä täynnä pikeä. Se ei enää ollut öljyä, se oli pikeä. Laatikko ja kampiakaselin stefa olivat vuotaneet pidemmän aikaa öljyä, jonka johdosta levy oli pehmentynyt, murentunut ja alkanut luistaa. Paineasetelma ja vauhtipyörä kiiltelivät kaikissa sateenkaaren väreissä. Ei kun uutta hommaamaan. Ja siitä se tarina sitten lähtee...
Kytkin on LuK:n valmistama ns. tuplamassapyörä kytkin, jolloin jousia ei ole massalevyssä, vaan vauhtipyörässä. Kytkimen osat olivat luokkaa 500?, jota vähän kummastelin. Ja sitten myyjä sanoin:"Ja se vauhtipyörä tekee 1100? lisää". MITÄ?? Pikapuhelu työkaverille ja vanha värillinen vauhtipyörä saa kelvata. Hinnoista hiukan hämmsätyneenä kävin marmorilla kysymässä KOKO kytkinpaketin vaihdosta aiheutuvia kustannuksia. Hinta-arvio oli 4500?. Eli, työkaverille annettu hinta sisälsi vain massalevyn. Ei painelaakereita, tukilaakeria, paineasetelmaa tai vauhtipyörää.
Onko se nyt sittenkin totta mitä TM totesi autojen merkkihuolloista, surullista. Surullista on myös se, että kyseinen auto on koko olemassa olonsa ajan huollettu merkkihuollossa, ja kun jäljellä pitäisi olla toinen mokoma käytöikää, on se valmis jo paaliin. Meinaan, tuo kytkin ei ollut ainoa asia joka renkkasi. Pelkkiin varaosiin kului noin 2500?, ja sillä saadaan auto sellaiseen kuntoon että sillä pärjää seuraavan 100 000km. Sitten eteenpäin.
Joten, jos kytkin alkaa ottamaan kiinni petaalin ylä asennossa, autona on 6-pyttynen A4, A6 tai Passat, tai jos on 240mm 23-boorinen LuK:n tuplamassa kytkin, kannattaa miettiä missä kunnossa auto yleisesti ottaen on. Jos tuo on ainoa vika, sen korjaamalla auto on taas kunnossa. Mutta muut mahdolliset seikat huomioon ottaen...
Tämäkin olisi vältetty, jos öljyjä olisi vaihdettu sekä laatikkoon että mottoriin. Metallin hiukkaset kun tarttuvat aina magneettisiin paikkoihin, näissä tapauksissa akseleihin. Ja sitten ne kulkevat pikku hiljaa kohti magneettisia napoja, eli stefoja. Sielä ne stefojen juuressa syövät sitten välyksen, ja öljyt pakenevat välistä. Siis 10 pistettä ja papukaijamerkki merkkihuollolle.
Koska kyseessä oli nelikko, aiheutti kardanin irrotus pientä päänvaivaa. Yksi kuusiokolopulteista nimittäin oli tehtaalla pyöristetty sisältä. Joten kardania ei siis ollut tehty irroitettavaksi. Pulttien ollessa 12.9, sai hieman aikaa porkkanalla hioa, että sai kannan pultista pois.
Sähköjohtoja, letkuja ja kaikkea muuta oli niin paljon irroitettavana, että konetta sai laskea mutaman sentis kerrallaan ja katsoa oliko mikään kireällä. Kädet ei siis mahtuneet mihinkään väliin. Ja niimpä irrotukseen meni pihamaalla, ilman nosturia ja vaihteistotunkkia pari päivää.
No, saatiin vihdosta viimein se laatikko irti koneesta ja voi kauhistus: koppa oli sisältä täynnä pikeä. Se ei enää ollut öljyä, se oli pikeä. Laatikko ja kampiakaselin stefa olivat vuotaneet pidemmän aikaa öljyä, jonka johdosta levy oli pehmentynyt, murentunut ja alkanut luistaa. Paineasetelma ja vauhtipyörä kiiltelivät kaikissa sateenkaaren väreissä. Ei kun uutta hommaamaan. Ja siitä se tarina sitten lähtee...
Kytkin on LuK:n valmistama ns. tuplamassapyörä kytkin, jolloin jousia ei ole massalevyssä, vaan vauhtipyörässä. Kytkimen osat olivat luokkaa 500?, jota vähän kummastelin. Ja sitten myyjä sanoin:"Ja se vauhtipyörä tekee 1100? lisää". MITÄ?? Pikapuhelu työkaverille ja vanha värillinen vauhtipyörä saa kelvata. Hinnoista hiukan hämmsätyneenä kävin marmorilla kysymässä KOKO kytkinpaketin vaihdosta aiheutuvia kustannuksia. Hinta-arvio oli 4500?. Eli, työkaverille annettu hinta sisälsi vain massalevyn. Ei painelaakereita, tukilaakeria, paineasetelmaa tai vauhtipyörää.
Onko se nyt sittenkin totta mitä TM totesi autojen merkkihuolloista, surullista. Surullista on myös se, että kyseinen auto on koko olemassa olonsa ajan huollettu merkkihuollossa, ja kun jäljellä pitäisi olla toinen mokoma käytöikää, on se valmis jo paaliin. Meinaan, tuo kytkin ei ollut ainoa asia joka renkkasi. Pelkkiin varaosiin kului noin 2500?, ja sillä saadaan auto sellaiseen kuntoon että sillä pärjää seuraavan 100 000km. Sitten eteenpäin.
Joten, jos kytkin alkaa ottamaan kiinni petaalin ylä asennossa, autona on 6-pyttynen A4, A6 tai Passat, tai jos on 240mm 23-boorinen LuK:n tuplamassa kytkin, kannattaa miettiä missä kunnossa auto yleisesti ottaen on. Jos tuo on ainoa vika, sen korjaamalla auto on taas kunnossa. Mutta muut mahdolliset seikat huomioon ottaen...
Tämäkin olisi vältetty, jos öljyjä olisi vaihdettu sekä laatikkoon että mottoriin. Metallin hiukkaset kun tarttuvat aina magneettisiin paikkoihin, näissä tapauksissa akseleihin. Ja sitten ne kulkevat pikku hiljaa kohti magneettisia napoja, eli stefoja. Sielä ne stefojen juuressa syövät sitten välyksen, ja öljyt pakenevat välistä. Siis 10 pistettä ja papukaijamerkki merkkihuollolle.
Comment