Jotta voisit osallistua keskusteluihin, sinun pitää ensin rekisteröityä. Rekisteröityminen edellyttää sitoutumista foorumin käyttöehtoihin. Rekisteröidy täällä.
Jos olet ensimmäistä kertaa tällä foorumilla, ole hyvä ja tutustu ensin jo kysyttyihin kysymyksiin. Kysymykseesi löytyy mahdollisesti jo useita vastauksia. Hae vanhoja kysymyksiä ja vastauksia täältä.
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Typ 44/100:n bensaputki vuotaa / K-Jetronicin sielunelämää
Tai minun tarvitsisi opetella taas uudestaan sähköopin alkeet ettei muitten tarvitse takertua pikkuseikkoihin ;)
Haynesin mukaan kylmäkäynnistyssuutin toimii koko startin ajan (lyhyitä suihkuja) ja sen jälkeen lämpöaikakytkimen ohjaamana (vaihtelevan pituisia, lyhyitä suihkuja). Näin siis vm86 lähtien. Tätä lienee turha epäillä?
Viimeksi muokannut Petri Tuomas; 14.4.2007, 01:30.
Haynesin mukaan kylmäkäynnistyssuutin toimii koko startin ajan (lyhyitä suihkuja) ja sen jälkeen lämpöaikakytkimen ohjaamana (vaihtelevan lyhyitä suihkuja). Näin siis vm86 lähtien. Tätä lienee turha epäillä?
Tämä on vähän epäreilua, kun Sinulla on kirja edessä ja minä vaan ulkomuistin varassa, mutta väittäisin kuitenkin, että kertomasi kytkentä on KE:en KK-suuttimen ohjaus. :)
K-jetissä lämpöaikakytkimelle tulevat johdot ovat tuleva (50) ja lähtevä maadoitus KK-suuttimelle. Eli se toinen menee suoraan KK-suuttimelle ja sitä ei ohjata muulla kuin lämpöaikakytkimellä. KK-suuttimen + taas tulee sieltä startilta, tai niin kuin minulla nykyään (kaavioiden mukaan kytketty) virtalukolta (50).
Ja kun sotketaan pakkaa, niin meillä -87:ssa K-jet, -88:ssa KE-jet ja -89:ssä taas K-jet, joten mainitsemasi kytkentä -86 lähtien pitää -88:n kanssa paikkaansa...
Epäreilua tai ei - kirjoja saa kaupasta (ja manuaaleja vertaisverkoista). Maksavat itsensä takaisin jo ennen kuin kädet on rasvassa ;)
Kyllä kovasti väittävät kirjassa että tuo uudempi toimintatapa on sekä K- että KE-jetissä vuosimallista 86 lähtien. Samallahan noita voin ihmetellä, kun ruuvaan uusia antureita paikoilleen.
On minulla korjauskirja ja laajemmat kaaviot vielä erikseen, mutta ei tässä koneen vieressä, joten myönnettäköön, että "faktan" puuttuminen menikin laiskuuden piikkiin. ;)
Paha poistaa tuota ISV:tä kokonaan, sillä tyhjäkäynti putoaa ilman sitä niin alas, että sammuu. Saa nähdä mitä tapahtuu, kun saa koneen kasaan. Mm. huohotinputki ilmanputsarikoteloon oli poikki ja pakokaasukierrätysputki imusarjaan myös. Tiedä sitten onko noilla mitään vaikutusta mihinkään.
Eipä ole. Kone on alkupään RT vanhemmalla jakopäällä ja uudemmalla imusarjalla. Ei kattia, ei pakokaasun kierrätystä, ei ajotietokonetta, ei moottorinohjausta, jne. Eli tavallaan välimalli kyseessä vaikka facelift onkin.
Vaihdoin muuten tuossa kasan antureitakin, laitoin kaikki piuhat kokeeksi kiinni ja uusin vielä pätkän alipaineletkua. Vielä tuntuisi nostavan tyhjäkäyntiä aavistuksen yli 1000 kierrokseen kone täysin läpimänä, mutta käy tyhjäkäyntiä muuten tasaisesti. Mitään aikaisemmista ISV:n oireilusta en ole vielä saanut toistettua, joten taidan jättää sen käyttöön.
On minulla korjauskirja ja laajemmat kaaviot vielä erikseen, mutta ei tässä koneen vieressä, joten myönnettäköön, että "faktan" puuttuminen menikin laiskuuden piikkiin. ;)
Tulipellin ja kannen välistä, kannessa kierteillä kiinni.
Lämpöaikakytkin osoittaa tulipeltiin päin ja muistaakseni kaksi johtoa (yksi liitin) tulee siihen kiinni.
Miten ihmeessä sen kiintoavaimen saa ujutettua sinne? Vai helpottaako virranjakajan irroitus tieltä tilanahtauteen? On taas oikein selkäliiton suosima paikka moottoritilassa kapineella...
Miten ihmeessä sen kiintoavaimen saa ujutettua sinne? Vai helpottaako virranjakajan irroitus tieltä tilanahtauteen? On taas oikein selkäliiton suosima paikka moottoritilassa kapineella...
Toiselta puolelta itse avasin. Oli juuri sen verran tilaa että mahtui julmetun iso 24mm lenkki kääntymään.
Kirjallisuutta penkoessani löytyi selitys sille aiemmin pohtimalleni alipainekellolle puolan vieressä; rikastaa seosta nopeissa täyskaasukiihdytyksissä. Toimii siis jonkinlaisena "kiihdytyspumppuna". Ja koska ohjautuu alipaineella, joka puolestaan kulkee termarin lävitse, joka avautuu kylmänä ja sulkeutuu lämpimänä, rikastaa seosta vain kylmällä koneella.
Mittailin lämpöaikakytkintä ja näytti ainakin noin karkealla mittauksella toimivan edes jotenkin. Tosin lämpötilariippuvuutta en lämpömittarin puutteessa päässyt toteamaan muuten kuin, että eroa tapahtuu kylmän anturin lämmetessä. Vastusarvot näyttivät olevan autodatan epämääräisten rajojen sisäpuolella :)
Mittailin lämpöaikakytkintä ja näytti ainakin noin karkealla mittauksella toimivan edes jotenkin. Tosin lämpötilariippuvuutta en lämpömittarin puutteessa päässyt toteamaan muuten kuin, että eroa tapahtuu kylmän anturin lämmetessä. Vastusarvot näyttivät olevan autodatan epämääräisten rajojen sisäpuolella :)
Tuli kyllä uutisena että Autodatasta löytyy tuohonkin raja-arvot.
Tuota mittailua tein itse viime vuonna. Lämpöaikakytkimessä on jopa ruuvi, josta toiminta-alueen ylärajan lämpötilaa saa säädettyä - syy miksi ostin halvemman ;)
Työvälineinä oli kylmä ulkoilma, lämmin sisäilma, tarkka lämpömittari, sytkäri ja yleismittari. Uhreina oli kolme "vähän käytettyä" lämpöaikakytkintä, joista yksi osoittautui toimivaksi ja säädön jälkeen ajelin sillä viime talven.
Täysin rikkoutuneen erottaa siitä että vastus ei koskaan nouse äärettömäksi tai laske lähelle nollaa - eli kaksoismetalli ei enää taivu tarpeeksi. Huonosti toimivaa joutuukin sitten mittailemaan ja säätämään tarkemmin että tietää onko sillä muutakin virkaa kuin tukkia reikä kannessa.
Vaihdoin kytkimen käytettyyn jonka toimivuudesta ei ole tietoa. Eipä auttanut, ei lähde sitten kirveelläkään käyntiin hiemankin lämpimänä.
Eikai tuo lämpöaikakytkin sentään noin kriittinen osa ole, että se aiheuttaisi moista -- eikö joku uumoillut, että Audit pelittävät melko hyvin ilman sitäkin, ainakin lähtevät käyntiin kesäkelillä?
Nastojen välillä ja ensimmäisen nastan sekä maan välillä:
- alle 30°C = 20-40 Ohm
- yli 40°C = 50-90 Ohm
Toisen nastan ja maan välillä:
- alle 30°C = 0 Ohm
- yli 40°C = 100-200 Ohm
Onhan tuohon kyllä olemassa ihan kunnon kaaviokin, joka kertoo suuttimen käyttöajat suhteessa lämpötilaan. Suuttimen liittimeen vain ledi väliin ja kaaviosta katsoo kuinka kauan ledin pitäisi vilkkua missäkin lämpötilassa. Lamppukin käy, kunhan vain on mallia, joka sytyyy riittävän nopeasti.
lisäys: Nuo arvot kyllä on vain karkeita vastusarvoja. Pelkkien niiden avulla ei varmasti oikein voi sanoa varmuutta anturin toiminnasta. Mikäli todella anturille tulee suora +12V ilman sen ohjausta, pitää tuon anturin sisältää muutakin elektroniikkaa, jotta suuttimen toiminta-aikaa pystytään vaihtelemaan. Itse suutin taitaa olla vain tyhmä solenoidi. Sen suuttimen toiminta-aikakaavion mukaan voi tehdä paremmat diagnoosit.
Tässä kun omaa 100:sta (KP-kone) samalla kokoajan kasaislen, niin kiinnittyi huomio siihen pakosarjan ja imusarjan välillä olevaan alipainekelloon eli pakokaasujen kierrätys hässäkään. Tuohan on ilmeisesti jokin EGR:n ja vähäpäästöisyys kikkailujen esiaste. Toimii siis seuraavasti: Pakosarjasta ~1cm halkaisijaltaan oleva putki johtaa venttiiliin, joka johtaa suoraan imusarjan alkuun. Venttiiliä ohjataan alipaineella, jota pätkii lämpötilan mukaan lohkon kyljessä oleva venttiili; kylmänä kiinni, kuumana auki.
Tuo pakosarjasta tuleva putki oli kuitenkin itselläni mennyt poikki (ilmankos pakokaasut hieman haiskahtivat kabiinissa). Alkuperäisosaa ei enää ole uutena saatavilla ja uuden putken vääntäminen itse on varsinaista kikkailua putken mutkien jyrkkyyksien tähden. Päätin jättää koko hässäkän pois ja tukkia pakosarjan ja imusarjan reiät.
Pohdiskelin järjestelmän poisjättämistä ja sen tarkoitusta ylipäänsä. Tuo ilmeisesti vain polttaa uudelleen osan pakokaasuista ja siten pudottaa hieman päästöjä. Uumoilen, että tuon poisjättö ei tee mitään hallaa vaan päinvastoin kone käy periaatteessa paremmin, kun imuilman sekaan ei sekoitu pakokaasuja. Muutenkin tuon päästövaikutukset ovat varmaan melko minimaaliset, vai mitä luulette? Olisiko kannattanut korjata takaisin paikoilleen?
Vian poissuljenta vinkin saatuani kokeilin tulpata sen lohkon kyljessä olevan alipaineohjatun kahdella bensaputkella varustetun mötikän ("control pressure regulator") alipaineletkun, ei vaikutusta.
Jotenkin tuntuu, että kun kuitenkin hitaasti kaasua painettaessa kiertää vaikka punaviivalle nätisti, ettei vika ole sytytyspuolella...
Seuraava tarkastuskohta olisi vihjeen mukaan ilmamäärämittarin lautanen. Voiko tuon vapaata liikkumista testata miten? Vaatiiko ehdottomasti koko määräjakajan purkamisen, vai onnistuuko testaus jotenkin muuten?
Ilmamäärämittarin lautanen liikkui vapaasti ilman ongelmia, se olikin helppo tarkistaa irroittamalla se koppa. Putsari, putsarikotelo ja lautanen olivat hyvin kyllästetty huohotusöljyllä, ja paikat tietysti putsattiin samalla. Filtterin öljyisyys ei vaikuttanut asiaa, vaan röpöttää ilman filtteriäkin.
Kipinää tulee, ja tulpat on ihan mustina.
Kaikkia mahdollisia antureiden liittimiä ja letkuja on käytetty irti ilman vaikutusta.
Alkaa pahasti tuntumaan sitten sytyspuolen vialta, outoa kuitenkin että hitaasti kiihdyttäessä käy nätisti vaikka punaviivalle asti. Ilman tuota 1000 rpm viitos vaihteella testaustakin uskalla luvata, että nykii.
Mikähän on oikea puola tuohon KU moottoriin? Puola on Boschin tekele, 2 napaliitintä (plus ja maa) plus jakajalle menevä, eli voisiko se olla kerrankin minun tuurilla tuo 29.90 vaihtoehto?
Kohta varmaan joku K-jet guru läppää minua virtuaalisesti korville tyhmistä kysymyksistä ...
Palataas alkuperäiseen aiheeseen.
Montulla tutkailin bensatankkia, kun välillä tuntuisi bensa vähän haiskahtavan.
Huomasin, että tämä vaihtamani bensaletku on aivan täys halkeamaa ja pykimää joka suuntaan.
Kuivalta se vielä näytti, mutta perhana, vuoden vanha letku..?
Varmistin vielä ostaessani, että letku varmasti kestää bensaa.
Mikään ei ole niin turhauttavaa, kun tehdä hommat kahteen kertaan.
Muutaman kerran on Audin vieteri ollut nyt normaalia pidempi. Oiskohan jotain palasia letkusta päässyt suuttimiin asti.
Comment