En ole rasvanäppi, mun kynsien alla ei ole iltaisin paskaa. Minä ajan autoa ja en ropaa niitä. Mulla ei ole mitään hajua mikä voisi mennä rikki, mikä ei ja miten. Siksi tosiaan kysyin, kun täälläkin monta sivua aiheesta keskustelua. Se että joku autistisesti koko ajan kysyy että mikä oikeesti voi hajota testissä, niin on hyvä miettiä että kaikki eivät oikeasti tiedä tuosta tekniikasta.
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Katsastus ja neliveto jarrudynossa?
Collapse
X
-
Varmaan joskus joku neliveto on hajonnut rullilla /*arvailua*/ ihan vain siksi että on ollut viimeisillään. Tästä sitten huhu katsuri piireissä että nelivedot hajoaa, kukapa haluaa pilata päivänsä särkemällä nelivedon. Veikkaan että Opelin viime vuosituhannen visco neliveto voisi olla hyvä ehdokas.
Comment
-
Asian tiimoiltahan tehtiin joskus ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Opinnäytetyön teettäjän oli K1 katssastus, joka halusi selkeeä yhteenvetoa eri autojen nelivetojärjestelmistä katsastusmiehilleen. Kyseinen opinnäytetyö on luettavaissa https://publications.theseus.fi/bits...pdf?sequence=2.
Monella keskustelijalla taitaa tämä "neliveto hajoaa jarrutestissä" pohjautua 2004 vuoden tapaukseen IHA-Autoktsastus vs. Arho Lehtinen ja hajonnut Chrysler Grand Voyager. Tuossa siis asiakas väitti auton hajonneen uusintakatsastuksssa, kun taas katsastusasema kiistää vaurioiden syntyneen katsastuksen yhteydessä. Tuossakin tapauksessa muistaakseni sitten korjaamolla vaihdetut "hajonneet" osat olivat pääasiassa jarrukomponentteja. Tuon tapauksen jälkeen sitten kaikki nelivetomiehet alkoivat pelätä laitteidensa kestävyyttä.
Yhtään todennettua nelivedon hajoamistapasuta jarrudynossa en löytänyt googlettamalla. Offiporukan kirjoitteluista löytyy useampiakin mainintoja, joissa auto on noussut pois rullilta, kun neliveto on ollut kiinni lukittuna.
Tokihan se normaalista ajosta poikkeava pyöritystapa kuormittaa nelivetojärjestelmiä eri tavalla. Kuitenkin jarrudynossa renkaat pyörivät melko hitaasti ja melko lyhyen matkan, joten hajoaminen on hyvin epätodennäköistä.
Pelkääkö nämä samat nelivetomiehet jättää autoa käsijarru päällä liukkaaseen mäkeen? Tässähän voi tulla sama asetelmaä eteen, jos auto lähtee liukumaan alas. Toinen akseli on lukossa jarrulla, ja maa yrittää pyörittää toista päätä. (Esimerkkitilanne, joka ei tietysti vastta kaikkia jarrudynon tilanteista, mutta kuitenkin.)
Kyllähän katsastuksesta virheistä jatkuvasti keskustellaan. Milloin inssi on lyönyt ruuvarin läpi "terveestä pohjasta". Toisessa vaiheessa sitten väännetään siitä, että inssi on vääntänyt tukivarsia testatessa pyöränlaakerit paskaksi. Välillä dieselit hajoitetaan ryntäyttämllä... Toki insseillekin sattuu vahinkoja ja virheitä, mutta kyllä ehjä auto normaalit katsastusoimenpiteet kestää. Jos laitteet on jo valmiiksi siinä rajalla, niiin toki jokin katsastuksen toimenpide voi katkaista kamelin selän.
Comment
-
Insinöörityössä lähteinä:
1. K1-katsastajien vanhat ohjeet nelivetoisten testaamisesta dynamometrissä
2. K1-katsastajien vanhat ohjeet nelivetoisten tarkastamisesta
3. Auto- ja kuljetusalan perusoppikirja
4. Opinäytetyö jossa ilmeisesti on tehty uudempi versio lähdeaineistosta 1.
Eli kyllä avoimen skeptisesti suhtautuisin tuollaiseen tilaustyöhön, muistaakseni tässäkin ketjussa on mainittu k.o. opinnäytetyöstä löytyneistä virheistä.
Comment
-
Foorumimutuilussa lähteinä:
1. Kaverin kaiman kummin kuulopuheet
2. Arvaukset
3. Hypoteettisten skenaarioiden päälle tehdyt Stestson-Harrison menetelmän mukaiset laskelmat
4. Toiselta foorumilta kopioidut tekstit.
Eli kyllä aika skeptisesti voi suhtautua näihin foorumikeskusteluihin... =)
Miksi tuon opinnäytetyön osalta pitäisi ollaa kovin skeptinen K1 katsastajien tilauksen vuoksi? Tuossahan oli tavoitteena selvittää eri nelivetoratkaisujen mahdollisuutta testata jarrudynamometreillä. Miten K1 hyötyisi työn lopputulosten vääristämisestä?
Eihän tuo toki täysin aukoton dokumentti ole esim kaikkien automallien osalta (osaa malleista on saanut useammal eri teknisellä ratkaisulla, eikä näitä ole mainittu listassa eikseen.) Kitenkin tuossa melko hyvin selitetään eri teknisten ratkaisujen perusperiaatteet.
Jos nyt otetaan esimerkiksi vaikka tuo happ0:n mainitsema Haldex gen2.
Tuossahan opinnäytetyössä Haldexin osalta perustellaan, että sähköt päällä on vaara, että neliveto kytkeytyy päälle. Testi voidaan kuitenkin suorittaa sähköt pois kytkettynä, koska tuolloin kytkin ei voi aktivoitua. Samaa ohjetta antaa esim. Volvo. VW taas vastaavasti listaa omassa koulutusmateriaalissaan (SSP333) seuraavaa:
"When the ignition is switched on and the engine does not issue a speed signal, the Haldex coupling system is pressure free.
Special Situations:There is a large speed difference between the front and rear axle, but no engine speed signal. Torque is not transferred at the rear axle.
Examples: Roller dynamometer / Towing "
Eli tiivistettynä gen2 Haldex on sähköttömänä paineeton, eikä neliveto ole tällöin kytkettynä. -> Jarrudynamometri ei aiheuta ydinräjähdystä.
Myös esim gen4 Haldexia koskevassa VW Tiguanin SSP414 sanoo seuraavaa:
"The illustration shows the system in the depressurized state. As long as the engine is off and only the ignition is turned on, All Wheel Drive Control Module J492 is selected but no pressure is generated. The Haldex Clutch Control Valve N373 is opened without current.
Because a small amount of pressure is applied through the spring plate, a speed of 31 mph (50 km/h) and a distance of 31 miles (50 km) may not be exceeded when towing with one axle raised."
Eli myös näiden gen4 haldexien kanssa pärjää jarrudynossa, kunhan rullia ei pyöritetä yhtäjaksoisesti yli 50km matkaa (eli jos auto on alle 2h rullilla, niin vielä ollaan reilusti VW:n suosituksen rajoissa.)
Comment
-
Lähinnä tarkoitin että opinnäytetyössä on varsin vähän viitattu ulkoisiin ja ns. alkuperäisiin lähteisiin. Onhan tuolla opinnäytetyössä kuva sivulla 16 joka on Volkswagenin SSP206:stä ja tekstitkin ovat kovin samoja kuin SSP206, kuitenkin lähdeviitteenä on K1-Katsastajien ohje 2003. Joten voi jollain tasolla olettaa että kun k.o. opinnäytetyö on päivitetty versio vuoden 2003 vastaavasta ohjeesta eikä uudessa ole viitattu kovinkaan paljoa suoriin lähteisiin, on olemassa jonkun suuruinen virheen mahdollisuus. Ilmeisesti tuo 2003 ohje kuitenkin on paikkaansa pitävä kun sitä käytetään lähdeviitteenä?? Esimerkiksi Alfa Romeossa on rinnastettu malleja joissa toisissa on viskokytkin ja toisessa torsen-tasauspyörästö, ja todettu "Jatkuva neliveto. Ei voi testata jarrudynamometrissä". En tosin tiedä miten tuo 159 Q4 keski-torseneineen jarrudynamometrissä käyttäytyy mutta tuntuu että tuossa mennään juuri siihen varman päälle olevaan "neliveto, ei voi testata jarrudynamometrissä".
Comment
-
Luin tuon läpi, joten en ihmettele enää kun yksikään katsuri ei ole vienyt miun volkkareita tai audeja rullille, ellen ole nimenomaan pyytänyt - autot on aina käyty koeajolenkillä testaamassa. Ohjeistus on varmaan ihan validi, mutta kun on poikkeuksia joita tuossa listassa ei ole, niin eivät vain ota riskiä.
Motiivia pidemmälle koeajolle saa sitten etsiä, mutta yksi eläkeikää lähestynyt katsuri tuli reilu 10 vuotta sitten melko kalpeana takaisin kun käytti 20Vlötkön lenkillä. "Sepäs on pirteä!" ja paineli samalla silmämuniaan takaisin kuoppiinsa.
Comment
-
Audi 90:n ohjekirjassa lukee, että quattroa voi hinata etu- tai takapää ilmassa, jos
-nopeus on alle 50 km/h
-matka on alle 50 km
Tästä voisi päätellä, että jokainen 01A-laatikkoinen Audi kestää saman. Eikä mahda 01E tehdä poikkeusta. Josta voidaan myös päätellä, että ei ne ainakaan jarrudynoon hajoa. :)
Comment
-
Tigu kävi katsastuksessa ja en meinannut hallista päästä pihalla kun vaihteet eivät menneet silmään, tätä ennen ei ole mitään vastaavia ongelmia. Oma diagnoosi on että katsastuksen aikana on jotain muuttunut että näin on käynyt.
Inssi sanoi ihmetelleensä samaa ja epäili että vaijerien säädöstä kiinni.
Vaihteet eivät rutise vaan jäävät vähän vajaaksi, esim pakki menee kyllä päälle mutta auto ei liiku nopeasti. Pienellä lisävoimalla vaihde menee loppuun saakka.
Voiko tämmöinen johtua jarrudynosta vai sattuman kauppaa ja jotain muuta antautumassa? Ajettuna karvan yli 200tkm.
Comment
-
Kävin vielä testaamassa, jos virrat eivät ole päällä niin keppi liikkuu ~nätisti, ehkä vähän köykäisesti välillä. Kun virrat on päällä niin keppi ei meinaa mennä vaihteelle tai tulla sieltä pois (kytkin pohjassa). Ilmeisesti paineet laatikossa aiheuttaa tuon?
Vaihtaessa ylöspäin menee 2-3-4 melko sujuvasti/vähän normaalista enemmän voimaa vaatien, alaspain 4-3/3-2 vaatii voimaa tai jumittaa. Reippaalla välikaasulla vaihdot on vähän helpommat.
Pikkukakkosessa tuo vaijerien "synkronointi" tuli pari kertaa tehtyä ja vaihdekepin käytös oli vastaavaa, mutta silloin ongelma oli päällä myös virtojen pois ollessa.
Comment
-
Ainoo tapa millä torsenin saa rikki on hinata vaihde päällä toinen akseli ilmassa. Viime talvena ostin sillä tavalla rikotun b5 quattron, torsenista oli toinen keskiratas sileänä ja muutenkin mennyt huonoon kuntoon. Koneena ADR niin voimalla sitä ei oltu rikottu. :) Mitään muuta ei voimansiirrossa ollut rikki, torspo vaihtoon ja nyt on ajeltu reilu vuosi ilman ongelmia.
Jos vaihde on vapaalla/kytkin pohjassa niin voipi rullatella ja hinailla miten lystää.
Comment
-
Joo, mulla on nyt kaks aebbia hylllyssä, en tiiä montako niitä tarvii ostaa että yks eksyis sinne adr:n tilalle... :) Niinku gti-lehdessä aikanaan, "tulossa: turbotekniikka"
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja pasi_ Näytä viestiAudi 90:n ohjekirjassa lukee, että quattroa voi hinata etu- tai takapää ilmassa, jos
-nopeus on alle 50 km/h
-matka on alle 50 km
Tästä voisi päätellä, että jokainen 01A-laatikkoinen Audi kestää saman. Eikä mahda 01E tehdä poikkeusta. Josta voidaan myös päätellä, että ei ne ainakaan jarrudynoon hajoa. :)
Comment
-
Nostetaanko jarrudynossa toinen akseli ilmaan ? Ei nosteta joten tilanne on aivan toinen kuin hinattaessa toinen akseli ilmassa.
Comment
-
http://www.volkspage.net/technik/ssp/ssp/SSP_76.PDF
Tuolla on viimeiseillä sivulla valmistajan näkemys torsenista ja jarrudynosta vuodelta -86. Joku saksaa paremmin osaavampi kääntäköön tarkemmin.
Mielenkiintoista on, miksi rullilla sallittu telanopeus on 6km/h ja hinatessa akseli ilmassa 50 km/h.
Comment
-
Onhan joissain hinausautoissa vielä niitä telineitä perässä, jolla nostetaan vain toinen akseli ilmaan. Nykyään kuitenkin useimmiten vedetään koko auto lavalle.
Audin SSP:n mukaan Torsenin nopeusraja yksi akseli kerrallaan pyöritettäessä on 6 km/h. Useimmat jarrudynot pyöri n. 3-4 km/h eikä Torsen tuolla nopeudella vastustele yhtään. Rullausvastus on n. 0,2 kN eli sama kuin 2-vetoisella. Vertailun vuoksi Subaru visco-lukolla on n. 0,5 kN ja nekin saa lyhytaikaisesti testata 2-pyörädynolla.
Alkuperäinen kirjoittaja kantti80 Näytä viestiMielenkiintoista on, miksi rullilla sallittu telanopeus on 6km/h ja hinatessa akseli ilmassa 50 km/h.
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja panu50 km/h hinausnopeus on kaikki pyörät maassa vaihde vapaalla. Rajoittavana tekijänä voi olla voitelu, kun vaihteistossa ei pyöri kaikki osat.
Automaatin kanssa sitten aivan eri asia. Ei saa hinata pitkään/isompaa nopeutta jos moottori ei ole käynnissä. Ei auta vaikka olisi kaikki pyörät maassa koska vaihteiston öljypumppu saa voimansa kampiakselilta. Tämä ei riipu siitä onko autossa 2- vai 4-pyöräveto, jos automaattia hinaa moottori sammuksissa, kaikki muu vaihteistossa liikkuu paitsi öljy ja seurauksena jotain hajoaa. Ei oo yksi eikä kaksi siihen asti täysin ehjää askia kun on hajotettu noin hinaamalla konevikaista autoa.
Comment
-
Automaateissa oli ohje, että pitää lisätä öljyä ja oli myös max kilometrimäärä mitä sai hinailla.
Ja kysymys, että onko akseli ilmassa, jos se on esim lavetilla ja toinen pää tiessä, niin on se ilmassa. Se ei silloin pyöri. Onko sillä sitten väliä onko se kitkattomana ilmassa, kuten tunkattuna vois olla.
Koskaan muista, kun ei ole tullut testattua, mutta oliko se että akseli ylhäällä voi vaikka paikallaan laittaa moottorin käydessä vaihteen päälle ja vain ilmassa olevan akselin renkaat pyörii?
Comment
Comment