No niin, nyt on sitten päästy keskittymään ohjaustehostimien ihmeelliseen maailmaan.
Viime viikolla olin työkeikalla Joensuussa jossa yrityksen puolesta oli varattu autolle taivaspaikka. Pakkanen pelottaa aina, eikä tällä kertaa suotta. Kun auton aamulla yönjälkeen pisti käyntiin,
käynnistyi se siedettävästi mutta lämmittelyistä ja varovasta ajosta huolimatta, muutaman kilometrin päässä, sanomalehti Karjalaisen pihalla, hydrauliikka tuli letkusta ulos kovalla pamauksella. Jos jotain hyvää pitää etsiä, niin Karjalainen kuuluu Laakkosen konserniin, joten oman konsernin tuote. Ja tästä alkoikin sitten melkoinen härdelli.
Ensin ei meinannut löytyä pajaa joka olisi vauihtanut letkua muuhun kuin VAG:n tekemään. Koska kuulemma tuotevastuu laki sitoo työn tekijää. Onneksi paikallinen hydrauliikka firma teki letkun kun Venäläinen sen oli irrottanut. Parkkerin letkussa jos on Parkkerin banjot, niin sillä on ikuinen takuu. Letku paikoilleen ja kovaa ajoa. Ja sitten muutaman sadan kilometrin päässä öljykippo taas kuiva.
Itse hydraulipumppu on kaksimäntäinen pumppu, jossa tavallisilla peltikorkeilla pidetään männät ja jouset sisällä. Tässä tapauksessa rungossa oli hiushalkeamat sillä kohtaa jossa peltikorkit loppuivat. Ja halkeamat olivat kierteen suuntaan, eli vaakaan.
No, ei muuta kuin runkoa kyselemään. Pienen puhelinringin jälkeen meinasi usko loppua. Uusia pumppuja myivät kaikki mutta vain raskaaseen kalustoon. Sama päti varaosiinkin. Ja kun marmorilla pumpusta pyydettiin ~1000 euroa kävi mielessä laittaa tilalle ihan perus pumppu jossa paluu nesteet ohjataan pumpun sijasta paisuntasäiliöön.
Otin kuitenkin yhden puhelun ZF:n tehtaalle ja tiedustelin että mikäs on Suomen tilanne kun täälä ei saa varaosia henkilöauton pumppuihin. Sielä hetken papereita rapisteltuaan ja pumpun tyyppiä kyseltyään todettiin että kyllä niitä saa. Piti vain ottaa yhteyttä ATOY:n henkilöön nimeltä Urpo Mäkinen. Ja yhden puhelinsoiton jälkeen tiedettiin että hehän jopa korjaavat Helsingissä keikkia pumppuja. Ehkä tieto joskus kulkeutuu hämeeseenkin asti. No, sen opin heti pumpuista että sarjanumeron kolme viimeistä numeroa ovat pumpun tyyppinumero. Eli -95 A8:ssa pumppu on tyyppiä 117. Sillä numerolla Helsingistä nähdään heti paljonko pumppuja tai varaosia on euroopassa.
Nyt odottelen osia saapuvaksi. Pumpun painepää tiivistesarjoineen on vähän alle puolet ATOY:n koko pumpun hinnasta. Joka tääsen on 20% edullisempi kuin marmorilla. Eli, itse räplättynä hinnaksi tulee noin 1/3 marmorin pumppusta, josta puuttuu mm. työ. Toimitusaikakin osille oli kolme päivää nopsempi kuin mitä marmori olisi pystynyt toimittamaan koko pumppua.
Viime viikolla olin työkeikalla Joensuussa jossa yrityksen puolesta oli varattu autolle taivaspaikka. Pakkanen pelottaa aina, eikä tällä kertaa suotta. Kun auton aamulla yönjälkeen pisti käyntiin,
käynnistyi se siedettävästi mutta lämmittelyistä ja varovasta ajosta huolimatta, muutaman kilometrin päässä, sanomalehti Karjalaisen pihalla, hydrauliikka tuli letkusta ulos kovalla pamauksella. Jos jotain hyvää pitää etsiä, niin Karjalainen kuuluu Laakkosen konserniin, joten oman konsernin tuote. Ja tästä alkoikin sitten melkoinen härdelli.
Ensin ei meinannut löytyä pajaa joka olisi vauihtanut letkua muuhun kuin VAG:n tekemään. Koska kuulemma tuotevastuu laki sitoo työn tekijää. Onneksi paikallinen hydrauliikka firma teki letkun kun Venäläinen sen oli irrottanut. Parkkerin letkussa jos on Parkkerin banjot, niin sillä on ikuinen takuu. Letku paikoilleen ja kovaa ajoa. Ja sitten muutaman sadan kilometrin päässä öljykippo taas kuiva.
Itse hydraulipumppu on kaksimäntäinen pumppu, jossa tavallisilla peltikorkeilla pidetään männät ja jouset sisällä. Tässä tapauksessa rungossa oli hiushalkeamat sillä kohtaa jossa peltikorkit loppuivat. Ja halkeamat olivat kierteen suuntaan, eli vaakaan.
No, ei muuta kuin runkoa kyselemään. Pienen puhelinringin jälkeen meinasi usko loppua. Uusia pumppuja myivät kaikki mutta vain raskaaseen kalustoon. Sama päti varaosiinkin. Ja kun marmorilla pumpusta pyydettiin ~1000 euroa kävi mielessä laittaa tilalle ihan perus pumppu jossa paluu nesteet ohjataan pumpun sijasta paisuntasäiliöön.
Otin kuitenkin yhden puhelun ZF:n tehtaalle ja tiedustelin että mikäs on Suomen tilanne kun täälä ei saa varaosia henkilöauton pumppuihin. Sielä hetken papereita rapisteltuaan ja pumpun tyyppiä kyseltyään todettiin että kyllä niitä saa. Piti vain ottaa yhteyttä ATOY:n henkilöön nimeltä Urpo Mäkinen. Ja yhden puhelinsoiton jälkeen tiedettiin että hehän jopa korjaavat Helsingissä keikkia pumppuja. Ehkä tieto joskus kulkeutuu hämeeseenkin asti. No, sen opin heti pumpuista että sarjanumeron kolme viimeistä numeroa ovat pumpun tyyppinumero. Eli -95 A8:ssa pumppu on tyyppiä 117. Sillä numerolla Helsingistä nähdään heti paljonko pumppuja tai varaosia on euroopassa.
Nyt odottelen osia saapuvaksi. Pumpun painepää tiivistesarjoineen on vähän alle puolet ATOY:n koko pumpun hinnasta. Joka tääsen on 20% edullisempi kuin marmorilla. Eli, itse räplättynä hinnaksi tulee noin 1/3 marmorin pumppusta, josta puuttuu mm. työ. Toimitusaikakin osille oli kolme päivää nopsempi kuin mitä marmori olisi pystynyt toimittamaan koko pumppua.
Comment