Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Renkaan profiilin vaikutus vierintävastukseen

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

  • Renkaan profiilin vaikutus vierintävastukseen

    Kertokaapa viisaammat mulle miksi matalamman renkaan vierintävastus on suurempi kuin korkean, vaikka leveys pysyy samana?
    Eli katselin esitettä, jossa Nokian Hakkapeliitta R2 225/55/17 vierintävastus on luokkaa B, mutta 225/45/17 on C-luokkaa? Eikö tiehen osuva pinta-ala pysy samana? Vai onko vierintävastuksen laskukaavassa jotenkin renkaan kehän pituus mukana, koska sehän tuossa muuttuu hiukan.

  • #2
    Vai onko vierintävastuksen laskukaavassa jotenkin renkaan kehän pituus mukana, koska sehän tuossa muuttuu hiukan.
    On sekin mukana ja vaikuttaa siten, että kun kehän pituus pienenee, niin renkaan kosketuspinta tiehen myös pienenee ja se vaikuttaa vierintävastukseen. Paljonko se vaikuttaa, sitä on vaikea sanoa.

    Comment


    • #3
      Rungon jäykkyyden erot vaikuttavat myös vierintäominaisuuksiin mutta sen laskemiseen ei enää minulla riitä hatussa sulat.

      Comment


      • #4
        Tuo vierintävastus on todella monen tekijän summa, ja vaikka kehä olisi pienempi (= kosketuspintakin pienempi) se ei välttämättä tarkoita pienempää vierintävastusta sillä samalla se paine/ tietty pinta-ala nousee ( tämä ihan omakohtaisesti koettuna kilpapyörän 26"- ja 28"-renkaiden välillä, 28 rullaa paremmin.). Yksi vierintävastukseen vaikuttava seikka on myös renkaan kovuus, eli sopivan painoluokan rengas antaa pieniä epätasaisuuksia anteeksi ( pehmeiden kylkiensä avulla) mutta kova taasen lähtee värähtelemään vertikaalisesti ja siis ei rullaa niin hyvin. Yksi vaikuttava seikka on myös kumin laatu, vanha kovettunut pinta voi olla liukkaampi vs. uunituore ominaisuutensa täysin vielä omaava rengas.

        Nykyään autoihin tunnutaan lykkäävän 3-4-5 painoluokkaa liian korkeita ensiasennusrenkaita.

        Comment


        • #5
          Vierintäkehän vaikutus vierintävastukseen onkin tosiaan helpoiten hahmotettavissa vaikka fillarin renkaalla. Ostohousuja ei tullut mukaan mutta kävin naapurin urheilutarvikeliikkeessä koeajamassa 29" vanteilla olevan pyörän ja johan se rullasi soralla aivan eri tavalla kuin nykyinen 26" pyörä. Suurempi rengas pääsee esteiden yli siinä missä pienempi tökkää.

          Auton renkaan 45/55 sarjalaisten ero ei tietenkään ole yhtä dramaattinen mutta samat lainalaisuudet siellä pätee, vain pienemmässä mittakaavassa.

          Comment


          • #6
            Alkuperäinen kirjoittaja TN69 Näytä viesti
            Eli katselin esitettä, jossa Nokian Hakkapeliitta R2 225/55/17 vierintävastus on luokkaa B, mutta 225/45/17 on C-luokkaa? Eikö tiehen osuva pinta-ala pysy samana?
            Ihan tähän esittäämääsi dialemmaan mennäkseni tuo leveys ei ole se ainoa 'autuaaksi' tekevä seikka, tuo korkeusprofiili vaikuttaa ja paljon siihen itse renkaan malliin ja kosketuspintaan, siinä missä 45-srjalainen on kulmikas ja ottaa tiehen kiinni miltei koko kulutuspinnan leveydeltä niin 55-srjalainen on paljon pyöreäolkaisempi ja korketuspinta voi laskea kymmeniä prosentteja tuohon matalaprofiilisempaan verrattuna.

            Suurin vaikutus niihin lopullisiin hifistyneisiin ajofiiliksiin saadaan aikaiseksi valinnoilla niitten pyöränpulttien ja tien välille, noi kun valitsee huonosti ei auta vaikka olisi kuinka kallis iskari siellä strutissa ;-) . Itse en ymmärrä miksi noin normikokoisessa autossa täytyy olla 225-leviä talvirengas, se ei tosin ole multa pois jos joku semmoista käyttää :-P .
            Viimeksi muokannut tontsa; 14.1.2014, 14:45.

            Comment


            • #7
              naapurin urheilutarvikeliikkeessä koeajamassa 29" vanteilla olevan pyörän ja johan se rullasi soralla aivan eri tavalla kuin nykyinen 26" pyörä.
              Mitä mä käsitän fysiikasta, niin tämä voi johtua myös hyrrä-efektistäkin, kun isompi säde.

              Comment


              • #8
                Alkuperäinen kirjoittaja tontsa Näytä viesti
                Ihan tähän esittäämääsi dialemmaan mennäkseni tuo leveys ei ole se ainoa 'autuaaksi' tekevä seikka, tuo korkeusprofiili vaikuttaa ja paljon siihen itse renkaan malliin ja kosketuspintaan, siinä missä 45-srjalainen on kulmikas ja ottaa tiehen kiinni miltei koko kulutuspinnan leveydeltä niin 55-srjalainen on paljon pyöreäolkaisempi ja korketuspinta voi laskea kymmeniä prosentteja tuohon matalaprofiilisempaan verrattuna.

                Suurin vaikutus niihin lopullisiin hifistyneisiin ajofiiliksiin saadaan aikaiseksi valinnoilla niitten pyöränpulttien ja tien välille, noi kun valitsee huonosti ei auta vaikka olisi kuinka kallis iskari siellä strutissa ;-) . Itse en ymmärrä miksi noin normikokoisessa autossa täytyy olla 225-leviä talvirengas, se ei tosin ole multa pois jos joku semmoista käyttää :-P .
                Mulla on 8" vanteet, 205 olisi tarvinnut 40-sarjan profiilin renkaat, enkä niin matalia halunnut. Eniten vaikutti se millaiset löysin läheltä käytettynä. Löysin 3000km ajetut 225/45/17 Nokian R:ät hintaan 420€, joten ei siinä paljon hifistelyt olleet mielessä. Ja aika kiire oli vaihtaa kun auton alla oli 245/55/17 täysin kuluneet keskieuroopan kitkat... Liikkeelle pääsi mutta pysähtyminen... Eli auto tuli juuri mulle.

                Comment


                • #9
                  Ei ollut tarkoitus mitenkään lytätä herrojen rengasvalintoja, topiikin startti oli omaan silmään pelkkä yleisesti heitetty kysymys noitten kahden erilaisen renkaan ominaisuuksista.

                  Itsekin aiemmin mennyt 'matalimman aidan' alta näissä rengaskysymyksissa, enää en säästele satasta tai kahta kun kyseessä on se ajo-ominaisuuksien tärkein komponentti. Tein juuri 'hölmön' päivityksen omissa talvirenkaissa, möin alta pois ihan käypäset liian korkean painoluokan renkaat ja ostin uudet 10 mm. kapiammat mutta oikean painolukan renkaat ( väliraha oli 300 e) ja nyt tuntuu talvikäytös todella hyvällä, renkaan painokin laski melkein 2 kiloa :-) .

                  Comment


                  • #10
                    Alkuperäinen kirjoittaja J-M Koopikka Näytä viesti
                    Mitä mä käsitän fysiikasta, niin tämä voi johtua myös hyrrä-efektistäkin, kun isompi säde.
                    Oma osuutensa on varmaan tuollakin, asioita paremmin ymmärtääkseni teen monasti ajatusleikkiä maksimaalisilla eroilla tutkittavasta asiasta, otetaanpa tähänkin esimerkki semmoisesta nuorison potkulaudasta jossa on nyrkin kokoiset KOVAT renkaat ja sitten vaikkapa normaali polkupyörä, tuossa potkulaudan pyörässä ei ole vierintävastusta nimeksikään mutta se ei rullaa ei sitten ollenkaan koska se tippuu jokaiseen asfaltissa olevaan koloon.

                    Itse samankokoisten renkaitten rullaavuuksiin vaikuttaa se renkaan kyljen kovuus, siinä missä pehmeäkylkinen on itseasissa kokoajan hieman painatutuneena kova rengas käyttäytyy hieman samoin kuin tuo potkulaudan rengas, eli se elää jokaisen pienenkin kuopan kohdalla mikä aiheuttaa rullaavuuden heikentymistä.
                    Viimeksi muokannut tontsa; 15.1.2014, 11:32.

                    Comment


                    • #11
                      Mitä mä käsitän fysiikasta, niin tämä voi johtua myös hyrrä-efektistäkin, kun isompi säde.
                      Omaan järkeen tuo ainakin sopii hyvin. Onkohan toi nyt sitten pyörimismomentti vai mikä?

                      OT: tuosta rengaskokoosta, että en tiedä onko toi 245/55-17 kovin lähellä auton orkkiskokoa, mutta toi profiilin ero tuohon 225/45 -kokoon on kyllä melkoinen...

                      Comment


                      • #12
                        Alkuperäinen kirjoittaja T.Hell Näytä viesti
                        Omaan järkeen tuo ainakin sopii hyvin. Onkohan toi nyt sitten pyörimismomentti vai mikä?
                        Tuo momentti omaa muuttuvan tekijän myös painon suhteen, jos vaikka se 26" rengas olisi siihen 29" verrattuna tuplapainoinen ja täten omaisi enempi tuota eteenpäinvievää momenttia niin silti se 29" rullaa paremmin ;-) .

                        Comment

                        Working...
                        X