http://www.2bennett.com/body_type44s...n.html#springs Tuommosen setin bongailin tuolta facebookin urs4 ryhmästä. Näyttää aika järkevältä. No olihan tuo tuolla hammun linkin takana nähtävissä ajat sitten :D
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
UrS4 jarru / alustapäivitykset
Collapse
X
-
Juu, 2,5" jousille joo. Jousethan pitää erikseen hankkia sit, eivät siis sisälly kittiin. About puolet kalliimmaksi nämä tuli kuin esim. Lautamäen liian pieni perus holkkisetti. Otin tohon vielä pää- ja apujousen väliin tulevat adapterit, niin yht. 175 puntaa toimituskuluineen jäi hintaa. Ainoastaan toi teräsrengas hitsataan tolppaan, ja holkissa oleva pykälä lukittuu siihen. Eli on helppo vaihtaa jos vaikka ranettaa kierteen pilalle.
Comment
-
Taikasana taitaa olla tyyppihyväksyntä. Pakollinen vuodesta '98 lähtien. Audilla A-merkityt mallit alkaa olla kai jo tyyppihyväksyttyjen piirissä. C4 ei ole vielä tyyppihyväksyttyjen joukossa, joten siihen osien ährääminen on vapaanpaa. Alustaosien pitäisi kai periaatteessa olla kuitenkin ns. tehdastekoisia. Käytännössä hyvin tehdyt on menneet seulasta, ovat puuttuneet vasta sellaisiin sätöstyksen näköisiin ratkaisuihin.
Comment
-
Sopiva jousen jäykkyys riippunee vahvasti käytöstä. Arkikulkineeseen tuskin kannattaa kaikkein tanakinpia jousia asentaa.
Mitenkähän mahtaisi jouset mahtua, jos etuiskarin mutterin kierteille saisi tuollaisen säätöputken alalautaselle? Jousen pituudella karkea korko ja hienosäätö alamutterista. Ei välttämättä tarvisi hävittää alkuperäistäkään lautasta. Voi olla älytönkin idea, kun saa tolpan käteen.
Mulle on lötköön tulossa C4:n nilkka kierteytetyllä putkella ja sille erikseen sorvatuilla muttereilla.
Comment
-
1.1.1996 ja sen jälkeen rekisteröidyt henkilöautot tarvii e-, tüv- tai vastaava tyyppihyväksyntätodistuksen alustamuutoksissa. Tuota vanhemmissa pitää muutoskatsastus tehdä, mutta mitään tyyppihyväksyntälappuja ei tarvitse.
Tuli vastaan tuota '96 Ventoa leimatessa, kun siihen oli edellinen omistaja alustasarjan vaihtanut ja muutoskatsastus ei ilman Tüv-lappusta onnistunut.
Edit: Löytyhän tuo Trafin ohje.
Comment
-
Arto, totta. Noi arvot mitkä sain on arvioitu 1600kg autolle rata-ajoon, joten todennäköisesti ovat melkoisen jämäkät arkiajossa. Varmaankin jos hieman haluaa mukavuutta säilyttää niin jotku 80-100kg/cm(450-550LBS/tuuma) jouset vois olla passelit.Viimeksi muokannut Thuppu; 7.4.2014, 11:53.
Comment
-
Arto, juuri tuon tyyppistä ratkaisua tässä haen. Sen yläpään mutterin tilalle sorvaan holkin, jossa varsinainen iskarin mutterin kierre sisällä ja päälle alalautasen kierre.
Autohan on semmoisessa käytössä, että toiminta menee kaiken mukavuuden edelle.
Saakos noita sopivan kokoisia kynäjousia mistä?
Comment
-
Onhan toi kaikin puolin siisti ratkaisu jos olis holkissa sisäkierre yläpäässä joka menis tohon tolpan kierteeseen. Tosin esim. Bilsteinejä ei voi sit käyttää ku niissä on se lisästefa siinä omassa mutterissa.
Nuutisen Pasihan teki tämmösen modin pikkukoriseen jossa käytettiin vakiokokoisia jousia: http://www.audiclub.fi/audifinns/sho...&postcount=280 Mutta tossa tulee se ongelma et kun tarpeeksi laskee niin iso alalautanen ottaa renkaaseen kiinni. Siksi ite haluan kynäjousisetin. RallyRace:ltä saa kynäjousia, mut valiokoimissa on kuulemma huonosti noita 65 millisiä. Lautamäella taas on listattuna niitäkin kohtuu kattavasti: http://www.lautamakimotorsport.fi/kynajouset.htm
Comment
-
Jos joku laillisuutta miettii, niin suurin este lienee se että tolppaa ei saa hitsata. Noin muuten ehdottomasti järkevintä minusta on käyttää nimenomaan kynäjousia, niitä saa melkein kaikista ralliputiikeista yms. Ellei nyt sitten valitse halkaisijaksi jotain eksoottista. Thuppulla taisi tulla yksi nolla liikaa tuohon "450-550kg/cm".
Comment
-
Tuota Lautamäen kataloogia katsoessa tosiaan heräs kysymys, että puhuiko Thuppu noista paunoista tuumille vai oliko pilkkuvirhe.
Vois noin yleisestikin käydä läpi, että miten tuo mitoitus olisi hyvä tehdä? Eli pitäisikö nurkkapainojen (tai ainakin akselipainojen) olla tiedossa, sitten määrittää vaikkapa jousen säädön puolivälistä haluttu korkeus vapaasta mitasta staattisen akselikuorman verran ja sitten haluttu joustomatka dynaamisella kuormalla?
En tainnut itsekään tajuta, mitä tuossa sanoin, joten otetaan esimerkin kautta.
Auton etuakselipaino on 1000kg, eli 500kg/tolppa. Haluttu "stancekorkeus" on siten, että säätöalueen keskikohta sattuu 100mm päähän ylälautasesta. Kynäjousen oletetaan olevan vapaana 200mm pitkä ja sen jousivakio on 50kg/cm. Jousi siis painuu 100mm kasaan auton oman staattisen massan alla ja haluttu stance on saavutettu. Tämä nyt on melko selkeää, mutta entäpä nyt sitten dynaamisten kuormien ja joustovaran hallinta ja tämmöiset asiat? Toki kun jousivakiota jäykennetään, niin myös stance nousee, ellei säätöä voida suorittaa kompensoimaan. Tarviiko siis laskea dynaamiset akselipainot kiihdytyksissä, jarrutuksissa ja kaarteissa, jotta voidaan arpoa sopivat jousivoimat vai löytyykö noihin jotain nyrkkisääntöperusteisia taulukoita?
--
Editoidaas tätä postia uuden teon sijaan, niin ei tarvitse modejen yhdistellä viestejä.
Mitenhän kiihtyvyyden aiheuttama painonsiirtymä kannattaisi ottaa huomioon ja miten tehdä kompromissi staattisen stancen ja vaikka 1G kiihdytyksen välille?
Mitenkä noiden säädettävien iskareiden männänvarren lyhentäminen? Esim. Konin iskareissa se säätömekanismin akseli kulkee männänvarren sisällä, joten ei sitä voi noin vain mennä lyhentämään? Miten muuten rajoitetaan tolpassa isku, kun laitetaan jämäkämpää ja näin vapaalta mitaltaan lyhyempää jousta? Laittamalla reaktio-/apujousi lisäksi? Haluaisin itse ainakin rajoittaa pampun iskua, jotta jousittamattomat massatkin otettaisiin mukaan "tasapainottamaan" keulaa kiihdytyksessä.
Comment
-
Jos varressa ei ole mitään ihmeellistä, sitä voi kierteyttää lisää. Näin tehollinen iskunpituus saadaan pienemmäksi. Sitä en sitten osaa mennä sanomaan, onko niissä iskarien mäntien sisuksissa jotain, mikä rajoittaa kierteytystä.
Comment
-
Pari aivan vakioiskarin männänvartta katkaissut, niin niistä osa on onttoja. Ilmeisesti sitä kautta tehtaassa laitetaan kaasut/öljyt sisään ja sitten plommi päähän.
Oli miten oli, niin tuo jousien mitoittamisen teoria kiinnostaa. Itsellä ei tällä hetkellä perse kestä ostella viittäkymmentä erivahvuista jousta kokeilumielessä.
Comment
-
Mielestäni ei kannata iskaria rakentaa niin, että se missään tilanteessa pääsee pohjaamaan. Jousituksen komponenttien pohjaaminen suuntaan tai toiseen yleensä tarkoittaa pidon katoamista joka ei liene suotavaa oikein missään tilanteessa. Ulosjouston jäykkyttä säätämällä pyrkisin hoitamaan tuon asian.
Jousia voi mitoittaa kiihtyvyyksien mukaan, mutta korin liikkeiden lisäksi kannattaa huomioida myös pyörän pysyminen tiessä kiinni. Kiihdyttelyhommissa liian jäykkä jousi heikentää taas vetopitoa. Kuinka jäykät ne jouset sitten pitäisi olla? En tiedä. Kokeilemaan joutuu väistämättä.
Comment
-
Joo, mutta vakiotolpissa ulosjoustoakin on luokkaa 100mm. Sellainen 50-80mm olisi hyvä olla joustoa lepoasennosta molempiin suuntiin. Vähänkään tiukemmilla jousilla nuo kaksi ehtoa + toivottu ajokorkeus eivät enää toteudu joten tarvitaan apu- tai pitojouset.
Comment
Comment