Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Palat bremboihin

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

  • Palat bremboihin

    Tarttis taas paloja vaihtaa(4.kerta 6kk sissään!).Mitkä palat ja mistä seatin pikku bremboihin.Noilla orkkis paloilla vois ajaa kadulla mutta ratapaloja olis vailla.Mistä olette ostaneet?Millä numerolla niitä etitään ja paljonko nuo kisapalat tuppaa maksamaan?
    Nuo orkkis palat ei tunnu oikeen kestävän zimmermanin kans tai sitten ne on liian hepposet noinki raskaaseen autoon.Motoparkis meni 3vkoa uudet palat pellille.

  • #2
    Ferodon kisapaloja saa ainakin. FCP 1348 on niiden numero ja sarlingraceteamilta niitä vois ainakin kysellä.

    Comment


    • #3
      Näytäisi käyvän nuo Ferodon DS2500 kitkapinnalla olevat FCP1348 palat (156e Lautamäkimotorsport), Pagidin (rs4-2 kitkapinta) E1408 ja Mintexin (M1166 kitkapinta) MDB1968.

      Kahdelle jälkimmäiselle en ole löytänyt suomi hintoja. Ilmeisesti kaikki käypäsiä myös kohtalaiseen ratavingutteluun.

      Comment


      • #4
        DS2500:sta hyviä kokemuksia kevyemmässä pelissä: kestää ja pitää. Lähes samanhintainen DS Performance kesti vain kolme tuntia jatkuvaa käyttöä siinä missä DS2500 kestää 8 - 10 tuntia.

        Comment


        • #5
          Melkonen ylläri oli tänään takapaloja vaihtaes.Pintaa oli jonnin verran, mutta haljennu kahtia ja tippunu. Jäljellä oli n. peukalonpään kokonen pala. Tais olla motoparkin peruja:)

          Comment


            #6
            Jos sinulla on Zimmermannin reikälevyt autossa, niin ne syö paloja ihan eri tahtiin, mitä sileät levyt.

            Comment


            • #7
              Onko uritettu levy kans yhtä syöppö palojen suhteen? Edessä on rei´itetyt.

              Comment


              • #8
                Taisi olla vuonna -79 VW Trends lehdessä juttua kuplan levyjen ja rumpujen poraamisesta. Lehti väitti, että rei´itetyillä levyillä ja rummuilla saavutetaan mm. pidempi palojen kestoikä.

                Itsekin toteutin projektin golfiin: porasin etulevyihin viuhkamaisen kuvion mukaiset reiät ja taakse rumpuihin kehälle kahteen riviin. Joskus katsastusmies ihmetteli mokomaa ratkaisua, mutta ei narauttanut.
                Eihän tuo jälkiporaus sallittua ole, koska se saattaa vaikuttaa levyjen ja rumpujen kestoon, mutta paremmin jäähdyttää eikä kerää pölyä rumpuihin.

                Comment


                  #9
                  Taisi olla vuonna -79 VW Trends lehdessä juttua kuplan levyjen ja rumpujen poraamisesta. Lehti väitti, että rei´itetyillä levyillä ja rummuilla saavutetaan mm. pidempi palojen kestoikä.
                  Erikoinen väite. Perusteliko lehti, miksi näin tapahtuu?

                  Noh, omaan kokemukseen nojautuen väittäisin kuitenkin reikälevyjen syövän paloja enempi mitä sileät levyt tekevät. Omassa autossa on reikälevyt edessä ja takana. Kesän aikaan tuli tarkkailtua jarrupaloja useampaan otteeseen ja ne todellakin näyttivät kuluvan vauhdilla. Vanteetkin oli jatkuvasti jarrupölyn peitossa, erityisesti takavanteet. Palat ilmeisestikin oli std ATE:t. Samassa autossa ei ole kuitenkaan ollut sileitä levyjä, sen ollessa minun omistuksessa, joten varsinaista vertailukohtaa ei ole. Edellisessä autossa oli kuitenkin sileät levyt ja se oli jarruvarustukseltaan lähes identtinen nykyisen kanssa, mutta tuo auto oli kuitenkin n. 150kg kevyempi, joten jarrut pääsivät vähän helpommalla. Kuitenkin, tossa vertailuautossa ei kesän aikana juuri pystynyt havainnoimaan jarrupalojen kulumista silmämääräisesti tutkimalla.

                  Voinpa tietysti olla väärässäkin noiden reikälevyjen paloja kuluttavien ominaisuuksien suhteen.

                  Aika tyytyväinen olen muuten ollut reikälevyihin. Levyjen parasta antia on jarrujen pito sadekelillä - purevat melko ärhäkästi vaikka levy olisi vesivoideltu. Varmaan nuo jäähtyvätkin hieman paremmin ja saattavat olla aavistuksen sileitä levyjä kevyemmät. Periaatteessa reikälevy pitäisi myös olla parempi kovissa olosuhteissa jossa jarrut kuumenevat paljon. Reikälevy kun sallii jarrutuksessa paloista syntyvän kaasun/pölyn poistua levyjen reikien kautta, jolloin se ei ole "voitelemassa" jarruplan ja levyn välistä kitkapintaa niin paljoa.

                  Levyjen huonoja ominaisuuksia taas on tuo palojen nopeahko kuluminen, jarrutuksessa kuuluva kohina ja takavanteisiin keräytyvä jarrulevyistä irtoava ruostepöly. Toi pöly siis ikäänkuin ruostuu vanteen pintaan kiinni ja sen poistaminen oli tosi hankalaa, kunnes keksin sopivan menetelmän siihen - oksaalihappoa vanteelle ja pöly suorastaan räjähti pois.

                  Sitä en osaa sanoa kumpi kuluttaa paloja enempi, uralevy vai reikälevy. Jos arpomaan käydään, niin veikkaisin erilaisten levyjen kuluttavan paloja seuraavasti:

                  1. reikälevy
                  2. uralevy
                  3. sileä levy

                  Viisaammat korjatkoon jos olen taas väärässä.

                  Comment


                  • #10
                    Toi pöly siis ikäänkuin ruostuu vanteen pintaan kiinni ja sen poistaminen oli tosi hankalaa, kunnes keksin sopivan menetelmän siihen - oksaalihappoa vanteelle ja pöly suorastaan räjähti pois.
                    Joo ei ollut ihan tunnin homma tuo kesävanteiden putsaus. Mistäs tuommosta happoa saa? Ja tosiaan paloja nuo reikälevyt tuntuu vievän ihan kivasti. Ja noista Zimmermaneista sen verran vielä, että jo kaksi settiä levyjä on menny kieroksi aika pienellä yrityksellä. Seuraavaksi ajattelin kokeilla ihan alkuperäisiä levyjä josko ne kestäs suorina.

                    Comment


                      #11
                      Nykyiset jarrupalat ei enää kaasuunnu samalla tapaa kuin joskus ennen muinoin, joten siltä osin rei'itys on turha. Jäähdytyksen kannalta rei'ityksellä levyn massa pienenee ja samalla lämmönsiirtokyky heikkenee ja levyyn muodostuu suurempia lämpötilaeroja, lontooksi hot spotteja, ja nämä sitten taas edistävät levyn halkeilua ja muita vähemmän toivottuja ilmiöitä. Joissakin testeissä on myös todettu jarrutustehon pienenevän verrattuna normaaliin rei'ittämättömään levyyn.

                      Jäljelle jää siis lähinnä ulkonäköhyöty ja mahdollisesti sadekeliominaisuudet.

                      Comment


                        #12
                        Tuo oksaalihappo on yksi yleisimpiä ruosteenpoistoaineita ja monessa erikoispesuaineessa se on vaikuttavana aineena. Se tehoaa erittäin hyvin ruosteperäiseen likaan ja moneen muuhunkin käyttötarkoitukseen siitä on.

                        Puhdasta oksaalihappoa saa esim. apteekista. Se on sellaista kidemäistä jauhoa joka sekoitetaan veteen suunnilleen suhteessa 9 osaa vettä ja yksi osa happoa tjsp. Ongelma tossa liemessä on se, että se ei sellaisenaan tahdo pysyä putsattavalla pinnalla, kun on juoksevuudeltaan vettä vastaavaa ja sen pitäisi kuitenkin antaa vaikuttaa sellaisen 10min - 1h ajan vallitsevan lämpötilan mukaan. Olen sotkenut liuosta sopivaan määrään tapettiliisteriä tai jos liisteriä ei ole ollut käsillä, niin olen tehnyt perunajauhosta sille sopivan suurustuksen, jotta siitä saa sellaista paikallaan pysyvää tahnaa.

                        Sitten toi tahna vaan levitetään ruostelian päälle ja annetaan vaikuttaa sopivan ajan. Mitä lämpöisempi on, niin sitä nopeammin se vaikuttaa, kuten yleensäkin noiden kemiallisten reaktioiden kanssa on. Lopuksi aine vaan huuhdotaan vedellä pois. Kyse on orgaanisesta haposta ja se ei yleensä vahingoita synteettisiä pintoja, maali-, lakka-, muovi- yms pintoja, mutta kantsii tietysti kokeilla ensin pieneen kohtaan, joka ei ole näkyvässä paikassa.

                        Happo on melko hajutonta tavaraa, ei kirvellä iholla ja ruosteen kanssa reagoidessaan siitä ei synny juuri mitään kaasuja tai muita reaktiotuotteita. Aine on kuitenkin myrkyllistä, joten kantsii käyttää kumihanskoja sen kanssa operoitaessa.

                        Oksaalihappoa ei kannata käyttää ruosteen poistamiseen esim. teräksestä/raudasta. Siihen sen teho ei oikein riitä vaan tarvitaan vähän ärtsympiä aineita kuten suola- tai fosforihappoa.

                        Comment


                        • #13
                          Meikä käyttää pinttymien puhdistukseen lipeää. Sopiva liuos aineetta kestävään suihkepulloon. Annetaan vaikuttaa ja huuhdellaan vedellä. Puhdasta tullut.

                          Muistin väärin tuon em. lehden nimen. Noihin aikoihin tilasin kahta alan lehteä ja toinen oli Hot VW´s, jonka artikkelin jarrujen porauksesta skannasin tänne (660kB PDF).

                          Comment


                            #14
                            Mielenkiintoinen artikkeli. Väittivät tosiaan jarrujen eliniän kasvavan jopa 50% rei'ityksellä. Se vaan jäi epäselväksi mitä tuo eliniän piteneminen tarkoittaa; levyt, palat, satulat? Ehkäpä kyse on siitä, ettei reikälevyjä käytettäessä levyt/palat lasitu niin herkästi ja siksi ovat pitkäikäisemmät, kuin normilevyillä? Mene ja tiedä, ehkei tässäkään asiassa ole olemassakaan absoluuttista totuutta.

                            Comment


                            • #15
                              Varmasti reijitetty syö enempi palaa, mutta esim ratapäivillä mielestäni tärkeämpää on jarrujen pysyminen toimintakuntoisina varvi varvin perään. Urat/reijät puhdistaa palaa ja päästää kaasut karkuun välistä. Normaali ajossa kun levyt ja palat ei kuumene niin paljoa riittää varmasti normi palat ja sileet levyt ja ne tietysti kestää myös kauemmin.

                              Comment

                              Working...
                              X