McPhersonissa voi sanoa että iskari ja jousi kuuluu tolppaan, mutta ei B5 mallisisssa autoissa. Siinähän iskari on erillään, ja alapäästä kiinni tukivarressa, ylhäältä jossain "tukivarsituessa" :) Mikä lie sen nimi nyt sitten olisikaan. Vanne on kiinni navassa, napa kiinni tolpassa.
Minkä laatuista tavaraa ovat alkuperäiset rs6 jarrupalat (palan takana lukee Pagid 0.02 rautaan meistattuna)? Turha mennä radalle noilla?
Vähän myöhässä kommentoin, mutta kommentoin nyt silti. Orkkispalat RS6:n alla kestää 3-5 kierrosta rataa, mutta kuluvat vauhdikkaasti. Itse olen laitattanut sinne VW Phaetonin jäähdytysohjaimet ja loiskesuojat, suht edullisia osia.
Movitilta löytyy tuohon satulaan erinomainen ratapala, mutta se on normiajossa kiusallisen äänekäs, etenkin kaupunkiajossa, jos kiinnostaa, niin kysele multa.
Tuohon tukitankoon vielä: alumiinin kimmokerroin eli materiaalin jäykkyys heikkenee lämmön noustessa. Siksi satuloissa on jäykistetangot kovemmasta matskusta. Eli ei se ihan turha osa siellä varmasti ole.
Mikäs olis kätevin tapa saada jarruista erilaisia tietoa, lähinnä pääjarrusylinterin halkaisija ja satuloiden mäntien halkaisijat? Myös rs6/rs4b7 jarrupääsylinterin halkaisijat tarvis. Muutoskatsastukseen olivat tällaisia tietoja vailla.
ETKAsta pitäisi löytyä halkaisijat, muistaakseni. Voipi mennä vaikeaksi tuo todistelu, nimim. kokemusta on... Voihan niitä itse mittailla ja laskeskella, mutta jos se ei ole hyväksytty kyseiseen automalliin niin voivat olla "hankalia".
Marko, meinasin että siinä saksan myyjän setissä ei ole niitä roiskepeltejä.
En minäkään lähtisi todistelelemaan auton jarruista yhtn mitään, jos sitä ei erikseen pyydetä. Voisi kuitenkin olla kaukoviisasta tehdä moiset selvitykset etukäteen.
Etkasta löytyi, että rs satuloissa olis männät 28mm ja 32mm. Vanhassa satulassa mäntä näyttäis olevan 60mm. Hämmästyttävän lähellä on pinta-alat toisiaan: rs satulan 4 mäntää 2840 neliömillimetriä ja vanhan satulan mäntä 2830 neliömillimetriä. Jos katsastajalla on yhtään maalaisjärkeä, niin tuon tiedon pitäis riittää jo melko pitkälle.
Isompi ei aina ole parempi. Jos laittaa liian isot niin voi loppua pääsylinteristä kapasiteetti varsinkin isompien takasatuloiden kanssa ja myöskin etu/taka bias voi mennä huonompaan suuntaan eli auto pysähtyykin huonommin. Noihan vaikuttaa lähes samankokoisilta, joten eivät ainakaan pääsylinterille tuo ylikapasiteettia. Toinen asia on miten takajarruihin sais lisää pysähtyvyyttä ettei jää liian etupainotteiseksi.
Koettais pärjätä 269x20 takalaikoilla, koettaa vaikka sitten palojen kitkakertoimilla säätää tasapainoa jos tarvetta ilmenee. Ecs 332mm etulaikkojen kanssa takapää lähti ensin irti ilman asb:ia jarrutettaessa.
Saman ABS-testin tehneenä takanen lähti mullakin ensin irti ecs stg1 takalevyllä ja pikkasen tiukemmilla takapaloilla. Edessä siis movit 342 ja katupalat tuolloin. Nyt tulee ferodon 3000E palat radalle eteen kun uudet Movitin sport2 etupalat suli kemorassa lähes täysin.
Normikäytäntöhän on että etupainotteisia noi autot on vakiona just vakauden takia jos tulee absiin vikaa tms. Lisää absoluuttista pysähtävyyttä saa tehostamalla takajarruja suhteessa etusiin. Stoptechin sivuilla oli tuosta hyvä artikkeli ja taitaa ecs:nkin sivuilla olla bias taulukko (olikohan s4 stg4 kohdalla)
Jostain vasta luin että etujarrut vastaisi 90% jarrutuksesta. Jos se pitää paikkansa, niin ei kai tuolla takana kovin kummoisia jarruja tarvitse. Osaako joku vahvistaa voisiko tuo pitää paikkansa?
Itse kyllä huomasin että kun laitoin RS4 takajarrut, auto ei "kumartanut" niin paljoa jarrutuksessa. Eli kait sekin jotain meinaa.
Jos haluaa kokeilla ja yleensäajelee autolla kevyellä kuormalla, niin helpoiten saa takajarruihin lisää tehoa, kun käpistelee kuorman mukaan säätyvää jarrupaineensäädintä niin, että se antaa täydet tehot taakse aina.
Jos painopiste olis metrin etupyöristä taaksepäin ja 0.3 metrin korkeudella maasta, niin 1g hidastuvuudella jarrutettaessa dynaaminen (vai mikä se oli) massa olis sama kun auton massa, ja 0.3m/1m=0,3 kertaisesti tämä massa kasvattaa etuakselin painoa ja vastaavasti vähentää taka-akselin painoa. Kun etuakselilla on staattista massaa 950kg ja taka-akselilla 700kg, niin jarrutuksessa massat olis 1445kg ja 205kg.
Jarrut rupes jyristämään ratasession jälkeen. Kohta viikon ajellut radalla käynnin jälkeen ja ei jyristys muutu miksikään. Jyristyksestä haittaa oikeastaan vain kaupunkinopeuksilla, tienopeuksilla toimii kohtuu hyvin. Levyjen pinnassa näkyy tummempia länttejä jotka ei näyttäis kuluvan pois vaikka jarruja käyttää kohtuu voimakkaasti normaaliajossa.
Vika vai ominaisuus? (tällaisetko nää nyt sit taas oli...)
Vakiopala ei vaan sovi oikein ratakäyttöön, kuten tuolla ylempänä jo vihjailin, se on liian pehmeä siihen. Tuliko noihin mitään jäähdytysilman ohjaimia? Jos ei, niin edelleen suosittelen niitäkin.
Vaikea sanoa, putsaantuuko jarru ehkä sisäänajolla, vai vaatiiko levyjen sorvauksen.
Mulla on hyllyssä 2 settiä niitä PRO-paloja noihin satuloihin. Niillä on kyllä itsellä tuossa raskaammassa autossa toiminut täysin moitteetta sekä radalla että kadulla, ilman tärräämisiä. Tosin se hiljaisen jarrutuksen äänekkyys on pikkaisen häiritsevä ominaisuus kauppakeskusten parkkihalleissa, eli 5km/h - 0 ääni on kuin sikalaumaa tapettaisiin, muulloin on hiljainen.
Eli ne jarrut ovat kyllä erittäin hyvät, kunhan pala on käyttötarkoituksen mukaan oikein valittu.
Noukasta tulee putket jotka osoittaa suurinpiirtein jarrupelteihin tehtyihin reikiin (kuvan aiheesta voi löytää muutama kommentti ylöspäin).
Otin levyt irti ja hiekkapaperilla hinkkasin kitkapinnat, mustat läntit lähti kyl irti mutta ehkä jokunen sellainen metallin värinen läntti jäi joista vois arvella ehkä jotain muutosta metallisssa tapahtuneen. Jyrinä ehkä väheni hieman, joskin luulen, että jyrinä johtuu "turvonneista rei'stä" laikassa, elikkä reikien reunat on ikäänkuin koholla.
Sopivalla jarrupaineella noin 60km/h nopeudessa jyrinän saa helistämään tavaroita kabiinissa.
Comment