Millaisilla siivilla toi garretti on?
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
R5 tdi vireistämis mietteitä
Collapse
X
-
Mitähän muuta eroa tuossa volvon pumpussa voisi olla, kuin jyrkempi nokkalevy? Tässä nyt ainakin yksi volvon pumppu, josta tavarat siirtyi tuonne ael:n oman pumpun sisään ja ainakin tönärillä nostot oli molemmissa levyissä tasan sama. Liekö volvon pumpuissakin joitain eroja?Viimeksi muokannut Razur; 24.2.2012, 21:20.
Comment
-
Määränsäädin, nestepään kanavointi, k-mitta ? Ei ole tullut vertailtua vierekkäin, mutta jostainhan se ero on tultava.
Volvoissakin on ilmeisesti eroa mallisarjojen välissä siinä pumpussa. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt. Itselle laitoin v70 volvon pumpun ja aika reilusti muuttui käytös, vaikka iq:n säädin samaan kuin audin pumpulla, kuten myös ennakot.
diffas; Olikohan siivet muistaakseni imu 47 ja pako 54mm. Jotain nuille suunnille...
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja arto s Näytä viestiMinkäslaisia kokemuksia meillä olikaan noista hiotuista nokista? Tai hiplailluista kansista? Nyt olisi ylimääräinen pannu tallissa, josko noista jotain viksua saisi aikaan..
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja haraldhOnko tässä ketjussa muuta kuin vireistämis mietteitä? Tuossa aikaisemmin mainittiin 220 heppaa, mutta eikös tuosta saisi jo paljon enemmänkin?
Kun tuosta BKD:stä tulee heittämällä sen 250 heppaa meinaan
Alkuperäinen kirjoittaja retulainenHiotulla nokalla saa kivasti vetoja yläpäähän, alhaalta juurikaan menettämättä!
Muutenhan tuo kuulostaa ihan fiksulta, eikä hintakaan ole hirveä. Siinä voisi jäädä odottelemaan turbon antautumista, mihin voi kyllä mennä aikansa..
Comment
-
BKD:n hattu vaan ei taida tarjota mitään hirmu mairittelevia tuloksia virtauspenkissä, monista venttiileistä huolimatta. Mutta ei kyllä mikään pullonkaulakaan ole ihan heti. Hyvin niistäkin näyttää voimaa tulevan.
R-koneistuksen vp5 profiiliin vuolema nokka tekee ihan vaan pelkkää gutaa, ei tarvii pähkäillä vetoalueen alapäätä :) Semmosta vaan ihan rohkeesti. Tai siis omakohtaista kokemustahan mulla ei ole juuri r5 tdi mosassa, mutta näin ainakin noissa kaikissa muissa ollut, joten uskoakseni hyvin pitäisi toimia näissäkin. Tuskin se siitä sen enempää alavääntöä dissaa, mitä esimerkiksi yks'ysissä.
Comment
-
BKD taitaa olla pumppusuutin kone VNT turbolla.
Millanen resepti tarvitaan semmoseen viriin, että käyttöalue lähtisi 2000 rpm luokasta?
Huipputeho ei ehkä ole se pääasia, vaan käytettävyys liikenteessä. Kuulostaa 2800rpm hieman korkeahkolta.
Mulla on kansi ja pumppu valmiina muokattavaksi. Suuttimet nyt on vakiot ja turbo tietysti vakio.
Kysymys lieneekin, että mikä turbo sopii mihinkäkin tarpeeseen?
Comment
-
Holsetin he221w:llä kun lähtee 5.vaihteella ohittaan 80 vauhdista niin kiihtyvyys on parempaa kuin vakio turbolla lähtiessä 4. vaihteella. Eli aika hyvin pelaa alhaaltakin.
Comment
-
Minä vasta toki suunnittelen ja hahmottelen, mutta autohan vihdoin pääsee virallisesti kolmos/harrasteautoksi.
- HE221W turboksi. Sehän vaatii varmaan custom pakosarjan myös?
- Mahdollisesti nokan tunaaminen
- Jäykemmät venttiilijouset?
- Race tms suuttimet
- Pumppu, missä vaiheessa sen sisuskaluihin koskea.
- Putkisto
- Softa tms?
- Kaksoismassa poies?
Sitten mahdollisesti välijäähdytin paremmaksi.
Onko orggis imusarja ok?
Comment
-
Holsetin saisi varmaan vakiopakosatsiin sovitelaipalla. Ei paras, mutta kuitenkin.
Muuten kaikki riippuu tavoitteesta. Yllämainittuja 200 hp ylitykseen. Jos alle riittää, ei taida tarvita noista juuri mitään. Imusarja voisi olla ihan ok melko pitkälle. PAnostaisin kuitenkin imu- ja pakosarjan väliseen lämmön eristykseen.
Omasta ajattelin koittaa alkuu ottaa ns. halvat hevoset ulos. Aloitetaan niillä parin euron purkkavireillä ja katsotaan, mitä tulee. VP:n vaihto taitaa tulla eteen jo noillakin..
Comment
-
Mulla saattaa toi vakioturbo kaivata huoltoa tai uusimista. En kyllä ole yhtään sitä vielä tsekkaillut, kun on ollut jokapäiväsessä käytössä.
Kylmänä hieman viheltelee ja lähtee mukaan hieman hitaasti. Pihatietä saa ajella 50 metriä ennen kuin se alkaa tulla mukaan.
Mulla tuppaa vaan nää suunnitelmien toteutukset kestään. Rahastahan kaikessa on se viimenen silaus kiinni.
Comment
-
Omassa havaittavissa hieman samaa. En ole vielä huolestunut, enkä kyllä koplaillut välyksiäkään. Tuossa on toinen vakiomallinen mutka tallissa odottamassa, jos tiukkapaikka tulee. Tuota pikku-Holsua olen itsekin pähköillyt johonkin väliin. Sille voisi kyllä miettiä vaihtoehtojakin.
Comment
-
Itsehän en mitään ymmärrä, mutta taidan nyt laittaa lusikkani soppaan ja kertoa mielipiteeni;
Jättäisin sen he221w:n pois ihan suosiolla, koska en pidä sitä järkevänä ahtimena. Syyt miksi; Herättämistä joutuu kestävyyden nimissä rajaamaan melko paljon, ahdin peräisin tasakierroskoneesta ja taitaa olla yksi auto, jossa moisella on puhallettu 280 hv.... ja melko paljon rakenneltuna....
Kun taasen eräässä laitteessa jollain ihan muulla hukkaporttiahtimella 250 hv tullut 1,5 barin paineella ja käyttäähän voisi vaikka kahta baria... mutta kun kyseisissä tuotteissa ei tahdo laatikot tykätä...
Ei ole vitosdieselit painavilla koreilla varustettuna oikein alaväännönkestäviä. Enkä kyllä ymmärrä, että miksi voima pitäisi ottaa ulos 2000-3000 rpm tienoilla, kun paljon paremmin nämä sen kestää kierroksilla.
JA vielä jos sitä on tarjolla siellä kierroksilla riittävästi.
Jos jollakulla jää niitä vakioahtimia, jotka ovat kulahtaneet tai jonkun mielestä loppu, niin voin ostaa niitä. Ne ovat kestäviä ahtimia ja saapa niihin kuoriin rakennettua ~250hv ahtimenkin, joka käy suoraan kaikkiin vakioliitoksiin ym ym. suoraan.
Itse en r-koneistuksen nokkaa ottanut, koska halusin tekijän, joka on oikeasti uhrannut aikaa ja tehnyt jonkun verran kehitystyötä nuiden vitoskoneiden nokkien kanssa. Audin nokkahan on toki hivenen erilainen kuin portterin / volvon. Siinä on mm. hiukan enemmän nostoa pakopuolella, pienempi nokkakulma, mutta taasen imupuolen nostoa vakiona vähemmän... asia kuitenkin korjautuu koneistamalla. ns. esinostokin taitaa turha olla...
Vakiovenajouset sopivat mainiosti pomppukenkien tekoon, mutta ei missään nimessä virikäyttöön! Peukalolla kun saa painettua vakiojousta helposti alaspäin, niin kyllä siinä +4000 rpm alkaa venttiili leijua.
Itse sain volvon pumpulla, äärimmäisellä softalla ja vakioahtimella venttiilin leijumaan aina 3900 rpm jälkeen... Nokkaprojektin ( modattu nokka, tuplavenajouset + nostajat) jälkeenhän vitoskoneelle ominainen " pärpätys" jäi kierroksilla pois. Tyhjäkäynnilläkin käynti ehkä muuttuu hivenen " napakammaksi". Vetoalue muuttui vakioahtimella +2,5" putkistolla + volvon pumpulla melko paljon; herääminen terävöityi ja siirtyi ihan hivenen ylöspäin. Vetoa riitti yläälläkin todella hyvin ottaen huomioon vakio "pakokaasujarrun".
En kyllä ajanut tuolla setupilla kauaa, kun oli tuo gt32 ahdistin tullut hyllyyn ultime2:n kanssa...Jotka ovat jo nyt olleet tovin paikoillaan.
Mikseikäs muuten 8-bit ecussa voi muuttaa vetäviä kierroksia? Itselläni tällä hetkellä 8-bit ecussa softa, jossa käytetään ainoastaan paria karttaa ajamiseen; mappi ja maffi kun on jäänyt pois. Alkuperäinen maffi kyllä joutaakin pois, ei sillä kyllä mitään teekään. Ja muuten vetäviä nostettu 5350 asti, sinne kun tuon purkin äly vielä riittää.
8-bit ecun eduksi muuten voidaan lukea kokemusten perusteella se, että volvon pumpulla ja ultime2 suuttimilla nämä aataminaikaiset 8-bit pa**at käy tyhjäkäyntiä siististi. Ei lämpöisenä tiedä käynnistä että onko siellä isot vaiko vakiosuuttimet.
Parin päivän sisään olisi tarkoitus taas muuttaa ohjelmaa; iq:ta pitää saada lisää ja softasta pois syöttöä ;) Jokainen varmaan arvaa miksi.
Painettakin lisätään nykyisestä pikkupaineesta, kun eihän tällä tjurbolla 1,5 barin paineella tule kuin ~250hv... pakopainettakaan ei ole yli 0,8 missään vaiheessa tällä ahdolla. Ahtojen ohjaus on toteutettu mekaanisesti ja nakattu sähköhimmelit mäkeen.
Vakio pakosarjahan ei ole mikään huono, niinkuin ei imusarjakaan. Mutta pitkillä välilaipoilla/ -putkilla saa kyllä varmasti huonon heräämisen ja toiminnan moneen dieseliin.
Jännä että monissa tractorpulling laitteissa on vakiopakosarja... ja parhaiten toimivaksi on ilmeisesti havaittu isoissa dieseleissä kuitenkin perus " kynttilänjalka", joka on mahdollisimman lyhyt. Näin olen muutamalta " isolta pojalta" kuullut...
Bensakoneethan nyt on sitten aivan toinen juttu...
Itse nyt kuitenkin käytän tuon gt32 kanssa 88hv portterin pakosarjaa, joka muuten ei sekään ole vakiona huonoimmasta päästä.... toki sille täytyi vinkua silti näyttää. Pakoputki muodostui 3" downpipestä ja sitten loppupätkä 3,5" happoteräsputkesta... melko möyreä ääni tuli...
penkkiin mennään, kun paikoilleen on heitetty vielä loput palikat ja 1,8 bar paineella... kunhan tuo ohjelma tuossa saatetaan vielä tuosta raakileen asteesta vähän pidemmälle. Toivottavasti nyt tulisi edes yli 190hv... Tuo portteri ja toinen softattu ael kuitenkin tuntuu melko paljon laiskemmilta.
Comment
-
En voi tietää paremmasta, kun en ole kokeillut. Mutta en toistaiseksi ole moitteita löytänyt tuosta holsun he:sta. Kyllä silläkin voimaa saa sen reilu 250 tuolla samalla 1.5 bar ahdolla, miksei saisi? Painettakin voi käyttää reilusti enemmän, katsotaan kuinka paljon, kunhan paketti taas joskus kasassa :)
Toimii kuitenkin liki vakio-ohjelman kanssa aika kivasti, ohjelman kanssa alkoi toimia vielä kivemmin, dynoon asti ei vain ehtinyt, kun alakerta korkkasi.
Comment
-
Herättämistä joutuu kestävyyden nimissä rajaamaan melko paljonEi ole vitosdieselit painavilla koreilla varustettuna oikein alaväännönkestäviä.
Comment
-
Niin, saahan nämä tietyn kokoisilla ahtimilla ahtamaan vaikka kaksi baria 2000 rpm kohdalta, mutta enpä ole montaa nähnyt jotka sitä vakioalakerralla kestää.. odotan innolla sitä kuka rakentaa ja tekee pidemmän päälle kestävän moisen.
Ja sitten tästä raskaasta korista; jos laitetaan tämä sama tekniikka koriin, joka painaisi vaikkapa 690kg, kuten edellinen projekti, ei se moottorille tuleva rasitus, eikä myöskään värinät ole samansuuruise alakierroksilla, kuin vaikkapa tuossa nykyisessä malmikasassa. Kevyemmällä kopalla oleva rottelo kun kiihtyy herkemmin kuin painava...
Sama tilanne, kun täysperävaunulliseen kapistukseen laitetaan +60 t päälle ja lähdetään väännättämään; melko tavalla enemmän tuntuu tärinää siinä vääntöalueen alapäässä ja yleensä siinä pysytään pidempään kuin kevyemmällä painolla. Ts. Kevyempänä voima pääsee jo ennen ahtojen nousua poistumaan, mutta raskaampana ahto on pyydetyssä kuten myös polttoainemäärä ja siltikään laitos ei kiihdy -> kovempi rasitus -> värinää enemmän.
Mutta viisaammat olkoon oikeassa, minä nyt en näistä niin mitään ymmärrä, eikä oikein ole kokemustakaan.
Tyhmää saa neuvoa,eli hyvät vinkit tuon väärin viritetyn kohdalla otetaan vastaan!
Comment
-
En nyt ymmärrä mikä raja tuo 2000rpm on ja kuka täällä on halunnut maksimiahdot jo siitä? Eikö autosta tule aika masentava ajettava, jos turbo alkaa olla mukana kunnolla vasta 2800 tai 3000rpm kohdalla.
Virittämisessä ei aina kai haeta sitä maksimitehoa, vaan voidaan myös hakea kestävää ja toimivaa kokoonpanoa ihan myös maantiekäyttöönkin. Ja kyllä sitä kerkee vakiollakin, mutta eihän se olekkaan se pointti.
Painokin näissä on sama kuin suurimmassa osassa muitakin Audeja, eli mitään keijukaisia nämä ei ole.
Comment
-
Itse taas en ole nähnyt yhtään voiman kanssa hajotettua r5 tdi:tä, enkä myöskään kuullut sellaisen olemassaolosta. Muutamasta on runkopukin pultteja mennyt poikki, yhden avasin itse ja toisesta olen nähnyt kuvat. Tämä ei kuitenkaan korreloi tehon kanssa, koska itse avaamani oli vakio ja se toinenkin vasta miedosti viritetty.
E: Noissa pakosarja-asiossa olen myös eri mieltä. Tractorpulling-käyttö on sellaista, että siinä ei ole mitään väliä ahtimien heräämisellä. Lähdössä painetaan kaasu pohjaan ja se pidetään siellä loppuun asti. Olen sen sijaan sitä ihmetellyt, että aina otetaan pullinkivehkeet keskusteluun jossa käsitellään henkilöauton moottoreita. Nimittäin ainakin kaikissa Lemans-kilpureissa mistä olen kuvia nähnyt, on ihan sellaiset "perinteisen" malliset pakosarjat. Rata-ajolaitteiden käyttöä pidän siinä mielessä lähempänä normaaliauton käyttämistä, että moottoria tarvii jarruttaa ja kiihdyttää vuoron perään ja ahtimien herättämisellä on merkitystä.
http://bhtooefr.org/v10tdilmp/2004-24HdM-Perkins.htm
http://www.autocarsinfo.com/2011/10/...el-engine.html
http://www.conceptcarz.com/view/phot...R10_photo.aspxViimeksi muokannut Mr.Crossfire; 10.3.2012, 11:03.
Comment
-
En ole vielä päässyt hiplaamaan tuota AAT-pakosarjaa sen tarkemmin, mutta olettaisin sen olevan samanlainen tilankäytöllinen kompromissi, kuin 20VT:n, joka on siis lähinnä surkuhupaisa. Siinähän 1- ja 5-pyttyjen kaasut ajetaan suoraan hukkikselle kohtuumittaisilla plenumeilla. Sylinterien 2-4 kaasut kerätään ensin yhteen ja tuutataan siitä hukkikselle yhteisellä plenumilla. Kolmosen primääriplenum on lähes olematon. En oikeastaan ihmettele, että 2-4 sylinterien kohdalta kannet on järjestään halki tulpasta venttiilin seetiin. Siellä mahtaa lämmöt nousta ja nopeasti, kun yhtään antaa painetta ja kylmällä koneella halkeaa helpohkosti. Vastaavasti molemmat lohkot, jotka olen mitannut, ovat olleet 1- ja 5-sylintereistä väljempiä, kuin 2-4 sylintereistä. Tiedä sitten, korreloiko.
Liputan itse siis tuollaisen tuubisatsin puolesta, vaikka tilaa onkin perin vähän.
Comment
-
Tuubisatsi mahtuu komeasti, kunhan luopuu siitä alkuperäisestä ilmansuodatinkotelosta. Omassa projektissa lopputulos oli tuollainen.
Comment
-
-
Moottoriurheiluterminologiassa "plenum" on imusarjan kammio-osuus, josta putket sylinterikanteen ns. "runnerit" lähtevät. Pakosarjasta puhuttaessa vakiintunut termi on tuo "primääriputki" kun kyseessä on 4-1 tai tässä tapauksessa 5-1 tyyppinen pakosarjaratkaisu. Mikäli käytössä on 4-2-1 tyyppinen pakosarja, on siinä primääriputket ne jotka lähtee kannesta ja sekundäärit sitten ne joihin primäärit yhdistyy. Lopussa on kollektori sarjatyypistä riippumatta.
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja arto s Näytä viestiMistä löysit sarjan, vai itsekö piti keksiä?
Comment
Comment