Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Vr6T B5 avant

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    Mulla paikalla 600x300 toi hyllyssä oleva on 450x300. Päädyt just samat ja muutenki just saman näköinen mutta sisus on kyllä eri. Paikalla oleva pursotettu ja biltemasta ostettu. Toi toinen on varmaa 7-8v vanha. Tiedä sitten kumpi on parempi tai mikä paras. Varmaankin se missä on eniten pinta-alaa. Tietty pursotetussa profiilissa on lämmönjohtavuus rivoista pilliin varma.

    Joo eihän sisäisissä ohjaimissa mitään mutta sillä voi tehä hallaa ellei tiedä mitä tapahtuu. Se pillien virtaus vastustaa varmaan aina sen verran ettei kuitenkaan mitään älyttömiä eroja tule. Mutta kuitenkaan ongelma ei taida olla se ettei ilma menis toiseen laitaan vaan se että sitä ei mene keskeltä. Kenellä se lämpökuva oli, se oli minusta hyvä havainnollistamaan tilannetta.
    Viimeksi muokannut okkim; 28.12.2016, 18:29. Perustelu: Rivityksiä korjattu.

    Comment


      Onkohan käynyt virhe lämpökuvan tulkinnassa? Itse kun ajattelen tilannetta niin ilma menisi siitä mistä se helpoiten pääsee eli suoraan ja kuvassa se näkyisi kuumimpana kohtana lämpökamerakuvassa.

      Comment


        Niinhän sitä ajattelis mutta kun taitaa mennä enempi juurikin suoraan alareunasta ja yläpäästä, keskeltä vähemmän.
        Kun se pyrkii jatkamaan suoraan ja pakkautuu sinne. Kuitenkaan kun ilma ei mahdu vain suoraan virtaamaan läpi alareunasta virtaus kääntyy päädyssä ylös ja tämä virtaus haluaa jatkaa suoraan, joten se pakkaa taas päätyyn.
        Toki eniten menee juurikin suoraan liitoksen edessä olevista pilleistä mutta myös vastakkaisessa laidassa on ero keskiosaan.

        Comment


          Tässä on mittaus viispytystä yhden vedon jälkeen. 521 hv ja 2 bar. 170 euron eBay-kuuleri, 600x300 mm.

          http://pasin.kuvat.fi/kuvat/Audi+90+...vaus/Kuuma.bmp

          http://pasin.kuvat.fi/kuvat/Audi+90+.../034.+Kuuleri/

          Comment


            Eli auto on joutokäynnillä vai sammutettuna?

            Nyt kun sais videon missä näkyy lämmöt niin alkaisi olemaan raamit kohdallaan.
            Tai edes pari kuvaa kesken vedon.

            Näitä lisää.

            Comment


              Tuossa näkyy että on keskeltä viileämpi. Tai jos jaetaan neljään osaan kun kaks alinta osaa ns. Suoraa ja sitten keskiosa ja yläosa. Ainakin suht. Nopeaa otettu kuva kun sata on tuloputki.

              Huomatkaa myös että lämpötila laskee jo päädyn ala ja yläosan välillä. Tuos on kans rivoitettu erillisellä pellillä vissiin. Muistankoha väärin mutta muistaakseni bilteman oli pursotettu profiili. Thuppuhan juuri leikkoi moisen seinäjoelta kans haetun?

              Tätä virtaus asiaa yritin toivottomasti valottaa myös imusarjan virtauksessa että vaikka läppä puhaltaa 1. Ja 2. Pyttyä kohden niin kotelon sisällä pituus suunnan virtaus aiheuttaa ilman pakkaantumista taas sinne perälle.
              Viimeksi muokannut okkim; 28.12.2016, 18:29. Perustelu: Rivityksiä korjattu.

              Comment


                Eikös se pitäisi olla kuuleri anturoituna sisäpuolelta useammasta kohtaa kennon ensiö- ja toisiopuolelta... jos niinkuin oikeen tarkkaa mittausdataa haluaisi. Voisin olettaa että WRC-miehet on jotain tuon tasoisia mittauksia tehneet kun ovat ratkaisujaan kehitelleet. Olettamuksia siis, en halua dissata kenenkään kokemuksia ja mutuja.

                Comment


                  Kuva on otettu siinä vaiheessa, kun vedon lopussa paukauttaa rajoittimelle.

                  Tässä kuva juuri ennen vetoa: http://pasin.kuvat.fi/kuvat/Audi+90+...Kylm%C3%A4.bmp.

                  Aikaleimoissa eroa 19 s. Kuuleri lämpesi tuosta tasaisesti lopulliseen lämpöön.

                  Comment


                    No kyllähän se aika tarkkaa dataa on tuokin kuinka cooleri lämpeää päältä. Siis siitä kuinka ilma tuolla liikkuu, ei siitä mikä on todellinen ahtoilman lämpö. Tuo lämpö on vain se mitä ehti siirtyä kennoon. Mikäli kennon sisärivoitus olisi tehokkaampi niin tuo näyttäisi päältä kuumemmalta. Tai näin epäilen ettei todellisuudessa ahtoilma laskenut pariinkymppiin. Lämpötilaero vaan menee niin pieneksi ettei enää lämpöä tahdo siirtyä kennoon. Tämän takia esim. vesi kannattaa ruiskuttaa coolerin kylmempään päätyyn. Jotta se saadaan jäähtymään alle ulkolämmön. Silloin tuo lämpötilaero kasvaa sisällä ja kenno kykenee vielä jäähdyttämään ilmaa.

                    Wrc coolereiden ilmanohjaimien tarkoituksena on varmasti tasoittaa virtaus tasaiseksi, saada sitä ilmaa menemään sieltä mistä se ei oikein tahtoisi mennä. Tämän tyylisessä coolerissa keskeltä. Toisen päädyn kääntäminen tai keskeltä päätyä tuleva putki onkin jo aivan eri juttu. Tämän tyylisessä mielestäni pieni ohjaus ylös ja sitten päädyn reilumpi supistuminen ylös tekis hyvää. Vaikka hyvä se on noinkin.

                    Eli ylhäältä lähdettäessä toi laajenisi vain pillin virtauksen verran jokaisen pillin kohdalla. Toihan on n.8-10mm korkea aina toi pilli mutta ylhäälläkin tilaa on usean pillin verran. Siinä vielä virtausnopeus pysyis tasaisempana. Tai sitten antaa olla. Tuon kokoinen cooleri on melko iso ja ajossa nopeudet kasvaa tehokkaammissa vehkeissä hyvin nopeaa sellaiseksi että kyllä pitäis jäähtyä. Wrc autoissa cooleri lie pienempi ja ahtopaine aika reilu. Ilman virtaus tietty pienempi kuin monien vitosissa, kun ei niiden huipputehot mahdottomia ole.

                    Toi otti silmään et onko toi pwr coolerin ahtoputken liitos supistuva sisältä vai näyttääkö vaan? 3" liitos kuitenkin?
                    Viimeksi muokannut okkim; 28.12.2016, 18:33. Perustelu: Rivityksiä korjattu.

                    Comment


                      Tuossa kuvassa ylimpänä olevat lämpötilat ovat kuulerin jälkeisen ahtoputken pinnasta.

                      Comment


                        Varmasti on wrc ukkelit anturoineet kailenlaista faktaa aiheesta, mutuhommiahan nää itellä on mutta pääasiassa kilpa-autoilun puolelta nää jutut pikkuhiljaa siirtyy aina siviilipuolelle. Taas saatiin ajatuspompulla kuitenkin herätettyä keskustelua.
                        Mittausdatasta puheen ollen, ois komee kun sais eri kuulereista ja kennomalleista sellasta faktaa että ne ajetaan ensin kuumaksi vaikka isolla buustilla ja rataa simuloiden. Sitten höllätään jäähdyttelyyn että mikä kennotyypeistä jäähtyy nopeiten. Äkkiä voi olla iso ero siinä miten kenno luovuttaa lämpökuorman ulos.

                        Pwr kennossa on 2.5" lähdöt.
                        Viimeksi muokannut Hammu; 28.12.2016, 18:46.

                        Comment


                          Joo, tuokin olisi pitänyt testata usealla peräkkäisellä vedolla. Nyt meni suurin osa lämmöstä varmasti massaan.

                          Comment


                          • Helpointahan tuo olisi varmaan testata erilaisilla coolereilla autosta irrallaan. Oikeastaan ainut ongelma olisi saada oikea määrä(realistinen) ilmaa tarpeeksi kuumana sisään. Sitten vain lämpökamerakuvaa ja mittauksia riittävästi :)

                            Comment


                              Tuossa on bilteman coolerista kuva ja paino on 8 kilon luokkaa.
                              Attached Files

                              Comment


                                Ai oliko sekin kuitenkin tuollanen. Muistin väärin. Tuos näyttäis rivoitus olevan tuollaista repaleista eikä ihan suoraa. Miten lie juotettu kiinni rivat sisään, vaikuttaa paljon lämmönsiirtoon.
                                Mun pitää kyllä joku päivä käyttää ahtoputki irti niin pitääpä vielä katsoa, muistinko tosiaan väärin :D
                                Onko kuinka vanha toi, ite ostin reilu vuos sitten biltemasta.

                                Comment


                                  Syksyllä ostettu, miten kauan lie ollut myymälässä.

                                  Comment


                                    Referenssiksi garretin myyntitiskillä ihan omin käsin otettu kuva.
                                    Attached Files

                                    Comment


                                    • Tässä kohtaa on myös hyvä muistaa, että WRC-autoissa ajetaan pienillä pillereillä aivan järjettömillä paineilla, jotta saadaan kuristimen takaa kaikki ilo irti vehkeistä. Niissä lienee ahtimen jälkeiset ilmanlämmötkin jotain luokkaa 200+ astetta.

                                      Comment


                                        Muutama irtonainen hassu mielipide:
                                        • Hyvin sanottu, että imulämpö voi olla jotain aivan muuta kuin mitä putken päältä on mitattu. Yksi veto ei kuitenkaan älyttömän kauan kestä.
                                        • Äkkiseltään sanoisin, että vesiruiskutus mieluiten kuumaan, koska höyrystymiseen tarvitaan paljon enemmän energiaa verrattuna pelkkään lämmittämiseen > lämpötila putoaa enemmän.
                                        • Bilteman ja muidenkin kiinakauppojen kenno voi olla aivan erilaista taas seuraavassa kuormassa, joten siksi pitää päästä näkemään mitä on ostamassa.
                                        • Parhaan tavoittelussa tällaisessa asiassa ei ole väärin peesata WRC / F1 / muun huippusarjan ratkaisuja, koska ne on tehty viimeisen päälle hintaa miettimättä.
                                        • Tuotto/panos onkin haastavampi asia, koska jos laitettaisiin esim Pasin autoon 500 eurolla kuuleria perustuen vaikkapa Garrettilaiseen kennoon ja viimeisen päälle mietityt päädyt niin kuinka paljon kovempaa se lopulta kulkisi.. ja missä tilanteessa.
                                        • Jos lämpökamera ottaa videota, niin äkkiäkös tästä tieteen nimissä käydään vähän rullilla kuvaamassa :)

                                        Comment


                                          Mitäs Pasin vedossa näytti imuilmat ecun logissa ? Siitähän näkisi kivasti miten korreloi putken pinnan kanssa noin suurin piirtein.

                                          Mua vähän epäilyttää työntää vettä kuulerin läpi, ettei osittain keräänny sinne ajan kanssa ja räkäse isompia pisaroita joskus. Ihan vaan mutuna vailla mitään kokemusta :) Siksi työnnän jälkeen päin.

                                          Comment


                                            Virtausnopeus kyllä pitää veden höyrynä kuulerin läpikin, kyllä moottori sen verran imaisee ilmaa, että ei kerkeä pisaroitumaan. Parastahan olisi sopivasti ruiskaista juuri kompressorikotelossa sitä vettä ilmavirtaan.

                                            Tässä ajatuksen juoksussa siis vähintään rajapaineella veden ruiskutuksen aloitus. Lisäksi sitten veden ruiskutus sopivilla parametreillä jäähdyttimen pintaan jne ;)

                                            Comment


                                              Aikoinaan vaan kaikissa ohjeissa oli ennen kuuleria erilaisia varoituksia, siksi jäänyt kokeilematta tuo. Varsinkin kun jälkeen toimii varmasti.

                                              Kuulerin pinnalle on ollut patentti työn alla mutta jäänyt vielä tekemättä. Auttaa kyllä ja STI subarussa sellaista käyttänyt.

                                              Comment


                                              • Wrc:stä sen verran paineista, että säännöt rajoittaa max ahdot 1,5bar.

                                                Comment


                                                • Tätä virtaus asiaa yritin toivottomasti valottaa myös imusarjan virtauksessa että vaikka läppä puhaltaa 1. Ja 2. Pyttyä kohden niin kotelon sisällä pituus suunnan virtaus aiheuttaa ilman pakkaantumista taas sinne perälle.
                                                  Luin tän monta kertaa, ja katoin kuvankin uudelleen, ja mun mielestä ilma tunkee just siitä kohtaa coolerin läpi, mistä se on menossa kennoon sisälle. En näe pituussuuntaista pakkaantumista. Vai oonko nyt ihan vtu pihalla niinku yleensä?

                                                  Comment


                                                    Omiin tutkimustuloksiini nojaten sanoisin että et ole Jyrki ihan pihalla (mutta kyllähän tuossa se pituussuuntainen pakkautuminenkin näkyy):

                                                    http://mrcrossfire.kuvat.fi/kuvat/pi...erivirtaus.mpg

                                                    Tuo simulaatio on hyvin karkea, mutta uskoisin että antaa osviittaa aiheesta. Myös Pasin lämpökamerakuva tukee näitä tuloksia. Myöskin alan kirjallisuudesta olen lukenut että coolerin päätyihin kannattaa tehdä ilmanohjaimet. Lisäksi jos wrc-yms porukat tekee niin, niin vaikea nähdä miksi se olisi huono?

                                                    Lisäksi tuosta simulaatiosta voidaan havaita että syöttöpuolella virtaus irtoaa seinämästä siinä kohtaa kun putki liittyy päätytankkiin. Siihen tulee turbulenssi ja aiheuttaa häviötä varmaan sekin. Lähtökohtaisesti kannattaisi muotoilla uudestaan molemmat päädyt, vähän jouheammiksi.
                                                    Viimeksi muokannut Mr.Crossfire; 29.12.2016, 01:44.

                                                    Comment


                                                      Jyrki näethän kuvasta selvästi että kuumin alue löytyy coolerin ylä ja alaosasta. Siellä on pilleissä kovin virtaus.
                                                      Tai oikeastaan kun katsoo missä on kylmin alue.

                                                      Älä katso pelkästään lämpötiloja coolerin kuumassa päädyssä vaan kennon alussa, puolessa välissä ja loppupäässä.
                                                      Lue vielä, kuinka selitin asian.

                                                      Juttu on se että kun ilmaa virtaa siinä päädyssä ylöspäin, virtaus on päädyssä ns. Suoraan ylös ja tämä virtaus ei halua tehdä mutkaa pilleihin vaan haluaa jatkaa suoraan kuten aina.
                                                      Siksi se painaa sinne yläpäähän.

                                                      Ja tuolla vesiruiskutuksella tarkoitin nimenomaan coolerin pinnalle ruiskuttamista. Kesällä 20-30 lämpötilassa vesi höyrystyy nopeaa coolerin kylmemmästäkin päästä. Voi sitä toki ruiskuttaa mihin haluaa mutta kuumassa päässä lämpötilaero on niin suuri että lämmön luovutus on kyllä tehokasta.
                                                      Lopoupäässä lämpötilaero on enää niin pieni ettei lämpöä siirry. Vesiruiskutus pinnalle niin höyrystyessä saadaan pinta kylmemmäksi ja edelleen ahtoilma jäähtymään, jopa ulkoilmaa viileämmäksi.
                                                      Viimeksi muokannut jesse47; 29.12.2016, 14:40.

                                                      Comment


                                                        Mitäs Pasin vedossa näytti imuilmat ecun logissa ? Siitähän näkisi kivasti miten korreloi putken pinnan kanssa noin suurin piirtein.
                                                        Eipä tullut katsottua, kun se on vähän haastavaa yhtä aikaa emuloinnin kanssa. Kai.

                                                        Jos lämpökamera ottaa videota, niin äkkiäkös tästä tieteen nimissä käydään vähän rullilla kuvaamassa :)
                                                        Ei taida ottaa, mutta kyllähän sillä saa still-kuvia riittävän usein.

                                                        Comment


                                                        • Joo, katoin kolmannen kerran, kyllähän tuo tosiaan virtaa enemmän tuolta ylälaidasta ku keskeltä, silti by far eniten siitä mistä ilma tulee päätykoteloon sisään.

                                                          No, mutta jatkakaa. Mä meen häpeemään.

                                                          Comment


                                                          • Yks asia kanssa, mikä nyt ei välttämättä ole aivan niin, mutta kuitenkin.. Tuo lämpökamerahan kuvaa siis sitä, kuinka paljon siitä ilmasta on siirtynyt lämpöenergiaa siihen coolerin alumiiniin. Eli sen lisäksi, että se kertoo siitä ilman vaihtuvuuden määrästä eri alueilla, se kertoo myös siitä, kuinka paljon pinnan lähellä olevaa rajakerrosta häiritään, eli kuinka turbulenttista virtaus on. Toisin sanoen, kun ilmavirta törmää vastaseinään, se lämmittää seinää tehokkaammin kuin tehokkaasti ohivirtaava ilma.

                                                            Comment


                                                              Itellä oli tuossa mittauksessa ajatus katsoa, että miten tasaisesti sitä lämpöä kennoon siirtyy.

                                                              Comment

                                                              Working...
                                                              X