Allekirjoittaneella tuli pieniä vastoinkäymisiä tuon oman kulkineen kanssa, joten ajattelin jakaa hieman ajatuksia ja tarinaa "projektin" vaiheista. Toivottavasti joku tämän lukee ja pääsee ehkä sen vuoksi hieman helpommalla, itse tuli ainakin oppirahat maksettua.
Eli tarinahan alkoi ostamalla työkaverilta vajaa 300tkm ajettu 2005 a4 (b7). Moottori on BLB eli 2.0 tdi, 140hp. Ilmeisesti vag mekaanikko on auton saksasta tuonut joskus vuosia sitten n. 170tkm ajettuna suomeen. Liekkö jonkun forumilaisen vanha..?
Autohan pelasi työkaverilla ilman ihmeempiä ongelmia, ja sama linja jatkui meilläkin noin 10tkm ajan.. Kunnes alkoi sitten tämä "projekti". Muutama räpsy autosta ja projektista täällä: https://onedrive.live.com/redir?resi...t=folder%2cjpg
Vaihe 1:
Netistä kauhutarinoita lukeneena olin jo ostaessa hyvinkin tietoinen näiden tasapainoakselimodulin ongelmista. Ajatus oli että särkyy jos särkyy, sitten korjataan. Pieni ketjun ääni moottorista kuuluikin tyhjäkäynnillä, mutta mm. jakopäistä olen paljon pahempaakin kuullut ilman että olisi syytä toimenpiteille. Mielessä kävi tarkastaa tuon modulin ketjuveto öljynvaihdon yhteydessä, mutta lannistuin sitten viimemetreillä kun öljypohja vaikutti olevan niin isotöinen purkaa irti.. Päädyin tekemään autoon perushuollon; öljyt + kaikki suodattimet. Tämä oli virhe. Sivuhuomautuksena mainittakoon vielä tässä kohti, että öljylaatu oli ennen ollut 0w30 ja nyt tuli 5w30 (castrol edge).
Aamulla sain sitten vaimolta puhelun, että taulussa lukee oil pressure low - että mitäs nyt? Mamma oli päässyt Audilla noin 200 metrin päähän kotoa. Arvelin että vahinko on jo tapahtunut mitä on tapahtumassa joten käskin ajaa takaisin talliin. Illalla pyöräytin autoa vielä, öljynpaineesta ei nyt herjannut mutta selvästi jotain ylimääräistä kuului moottorista. Siispä öljypohjaa avaamaan.
Öljypohja vahvisti epäilyt, sieltä löytyi puolikas tasapainomodulin ketjun kiristimestä. Ei muuta kuin tasapainomoduli alas & vaihtoon. Yllättävää kyllä, kampuralla oleva ketjun hammaspyörä oli ehjän näköinen. Ketju ei siis ollut hyppinyt ainakaan kovin kauaa. Tässä kohti ajattelin että stereotyyppinen itänaapurihan siihen laittaisi uuden ketjun ja kiristimet sekä öljypumpun kuusiopalan & ajaisi seuraavaan remonttiin asti. Ei oikein sovi omaan ajatusmalliin, etenkin kun autosta on muuten pidetty eikä sitä ole tarkoitus myydä ihan heti. Siispä tilasin saksasta kunnostetun ratasvetoisen modulin. Oma hommansahan vaihdossa toki oli, mutta arvelin että pienellä sijoituksella tuskin tarvitsee enää samaa kohtaa toiste huoltaa. Toki samalla tarkistin alakerran laakerit, jotka olivat erittäin siistissä kunnossa. Jakopäällä oli tuossa kohti ajettu jotain 50tkm, joten ajattelin että pistänpä samalla uuden jakohihnan niin jakopäällä pääsee varmasti sen vaihtovälin verran taas eteenpäin jne. No, kone kasaan ja pieni koeajolenkki perään onnistuneesti.
Aamulla töihin tyytyväisenä, kotimatka menikin sitten suurimmalta osin hinausauton kyydillä. Menohan katkesi valoista kiihdyttäessä kuin seinään, ja pari pahaenteistä (vaimeaa) kilausta kuului kun moottori sammui. Sanonpa vain että -20 pakkasella kannattaa pitää riittävästi vaatteita mukana, muuten tulee kylmä hinausautoa odotellessa.
Vaihe 2:
Jakopään koppa ylhäältä auki -> jakohihna selvästi löysällä. Jos vitutukseen voisi kuolla, niin kyllähän se tuossa kohti aika lähellä oli. Oli aika selvää että tässä kohti ei pystynyt edes syyttämään VAG insinööriä, vaan kyseessä aika varmasti oma moka..
Keula takaisin huoltoasentoon ja jakopään kopat auki, sieltähän se syyllinenkin sitten paljastui. Jakohihnan kiristimen pultti poikki. Näin jälkiviisaana, olisihan se pitänyt kiristysmomentissa olevista asteista tajuta, että tuossa on venyvä pultti. Ei vaan ollut itselle osunut jakopäissä venyviä pultteja kohdalle aikaisemmin, joten pieni aivopieruhan siinä selvästi kävi kun en moista osannut ottaa huomioon.
Noh. Venttiilithän siellä kävi mäntiä moikkaamassa sitten, että kansi pöydälle jne. Keinuvipuja oli muutama vääntynyt, ja pari levittänyt laakereistaan neulaset pitkin kantta. Lisäksi männissä selvät jäljet, että venttiilit ovat niihin osuneet. Siispä kansi koneistamoon, uudet keinut ja venttiilit (16kpl) tilaukseen. Samalla toki laitoin nokillekkin uudet laakerit ja suuttimiin tiivistesarjat jne. Koneistusta odotellessa purin öljypohjan taas irti saadakseni varmasti talteen kaikki neulalaakerin neulaset moottorista. Positiivisena pointtina kansi oli muuten kuin uusi, niin ei kannattanut lähteä vaihtamaan kokonaan uutta tilalle. Tähän kun tuo kansi oli nimittäin jo kahdesti vaihdettu huoltohistorian perusteella.. Yllättäen vanhoissa venttiileissä ei silmämääräisesti näkynyt vääntymiä, mutta en niitä uskaltanut silti käyttää uudestaan.
Tuttu VAG asentaja muisteli, että jakohihnan kiristimelle on nykyisin saatavilla ylikokoista pinnapulttia. Ja selviteltyään asiaa hän keksi että ko. ylikokopultti onkin common rail malleissa vakiona, pituus on millilleen sama mutta kanteen tulee vähän suurempi kierre (millikokoja en muista enää ulkoa). Noista on kuulemma tupannut korkkaamaan kierteet kannesta.. Eli varovainen on syytä olla. Kansi kun oli koneistamolla, niin samallahan siihen syntyi kätevästi isompi kierre tuolle kiristimen pinnapultille. Uuden pinnapultin sain myötätunnosta ilmaiseksi, kiitos Tuomas! ;)
Vehkeet takaisin nippuun, tälläkertaa uusin koko jakopään, vesipumpun ja apulaitehihnan kiristimineen jnejne ja etenkin ne pinnapultit. ja tasan kaikki muutkin pultit mitkä irrotin. Sitten kylmä hiki otsalla starttaamaan.. Ja lähtihän se parin starttiyrityksen jälkeen pyörimään ihan hienosti. Koeajolle ja taas aamulla keula kohti työpaikkaa.
Tässäkohti palaisin vähän taakseppäin.. Eli "vaihe 1" remontin jäljiltä jo kuuntelin että turbo ehkä pitää jotain ylimääräistä ääntä. Ääni oli kuitenkin aika vaimea.. Mielessä pyöri mahdollinen ahtovuotokin, tai uuden ratasvetoisen tasapainomodulin mahdolliset äänet jne. Tiedostin kuitenkin että turbo saattoi saada ns. viimeisen voitelunsa (heh heh) siinä kohti kun se öljynpaine alunperin katosi. No, varmaan arvasitkin:
Vaihe 3:
Turbo vaihtoon. Tälläkertaa kuitenkin ajamalla töistä kotiin ilman ihmeempiä murheita, mutta turbon ujellus tietyillä kierroksilla tuntui voimistuvan joko oikeasti tai sitten psykologisesti kokoajan. En toki tässäkään vaiheessa ollut aivan varma että se todella on turbo mikä ääntää, koska ilman kuormaa konehuoneesta ei kuulunut mitään ylimääräistä. Mutta olihan se ahdin kuitenkin laakeroinniltaan sormituntumalla selvästi väljä ja mittarissakin jo 310tkm, niin ei muuta kuin uusi garretti Fin-Turbolta tilaten. Kaikki ylimääräinen ääni ajossa katosi (onneksi), ja nyt autolla on ajettu jo satakunta kilometriä ilman ongelmia. Saa nähdä kuinka tarina jatkuu.. ;)
Itsellä tuo aikaresurssi tuppaa olemaan melko rajallinen, ja lisäksi osia on välillä odoteltu jne niin kaikkineen tähän prosessiin tuhrautui yli kaksi kuukautta. Ja viimeisille kolmelle työmatkalle kertyi hintaa noin tonnin kappale. Katsotaanhan vieläkö tähän projektiin tulee jatkoa.. Mutta toistaiseksi Audi tuntuu pelaavan nyt hienosti.
Että tarinan opetus?
A. Jos noista kuuluu edes pienintäkään ketjun ääneksi epäiltävää, niin heti öljypohja auki. Kiristimien vaihdolla päässee ainakin seuraavaan jakopääremonttiin asti jos halvalla haluaa päästä.
B. Uusikaa ne jakopään pinnapultit jakopääremontin yhteydessä. Ja vaihtakaa se CR:n pinnapultti jos mahdollista tehdä isommat kierteet kanteen. Momenttia ei sitten piiruakaan yli suosituksen.
Eli tarinahan alkoi ostamalla työkaverilta vajaa 300tkm ajettu 2005 a4 (b7). Moottori on BLB eli 2.0 tdi, 140hp. Ilmeisesti vag mekaanikko on auton saksasta tuonut joskus vuosia sitten n. 170tkm ajettuna suomeen. Liekkö jonkun forumilaisen vanha..?
Autohan pelasi työkaverilla ilman ihmeempiä ongelmia, ja sama linja jatkui meilläkin noin 10tkm ajan.. Kunnes alkoi sitten tämä "projekti". Muutama räpsy autosta ja projektista täällä: https://onedrive.live.com/redir?resi...t=folder%2cjpg
Vaihe 1:
Netistä kauhutarinoita lukeneena olin jo ostaessa hyvinkin tietoinen näiden tasapainoakselimodulin ongelmista. Ajatus oli että särkyy jos särkyy, sitten korjataan. Pieni ketjun ääni moottorista kuuluikin tyhjäkäynnillä, mutta mm. jakopäistä olen paljon pahempaakin kuullut ilman että olisi syytä toimenpiteille. Mielessä kävi tarkastaa tuon modulin ketjuveto öljynvaihdon yhteydessä, mutta lannistuin sitten viimemetreillä kun öljypohja vaikutti olevan niin isotöinen purkaa irti.. Päädyin tekemään autoon perushuollon; öljyt + kaikki suodattimet. Tämä oli virhe. Sivuhuomautuksena mainittakoon vielä tässä kohti, että öljylaatu oli ennen ollut 0w30 ja nyt tuli 5w30 (castrol edge).
Aamulla sain sitten vaimolta puhelun, että taulussa lukee oil pressure low - että mitäs nyt? Mamma oli päässyt Audilla noin 200 metrin päähän kotoa. Arvelin että vahinko on jo tapahtunut mitä on tapahtumassa joten käskin ajaa takaisin talliin. Illalla pyöräytin autoa vielä, öljynpaineesta ei nyt herjannut mutta selvästi jotain ylimääräistä kuului moottorista. Siispä öljypohjaa avaamaan.
Öljypohja vahvisti epäilyt, sieltä löytyi puolikas tasapainomodulin ketjun kiristimestä. Ei muuta kuin tasapainomoduli alas & vaihtoon. Yllättävää kyllä, kampuralla oleva ketjun hammaspyörä oli ehjän näköinen. Ketju ei siis ollut hyppinyt ainakaan kovin kauaa. Tässä kohti ajattelin että stereotyyppinen itänaapurihan siihen laittaisi uuden ketjun ja kiristimet sekä öljypumpun kuusiopalan & ajaisi seuraavaan remonttiin asti. Ei oikein sovi omaan ajatusmalliin, etenkin kun autosta on muuten pidetty eikä sitä ole tarkoitus myydä ihan heti. Siispä tilasin saksasta kunnostetun ratasvetoisen modulin. Oma hommansahan vaihdossa toki oli, mutta arvelin että pienellä sijoituksella tuskin tarvitsee enää samaa kohtaa toiste huoltaa. Toki samalla tarkistin alakerran laakerit, jotka olivat erittäin siistissä kunnossa. Jakopäällä oli tuossa kohti ajettu jotain 50tkm, joten ajattelin että pistänpä samalla uuden jakohihnan niin jakopäällä pääsee varmasti sen vaihtovälin verran taas eteenpäin jne. No, kone kasaan ja pieni koeajolenkki perään onnistuneesti.
Aamulla töihin tyytyväisenä, kotimatka menikin sitten suurimmalta osin hinausauton kyydillä. Menohan katkesi valoista kiihdyttäessä kuin seinään, ja pari pahaenteistä (vaimeaa) kilausta kuului kun moottori sammui. Sanonpa vain että -20 pakkasella kannattaa pitää riittävästi vaatteita mukana, muuten tulee kylmä hinausautoa odotellessa.
Vaihe 2:
Jakopään koppa ylhäältä auki -> jakohihna selvästi löysällä. Jos vitutukseen voisi kuolla, niin kyllähän se tuossa kohti aika lähellä oli. Oli aika selvää että tässä kohti ei pystynyt edes syyttämään VAG insinööriä, vaan kyseessä aika varmasti oma moka..
Keula takaisin huoltoasentoon ja jakopään kopat auki, sieltähän se syyllinenkin sitten paljastui. Jakohihnan kiristimen pultti poikki. Näin jälkiviisaana, olisihan se pitänyt kiristysmomentissa olevista asteista tajuta, että tuossa on venyvä pultti. Ei vaan ollut itselle osunut jakopäissä venyviä pultteja kohdalle aikaisemmin, joten pieni aivopieruhan siinä selvästi kävi kun en moista osannut ottaa huomioon.
Noh. Venttiilithän siellä kävi mäntiä moikkaamassa sitten, että kansi pöydälle jne. Keinuvipuja oli muutama vääntynyt, ja pari levittänyt laakereistaan neulaset pitkin kantta. Lisäksi männissä selvät jäljet, että venttiilit ovat niihin osuneet. Siispä kansi koneistamoon, uudet keinut ja venttiilit (16kpl) tilaukseen. Samalla toki laitoin nokillekkin uudet laakerit ja suuttimiin tiivistesarjat jne. Koneistusta odotellessa purin öljypohjan taas irti saadakseni varmasti talteen kaikki neulalaakerin neulaset moottorista. Positiivisena pointtina kansi oli muuten kuin uusi, niin ei kannattanut lähteä vaihtamaan kokonaan uutta tilalle. Tähän kun tuo kansi oli nimittäin jo kahdesti vaihdettu huoltohistorian perusteella.. Yllättäen vanhoissa venttiileissä ei silmämääräisesti näkynyt vääntymiä, mutta en niitä uskaltanut silti käyttää uudestaan.
Tuttu VAG asentaja muisteli, että jakohihnan kiristimelle on nykyisin saatavilla ylikokoista pinnapulttia. Ja selviteltyään asiaa hän keksi että ko. ylikokopultti onkin common rail malleissa vakiona, pituus on millilleen sama mutta kanteen tulee vähän suurempi kierre (millikokoja en muista enää ulkoa). Noista on kuulemma tupannut korkkaamaan kierteet kannesta.. Eli varovainen on syytä olla. Kansi kun oli koneistamolla, niin samallahan siihen syntyi kätevästi isompi kierre tuolle kiristimen pinnapultille. Uuden pinnapultin sain myötätunnosta ilmaiseksi, kiitos Tuomas! ;)
Vehkeet takaisin nippuun, tälläkertaa uusin koko jakopään, vesipumpun ja apulaitehihnan kiristimineen jnejne ja etenkin ne pinnapultit. ja tasan kaikki muutkin pultit mitkä irrotin. Sitten kylmä hiki otsalla starttaamaan.. Ja lähtihän se parin starttiyrityksen jälkeen pyörimään ihan hienosti. Koeajolle ja taas aamulla keula kohti työpaikkaa.
Tässäkohti palaisin vähän taakseppäin.. Eli "vaihe 1" remontin jäljiltä jo kuuntelin että turbo ehkä pitää jotain ylimääräistä ääntä. Ääni oli kuitenkin aika vaimea.. Mielessä pyöri mahdollinen ahtovuotokin, tai uuden ratasvetoisen tasapainomodulin mahdolliset äänet jne. Tiedostin kuitenkin että turbo saattoi saada ns. viimeisen voitelunsa (heh heh) siinä kohti kun se öljynpaine alunperin katosi. No, varmaan arvasitkin:
Vaihe 3:
Turbo vaihtoon. Tälläkertaa kuitenkin ajamalla töistä kotiin ilman ihmeempiä murheita, mutta turbon ujellus tietyillä kierroksilla tuntui voimistuvan joko oikeasti tai sitten psykologisesti kokoajan. En toki tässäkään vaiheessa ollut aivan varma että se todella on turbo mikä ääntää, koska ilman kuormaa konehuoneesta ei kuulunut mitään ylimääräistä. Mutta olihan se ahdin kuitenkin laakeroinniltaan sormituntumalla selvästi väljä ja mittarissakin jo 310tkm, niin ei muuta kuin uusi garretti Fin-Turbolta tilaten. Kaikki ylimääräinen ääni ajossa katosi (onneksi), ja nyt autolla on ajettu jo satakunta kilometriä ilman ongelmia. Saa nähdä kuinka tarina jatkuu.. ;)
Itsellä tuo aikaresurssi tuppaa olemaan melko rajallinen, ja lisäksi osia on välillä odoteltu jne niin kaikkineen tähän prosessiin tuhrautui yli kaksi kuukautta. Ja viimeisille kolmelle työmatkalle kertyi hintaa noin tonnin kappale. Katsotaanhan vieläkö tähän projektiin tulee jatkoa.. Mutta toistaiseksi Audi tuntuu pelaavan nyt hienosti.
Että tarinan opetus?
A. Jos noista kuuluu edes pienintäkään ketjun ääneksi epäiltävää, niin heti öljypohja auki. Kiristimien vaihdolla päässee ainakin seuraavaan jakopääremonttiin asti jos halvalla haluaa päästä.
B. Uusikaa ne jakopään pinnapultit jakopääremontin yhteydessä. Ja vaihtakaa se CR:n pinnapultti jos mahdollista tehdä isommat kierteet kanteen. Momenttia ei sitten piiruakaan yli suosituksen.
Comment