Yritänpä aloitella täällä hieman jatkokertomusta siitä, miten pienellä vaivalla ja vähällä rahalla pidetään konsernin ajoneuvo perheen ensisijaisena moottorikulkuvälineenä. Teksti ei tule olemaan kronologisessa järjestyksessä tapahtumien suhteen, mutta yritän silti saada noita ongelmia, haasteita ja ratkaisuja dokumentoitua sekä itselleni referenssiksi että toivottavasti myös muille avuksi.
Aiemman A4'sen päivitysproggis alkoi itseasiassa jo siinä vaiheessa kun huomasimme että 2 aikuista ja 1 turvaistuin takapenkillä ei vain ole missään määrin mukava matkustustapa. Tosin tuolloin vaivasi samainen euro-valuutan vaje kuin nyttemminkin, eikä oikein kunnollista vaihdokkia tuntunut löytyvän. Rahan vähyys ja tinkimättömyys tietyissä vaatimustasoon liittyvissä asioissa - kuten nelivedossa - ei oikein tuntunut auttavan valinnanvarassa. Joten "pikkuauto" jäi sitten taloon kakkosautoksi..
Anyway - pari kuukautta sitten SVT'n kautta saatu korvaus A4'sesta pakotti aktivoimaan autonpäivityssuunnitelmat uudelleen. Tällä kertaa ei siis ollut vaihdokki-ongelmaa, vaan takataskussa ollut tukku rahaa ja pankin tädin lupaus lisälainasta saivat kesäloman sujumaan autokauppoja kierrellen. Etsinnässä oli A6'nen, diesel, automaatti, cruisella ja nelivedolla.. kuulosti helpolta, mutta mutta..
Viikon verran kiertelimme ja koeajoimme '05-'06 vuosimallisia A6 3.0TDI kärryjä, vain huomataksemme että autokauppiaat olivat aivan yhtä *******sia kuin aina ennekin. Sen lisäksi emme löytäneet yhtään ~15-17k€ hintaluokan autoa, jossa ei olisi ollut jotain selkeää vikaa minkä autoliike olisi voinut vähällä vaivalla korjata ennen kuin pistävät noita myyntin tai luovuttavat koeajoon. Esimerkkeinä noin tusinan verran anturi- yms. vikoja vikakoodin lukijalla; moottorin ja airbag'in merkkivalot näytössä; ja tietenkin nämä piloille "lastutetut" mallit joita kauppiaat kehuivat maasta-taivaisiin, mutta jotka eivät mitenkään sovi normaaliksi perheautoksi.
Joten hetkellinen neuvottelu perheen päättäjien kesken, ja suuntasimme katseet 10k€ halvempiin - ja sen myötä myös vanhempaan - malliin. Noissa oli taasen ongelmana puolen millin mittarilukemat, sekä riskialtis V6-nokipannu. Mutta laskeskelimme, että hintaerotuksella pystyisimme suorittamaan aika paljon huoltotoimenpiteitä, sekä säästäisimme myös vakuutusmaksuissa. Sattumalta osui silmiin yksilö lahden eteläpuolella, ja parien sähköpostien jälkeen lauttaliput tilaukseen, ja kaunis kesälomapäivä Tallinnassa suunnitelmiin. Auto osoittautui - kaikista peloista ja ennakko-odotuksista huolimatta - meille sopivaksi, joten kauppakirjat allekirjoitettuina palasimme lauttamatkan myötä takaisin kotimaan kamaralle.
Suomeen tullessa käyttöönottoilmoitus tuli tehtyä netin kautta heti kun pääsimme lautalla suomalaisen 3G-verkon peittoalueelle. Vakuutukset hoidettiin jo alustavasti menomatkalla VIN-numeron avulla. Samaten kun auto oli myyjällä edelleen käytössä, eli siis oli normaalisti rekisterissä, niin ei tarvinnut miettiä niitä paikallisia siirtokilpiä.
Hankittu auto oli A6 C5 2.5TDI Avant Quattro, vuosimallia 2004 eli BAU-moottorilla. Viron Trafi/ARK tarjoaa maksuttomana palvelun, josta näkee kaikki ne tiedot joita viranomaisilla on tallennettuna; eli rekisteröinnin ajankohdan, katsastukset yms. Tässä tapauksessa oli siten helppo varmistaa, että myyjän tarina vuosilukujen suhteen piti kutiaan. Sen verran auton historiasta, että myyjä oli hankkinut tämän yksilön 2007 Saksasta, ja sen oli siitä asti ollut Virossa omistajan (vaimon) omassa käytössä. Mitään ihmeempiä varusteita tuossa ei ollut, ja se olikin omien laskelmieni mukaan positiivinen seikka; olisi vähemmän vikaantuvia sähköjärjestelmiä. Pari vuotta sitten tuohon oli vaihdettu Recaron nahkapenkit, joten omistaja oli - muiden autojensa ohessa - oikeasti halunnut pitää kärryt kunnossa. Huoltolappuja tuli tuuman paksuinen nippu, niitä en tosin ole vielä ehtinyt kahlaamaan tarkemmin - ja google translaten kanssa - läpi.
Naapurustossa sijaitsevan autohuollon (LMD-Service) tekemän "maahantulotarkastuksen" raportti oli myöskin lohduttava. Tosin tuossa tehtiin vain puolentoista tunnin pintapuolinen tarkastus, eli sen isommin koneen, laatikon, voimansiirron tai remmien kuntoa ei päästy selvittämään. Mutta muutoin lista oli kovin lyhykäinen:
1) Etujarruletkuissa havaittavissa murtumaa; eli kunnostettava ennen seuraavaa katsastusta.
2) Paisuntasäiliössä tihkuttava halkeama; nesteen pinta ei ole alentunut 1000km käytön aikana, mutta uusi paisari on jo hankittuna.
3) Takajarrulevyt sisäpuolelta aavistuksen ruosteessa; eli jarrusatulat jumittavat.
4) Oik. alapallonivelessä aavistuksen välystä, mutta ei kolise; eli tuokin vaihtoon viimeistään jos alkaa kolista tai katsastuksen yhteydessä. Käytössä ei ollut semmoista laitetta kuin katsastuskonttoreilla, joten aivan kunnolla ei niveliä yms. tukivarsia päästy testaamaan - käsipelin ei kuitenkaan välyksiä löytynyt.
Noiden lisäksi olen havainnut muutaman muun ongelman / puutteen:
- Viron suolatut tiet ovat tehneet osuutensa lokasuojan kaarien maalipinnalle; vas. etulokarin sisäpuolen kanttaus on aavistuksen kehnossa kunnossa.
- Pari naarmua maalipinnassa, jotka ovat lähteneet ruostumaan. Samaten pari pientä painaumaa.
- Tavaratilan verhon kiinnikeet - eli ne 'tapit' joilla verkon saa auki - ovat murtuneet; uudet tilaukseen tai ABS-muovista muokkaamalla (ts. tulostamalla) korvaavat tilalle.
- Vas. etusumarin ympäriltä puuttuu ritilä; liekö joskus autoa hinattu ja tuo ritilä hukkunut siinä yhteydessä.
- Recaron jälkiasennettujen takaistuinte selkänojat eivät toimi oikein kunnolla; en ole ehtinyt tutkimaan tarkemmin mikä siellä jumittaa. Tämä täytynee saada kuntoon ennen kuin asennan Isofix-kiinnikkeet.
- Parkkitutka viallinen.
- Polttoaine mittari näyttää puolen tankin verran liikaa.
- Kuskin puolen etuoven saranat löysät; ovi kyllä sulkeutuu normaalilla voimalla ja tiiviisti (ei tule vesi sisään pesukadullakaan).
- Takapenkin juomatelineet (eli ne Recaron siihen istuinosaan tulevat) puuttuvat.
- Kankaiset lattiamatot ovat edessä kuluneet rikki.
Auto on nyt ollut vajaan kuukauden käytössä, joten olemme siis vielä kovin lähtökuopissa parannusten ja korjausten suhteen. Mutta lähtötilanne on lohdullinen:)
Aiemman A4'sen päivitysproggis alkoi itseasiassa jo siinä vaiheessa kun huomasimme että 2 aikuista ja 1 turvaistuin takapenkillä ei vain ole missään määrin mukava matkustustapa. Tosin tuolloin vaivasi samainen euro-valuutan vaje kuin nyttemminkin, eikä oikein kunnollista vaihdokkia tuntunut löytyvän. Rahan vähyys ja tinkimättömyys tietyissä vaatimustasoon liittyvissä asioissa - kuten nelivedossa - ei oikein tuntunut auttavan valinnanvarassa. Joten "pikkuauto" jäi sitten taloon kakkosautoksi..
Anyway - pari kuukautta sitten SVT'n kautta saatu korvaus A4'sesta pakotti aktivoimaan autonpäivityssuunnitelmat uudelleen. Tällä kertaa ei siis ollut vaihdokki-ongelmaa, vaan takataskussa ollut tukku rahaa ja pankin tädin lupaus lisälainasta saivat kesäloman sujumaan autokauppoja kierrellen. Etsinnässä oli A6'nen, diesel, automaatti, cruisella ja nelivedolla.. kuulosti helpolta, mutta mutta..
Viikon verran kiertelimme ja koeajoimme '05-'06 vuosimallisia A6 3.0TDI kärryjä, vain huomataksemme että autokauppiaat olivat aivan yhtä *******sia kuin aina ennekin. Sen lisäksi emme löytäneet yhtään ~15-17k€ hintaluokan autoa, jossa ei olisi ollut jotain selkeää vikaa minkä autoliike olisi voinut vähällä vaivalla korjata ennen kuin pistävät noita myyntin tai luovuttavat koeajoon. Esimerkkeinä noin tusinan verran anturi- yms. vikoja vikakoodin lukijalla; moottorin ja airbag'in merkkivalot näytössä; ja tietenkin nämä piloille "lastutetut" mallit joita kauppiaat kehuivat maasta-taivaisiin, mutta jotka eivät mitenkään sovi normaaliksi perheautoksi.
Joten hetkellinen neuvottelu perheen päättäjien kesken, ja suuntasimme katseet 10k€ halvempiin - ja sen myötä myös vanhempaan - malliin. Noissa oli taasen ongelmana puolen millin mittarilukemat, sekä riskialtis V6-nokipannu. Mutta laskeskelimme, että hintaerotuksella pystyisimme suorittamaan aika paljon huoltotoimenpiteitä, sekä säästäisimme myös vakuutusmaksuissa. Sattumalta osui silmiin yksilö lahden eteläpuolella, ja parien sähköpostien jälkeen lauttaliput tilaukseen, ja kaunis kesälomapäivä Tallinnassa suunnitelmiin. Auto osoittautui - kaikista peloista ja ennakko-odotuksista huolimatta - meille sopivaksi, joten kauppakirjat allekirjoitettuina palasimme lauttamatkan myötä takaisin kotimaan kamaralle.
Suomeen tullessa käyttöönottoilmoitus tuli tehtyä netin kautta heti kun pääsimme lautalla suomalaisen 3G-verkon peittoalueelle. Vakuutukset hoidettiin jo alustavasti menomatkalla VIN-numeron avulla. Samaten kun auto oli myyjällä edelleen käytössä, eli siis oli normaalisti rekisterissä, niin ei tarvinnut miettiä niitä paikallisia siirtokilpiä.
Hankittu auto oli A6 C5 2.5TDI Avant Quattro, vuosimallia 2004 eli BAU-moottorilla. Viron Trafi/ARK tarjoaa maksuttomana palvelun, josta näkee kaikki ne tiedot joita viranomaisilla on tallennettuna; eli rekisteröinnin ajankohdan, katsastukset yms. Tässä tapauksessa oli siten helppo varmistaa, että myyjän tarina vuosilukujen suhteen piti kutiaan. Sen verran auton historiasta, että myyjä oli hankkinut tämän yksilön 2007 Saksasta, ja sen oli siitä asti ollut Virossa omistajan (vaimon) omassa käytössä. Mitään ihmeempiä varusteita tuossa ei ollut, ja se olikin omien laskelmieni mukaan positiivinen seikka; olisi vähemmän vikaantuvia sähköjärjestelmiä. Pari vuotta sitten tuohon oli vaihdettu Recaron nahkapenkit, joten omistaja oli - muiden autojensa ohessa - oikeasti halunnut pitää kärryt kunnossa. Huoltolappuja tuli tuuman paksuinen nippu, niitä en tosin ole vielä ehtinyt kahlaamaan tarkemmin - ja google translaten kanssa - läpi.
Naapurustossa sijaitsevan autohuollon (LMD-Service) tekemän "maahantulotarkastuksen" raportti oli myöskin lohduttava. Tosin tuossa tehtiin vain puolentoista tunnin pintapuolinen tarkastus, eli sen isommin koneen, laatikon, voimansiirron tai remmien kuntoa ei päästy selvittämään. Mutta muutoin lista oli kovin lyhykäinen:
1) Etujarruletkuissa havaittavissa murtumaa; eli kunnostettava ennen seuraavaa katsastusta.
2) Paisuntasäiliössä tihkuttava halkeama; nesteen pinta ei ole alentunut 1000km käytön aikana, mutta uusi paisari on jo hankittuna.
3) Takajarrulevyt sisäpuolelta aavistuksen ruosteessa; eli jarrusatulat jumittavat.
4) Oik. alapallonivelessä aavistuksen välystä, mutta ei kolise; eli tuokin vaihtoon viimeistään jos alkaa kolista tai katsastuksen yhteydessä. Käytössä ei ollut semmoista laitetta kuin katsastuskonttoreilla, joten aivan kunnolla ei niveliä yms. tukivarsia päästy testaamaan - käsipelin ei kuitenkaan välyksiä löytynyt.
Noiden lisäksi olen havainnut muutaman muun ongelman / puutteen:
- Viron suolatut tiet ovat tehneet osuutensa lokasuojan kaarien maalipinnalle; vas. etulokarin sisäpuolen kanttaus on aavistuksen kehnossa kunnossa.
- Pari naarmua maalipinnassa, jotka ovat lähteneet ruostumaan. Samaten pari pientä painaumaa.
- Tavaratilan verhon kiinnikeet - eli ne 'tapit' joilla verkon saa auki - ovat murtuneet; uudet tilaukseen tai ABS-muovista muokkaamalla (ts. tulostamalla) korvaavat tilalle.
- Vas. etusumarin ympäriltä puuttuu ritilä; liekö joskus autoa hinattu ja tuo ritilä hukkunut siinä yhteydessä.
- Recaron jälkiasennettujen takaistuinte selkänojat eivät toimi oikein kunnolla; en ole ehtinyt tutkimaan tarkemmin mikä siellä jumittaa. Tämä täytynee saada kuntoon ennen kuin asennan Isofix-kiinnikkeet.
- Parkkitutka viallinen.
- Polttoaine mittari näyttää puolen tankin verran liikaa.
- Kuskin puolen etuoven saranat löysät; ovi kyllä sulkeutuu normaalilla voimalla ja tiiviisti (ei tule vesi sisään pesukadullakaan).
- Takapenkin juomatelineet (eli ne Recaron siihen istuinosaan tulevat) puuttuvat.
- Kankaiset lattiamatot ovat edessä kuluneet rikki.
Auto on nyt ollut vajaan kuukauden käytössä, joten olemme siis vielä kovin lähtökuopissa parannusten ja korjausten suhteen. Mutta lähtötilanne on lohdullinen:)
Comment