Olettekos jättänyt tuon turbon vesipumpun tuohon järjestelmään vai suorat letkut turbolle? Tuossa GT30:ssä siis löytyy tuo vesijäähdytyskin..
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Porsaudi '87
Collapse
X
-
-
Siis tuo pumppuhan on "kaikissa" 20vt koneissa vakiona. Se on todellakin kannen jäähtymistä varten siellä, sehän pumppaa kannen läpi vettä. Se on siellä ihan juurikin sen takia, että saksalainen insinööri on kaikessa viisaudessaa huomannut, että ompa nämä pitsikannet herkkiä halkeilemaan lämpökuormastaan ja pistänyt jälkijäähdytyksen, eikä suinkaan pohtinut miten sen halkeilun alunperin estäisi ;)
Comment
-
Jos sillä halkeilulla tarkoitetaan nyt sytytystulpan ja seetien välejä, niin minä en oikein hahmota miksi halkeilu tapahtuisi 10 minuuttia koneen sammuttamisen jälkeen, kun suurimmat lämmönlähteet ja palotapahtumasta kanteen aiheutuvat rasitukset ovat poistuneet aikaa sitten. Toisin sanoen kannessa vallitsee lämmöltään tasaisesti jakautunut, hieman normaalista käyntilämpötilasta kohonnut olotila. Joskus seurasin kannen lämpötilaa tarkemmalla mittarilla tulppakaivosta mittaamalla ja kevyen ajon jälkeen sammutettu moottori saavutti maks lämpötilansa melkein sekunnilleen 10 minuutin kuluttua sammutuksesta. Ja jos oikein muistan niin lämpötilan kohoaminen sammutuksesta oli 10°C luokkaa. Ja tämä ilman, että vakio jälkijäähyn anturi vielä herätti pumppua töihin. Ja lämpötila alkoi laskea heti sen 10 minuuutin kohdan jälkeen.
Ja takaisin niihin halkeamiin, minä epäilisin kylmän moottorin kenkimistä suurimmaksi syyksi. Läpät nurin ja pakoventtiilien kuumimmat kohdat ovat hetkessä siellä 800°C lukemissa vakiokoneissakin. Venttiililautasesta lämpö siirtyy seetiin, pienimassainen seeti on hetkessä lämmin ja pyrkii lämpölaajenemaan normaalin käyntilämpötilansa edellyttämiin mittoihin. Mutta seetin ympärillä on sitten kylmää kantta iso massa, joka ei pääsekkään laajenemaan hetkessä normaaliin toimintatilaan. Tämä taas aiheuttaa vetojännitystä seetin ympärillä olevaan alumiiniin ja ajan myötä aiheuttaa halkeamisen. Ja sytystulppa voi vielä vähän avittaa samalla tavalla. Vaparien kannet halkeilee ihan samalla tavalla kuin ahdetuissakin ja samoin myös saman sukupolven golfin pitsikannet.
Ahtimessa ja pakosarjassa voi helposti ajosta sammutettaessa olla parikymmentä kiloa yli 500°C rautaa ja sen lämmön poistamisessa voi jälkijäähdytyksestä olla hyötyäkin. Kannen kauttahan siitä ahtimen ja pakosarjan lämmöstäkin suuri osa häviää maailmalle, sikäli voidaan puhua kyllä kannen jälkijäähdytyksestä. En vaan yhdistäisi sitä suoraan palotilojen halkeiluun.
Comment
-
Kannenputit tais olla halkaisijaltaan 11mm.
Itekin käsittänyt et hyvin pärjää ilman tota jälkijäähypumppua jos malttaa ajella rauhallisesti tai käyttää tyhjäkäynnillä hetken, kengittämisen jälkeen, ennen sammuttamista. Omassakin urssissa oli ostohetkellä korvattu pumppu kupariputken pätkällä ja ties kuinka kauan ollut. Kuitenkaan kannessa ei ollu kuin yksi pieni halkeama seetistä tulpanreikään, eli kohtuu harvinaisen hyväkuntoinen ilmeisesti.
Comment
-
Olikos Rajaniemellä vermeet vitoskoneen kampuran painottamiseksi? Ja jos kehtaa kysyä mitä siellä kustansi työstöt niin vois vähän vertailla kun tästä naapurikunnasta samanlaista mottia pitäis koneistuksille kiikuttaa. Toki ei taida kyllä olla tässä lähellä Rajaniemen lisäks kuin Pro Engines mihin viittis viedä
Comment
-
Alkuperäiseen asentoon kallistamalla saisi tilaa imusarjalle. Samalla jäisi pois epävarmuus noiden yllä mainittujen lieveilmiöiden osalta.. =)
Tuo keulan puolelle jäävä tyhjän tilan määrä on kyllä hävytön. Kai sinne joku mörkömallin kuuleri on tulossa?
Comment
-
-
Imusarja ei siltikään tulisi mahtumaan. Kone menee niin perälle, että kaasuläppäkotelo tulee juuri jarrupääsylinterin kohdalle joka tapauksessa. Ja downpipen alasvienti menee myös ahtaaksi jos kone vinossa.
Tässä kuvassa kone onkin vinossa jonkin verran, mutta näin perälle se tulee :)
Comment
Comment