Armeijan Kalkun varikon perinnehuutokaupasta tarttui tälläinen UAZ mukaan. Malli on 31512 ja vuosikerta on -89. Tarkastelimme veljeni kanssa monet kerrat silloin myynnissä olleet kolme UAZia läpi, tämä meille päätynyt oli toisella sijalla uaz-listassamme. Parempi olisi tullut vasta tämän jälkeen huutokaupattavaksi, joten emme uskaltaneet riskeerata. Ostimme tämän puutteineen.
Puutteita: kaikkien valojen kuvut puuttuivat, etupenkit puuttuivat, toinen tankki vuoti, virranjakaja uupui, kytkin oli huonossa hapessa ja pikkuosia puuttui sieltä sun täältä. Mukana kuitenkin saatiin kaksi pakillista armeijan selviytymiskamppeita, mm. kirves, pari lapiota, karttavaloja, kaksi vararengasta, venäjänkielinen manuaali ja rengasrautoja neljä kappaletta.
Ostokunto:
edestä
sivulta
takaa
konehuone
Tästä alkoi osien etsiminen. Tämä oli sinänsä hankalaa puuhaa, ettei voinut mennä osasten tiskille ja pyytää osia, vaan oli vierailtava romuttamolla ja maasturiharrastajilla. Osia kuitenkin sitten löytyi kohtuu ripeästikin, mainittavan arvoisena mm. UUDET takavalojen ja etuvilkkujen kuvut sekä virranjakaja vanhasta ammattikoululle kuuluneesta pakettiauto-uazista.
kuvut jne kiinni:
tässä vaiheessa, siis kun olimme saaneet liikenteessä tarvittavat osat kiinni, suoritimme perusteellisia koeajoja mettissä ja soilla. Näiden saldona alkuperäinen bensapumppu hajosi(saimme korjattua sen mukana tulleella korjaussetillä), kytkin todettiin huonoksi ja uaz saatiin upotettua suohon. Näistä viisastuneena korvasimme alkuperäisen epävarman bensapumpun toisella epävarmalla bensapumpulla ja tiedämme välttää soita.
(uazia vedettiin suosta ensin rapeat 4h ennen kuin antauduttiin ja soitettiin toinen maasturi vinssaamaan meidät ylös.)
katsastusta varten viriteltiin kaikenlaista, ehkäpä mainitsemisen arvoisena rakensimme lain vaatiman rattilukon ja jarrut läpikäytiin monesti.
sitten oli vuorossa pakokaasutestit. Tästä tapahtumasta ei ole kuvia, mutta voin kertoa, että muutama asennussana pääsi näiden kanssa painitessa. -86 -päästöarvot saavutettiin ilman säätöjä, helpostikin, mutta tiukemmat rajat jäivät aluksi saavuttamatta. Tässä vaiheessa täytyy muuten mainita, että halusimme leimata uazin ilman mitään sen kummempaa syytä tämän alkuperäisellä kaasarilla. Väittivät ilkeät, ettei se onnistuisi. No, hieman säätöä jne ja sallitut lukemat saavutettiin. Alkuperäisellä kaasarilla, ei millään weberillä.
itse katsastukseen:
katsastusmiehellä oli hymy herkässä. Ai tämmösenkö ajattelitte katsastaa? :)
katsastusmies oli varmaan kahden metrin pituinen, arvatkaa tuottiko ongelmia säätövaraton penkki? Ajaminen oli muutenkin hankalaa kun pari ylimääräistä keppiä sojottaa lattiasta.
testiajoa katsastusasemalla
jarrutkin olivat kuulemma erinomaiset
välillä katseltiin uazia alaperspektiivistä
elämä hymyilee: KILVET!
kilvet kiinni ja ajoon
eipä projekti ihan tähän lopu, täytyy se kytkin huoltaa. samalla tarkastellaan vähän koneen sisuskalujen kuntoa ja tätä varten kone otettiin tänään pois.
kone pestynä
Puutteita: kaikkien valojen kuvut puuttuivat, etupenkit puuttuivat, toinen tankki vuoti, virranjakaja uupui, kytkin oli huonossa hapessa ja pikkuosia puuttui sieltä sun täältä. Mukana kuitenkin saatiin kaksi pakillista armeijan selviytymiskamppeita, mm. kirves, pari lapiota, karttavaloja, kaksi vararengasta, venäjänkielinen manuaali ja rengasrautoja neljä kappaletta.
Ostokunto:
edestä
sivulta
takaa
konehuone
Tästä alkoi osien etsiminen. Tämä oli sinänsä hankalaa puuhaa, ettei voinut mennä osasten tiskille ja pyytää osia, vaan oli vierailtava romuttamolla ja maasturiharrastajilla. Osia kuitenkin sitten löytyi kohtuu ripeästikin, mainittavan arvoisena mm. UUDET takavalojen ja etuvilkkujen kuvut sekä virranjakaja vanhasta ammattikoululle kuuluneesta pakettiauto-uazista.
kuvut jne kiinni:
tässä vaiheessa, siis kun olimme saaneet liikenteessä tarvittavat osat kiinni, suoritimme perusteellisia koeajoja mettissä ja soilla. Näiden saldona alkuperäinen bensapumppu hajosi(saimme korjattua sen mukana tulleella korjaussetillä), kytkin todettiin huonoksi ja uaz saatiin upotettua suohon. Näistä viisastuneena korvasimme alkuperäisen epävarman bensapumpun toisella epävarmalla bensapumpulla ja tiedämme välttää soita.
(uazia vedettiin suosta ensin rapeat 4h ennen kuin antauduttiin ja soitettiin toinen maasturi vinssaamaan meidät ylös.)
katsastusta varten viriteltiin kaikenlaista, ehkäpä mainitsemisen arvoisena rakensimme lain vaatiman rattilukon ja jarrut läpikäytiin monesti.
sitten oli vuorossa pakokaasutestit. Tästä tapahtumasta ei ole kuvia, mutta voin kertoa, että muutama asennussana pääsi näiden kanssa painitessa. -86 -päästöarvot saavutettiin ilman säätöjä, helpostikin, mutta tiukemmat rajat jäivät aluksi saavuttamatta. Tässä vaiheessa täytyy muuten mainita, että halusimme leimata uazin ilman mitään sen kummempaa syytä tämän alkuperäisellä kaasarilla. Väittivät ilkeät, ettei se onnistuisi. No, hieman säätöä jne ja sallitut lukemat saavutettiin. Alkuperäisellä kaasarilla, ei millään weberillä.
itse katsastukseen:
katsastusmiehellä oli hymy herkässä. Ai tämmösenkö ajattelitte katsastaa? :)
katsastusmies oli varmaan kahden metrin pituinen, arvatkaa tuottiko ongelmia säätövaraton penkki? Ajaminen oli muutenkin hankalaa kun pari ylimääräistä keppiä sojottaa lattiasta.
testiajoa katsastusasemalla
jarrutkin olivat kuulemma erinomaiset
välillä katseltiin uazia alaperspektiivistä
elämä hymyilee: KILVET!
kilvet kiinni ja ajoon
eipä projekti ihan tähän lopu, täytyy se kytkin huoltaa. samalla tarkastellaan vähän koneen sisuskalujen kuntoa ja tätä varten kone otettiin tänään pois.
kone pestynä
Comment