220VT -palapeli

[porkkis]

Eivät ole suuttimet identtiset 3b<>aan, mutta niin lähellä, että kokeiluun käy oikein hyvin.

Jos akku on lypsetty tyhjäksi ja kipinä tulee niin bensan pitäisi haista tavattoman paljon. Jos linjat on ristissä, voi pumppu olla jo kuollut.

[arto s]

Isä-poika -laatuaikaa tallilla. Pikkusälli väänteli avainta, kun ruiskin starttipilottia lämpöanturin reijästä imusarjaan, mikä aiheutti rykimistä. Näinollen vika haarukoituu polttoaineen saantiin, eli seuraavaksi suuttimet irti ja uusi yritys toisilla.

[kalsket]

Itse sain joskus jumiutuneet suuttimet auki tarjoamalla niille 24V

[arto s]

Täytyy kokeilla vielä kun saan ne pöydälle. Toinen setti naksahteli iloisesti 12 voltillakin. Josko huomenna ehtisi koittaa, lähteekö niillä tulille.

[Zedpu]

Kiinnostaisi kuulla onko 220vt millä mallilla nykyään? Oliko vika muuten suuttimissa?

[arto s]

Tämä jäi kasaantumaan. Talvi vei aika tehokkaasti rakennusinnon, tai oikeastaan innok yhtään mihinkään. Työpaikkakin vaihtui talven aikana, joten voimavarat on uhrattu muualle.

Sisustan osat hakeutuvat paikalleen, tarkemmin penkit ja vyöt on asentamatta, mittaristolle tarvii keksiä kiinnitys ja varmaan kauhea nippu kaikkea pientä.

Kone on käynyt. Alkuperäinen vika oli varmaan se hall-anturi ja sen kanssa arpoessa aiheutettiin lisää murheita, kun ei luottanut itseensä. Vikaa etsiessähän polttoainelinjoja vekslattiin ja lopulta ne olivat sitten ristissä. Linjat takaisin samoihin nippiohin kuin aluksi ja kone lähti käymään. Pyyhkijät paikalleen ja loput nesteet koneeseen, jonka jälkeen saa nostaa konepeiton nenälle ja ruveta pudottelemaan laitetta takaisin pyörilleen.

Ettei elämä olisi yksinkertaista, vihreiden suuttimien kaveriksi on jo hommattuna kuulalaakeri-Garret, ehkäpä 30-sarjaa, mene ja muista. Muistaakseni puhe oli luokkaa 400..450 hp solmusta, johon nuo suuttimetkin taipunevat. Nuo kyllä asentuvat aikaisintaan ensi talvena, jos silloinkaan. Katsotaan ensin, että kuskilla riittää kädet edes tuon vakion viemiseen.

[arto s]

Nyt se liikkuu omin voimin. Vehje heitetty ulos tallista ja käytetty ekaa kertaa lämpimäksi. Jostain vuotaa jäähdytinnestettä. Kytkin irrottaa huonosti. Pakki ei mene päälle ja ykkönenkin vain, jos käyttää ensin kakkosella. Liekö ilmausta vaille. Toinen vaihtoehto on laatikon pudotus.

Tekemistä riittää vielä vaikka ja kuin, mutta jos tuon nyt saisi parsittua sen verran läjään, että saisi kulmien säätöön ja uskaltaisi puuhalapuilla sisäänajamaan Kymille.

[arto s]

Vehkeet kotipihassa. Ihan kommelluksitta ei selvitty, vähän puolimatkan jälkeen motarilla tuli puutumus. Ei sammuminen, mutta puutuminen. Sain nilkutettua pois motarilta ja sivuun ihmettelemään. Kone käy tyhjää, mitään ei näy vuotavan. Lämmöt normaalit mittareiden mukaan. Hetken seisomisen jälkeen matka jatkuu pikkuteitä, kunnes taas muutaman kilometrin päästä sama puutuminen. Taas pelit seis ja kansi pystyyn. Hetken ihmettelyn jälkeen taas matka jatkuu normaalisti. Kolmanen samanlaisen jälkeen pääsi jo kotipihaan.

Kaasun painaminen siis puuduttaa vehkeen tuossa kohtaa. Hetken seisonnan jälkeen jatkuu normaalisti. Tuntuisi polttoaineen saantimurheelta. Ajatusta tukee starttaamisvaikeudet. Muutaman kerran saa avainta kääntää, ennekuin lupaa. Se miten kauan avainta kääntää kerrallaan ei vaikuta. Viimein kun saa käymään, pelaa normaalisti. Veikkaan, että pa-linjoissa on edelleen joku kytkentähärö.

Muita huomioita

- etujarrut laahaa.
- lämppäri keittää kuskin
- pakoputki paukuttaa pohjaan
- etuiskareita tarvii tiukata.

Noista jarrut on kriittinen juttu polttoainemurheen lisäksi. Veikkaan syyksi jumivia mäntiä, eikä siihen oikein taida olla lääkettä, paitsi tietty täys levitys ja uutta osaa, mitä ei nyt just ole saatavilla. Avataan ja katsotaan kuitenkin. Voi olla ensi viikon Kymin reissu tiukassa tällä.

[arto s]

Ei päässyt radalle asti. Vehje alkoi taas pätkimisen, tai oikeastaan puutuilun, noin 20 km kotipihasta. Samalla huomattu taas jarrujen laahaaminen. Vian iskiessä käynnistymine vaikeutuu, jopa loppuu. Hetkeksi tien sivuun ja peltipystyyn ja kaikki pelaa ihan kuin ei mitään olisi ollutkaan. Tämä on vielä mysteeri. Vikakoodeja en ole vielä saanut esiin.

Jarrujen vapautumiseen menee vähän pidempi hetki, mutta jäähdyttyään aukeavat. Kyseessä ei ole edes yksittäinen nurkka, vaan kaikki alkavat purra. Kylmänä saa painella vaikka kuin, ilman minkään sortin murhetta tai jumimista. Ongelma viittaa vahvasti jarrupääsylinteriin ja siihen lienee tilattava tiivistesarja. Kalikkaan ei ole vielä koskettu, eli on tehtaan jäljiltä, ainakin minun tietääkseni.

Tähän mennessä mittariin kertynyt noin 80 km testi- ja siirtoajoa. Laitteen fiilis on kaikkiaan melko kohdallaan, vaikka tukevampi jakkara onkin vielä tallin lattialla. Möykkää, pauketta ja rätinää riittää. Laite ei vakioraudalla ja MTM-säädetyllä ECUlla vielä varsin hyökkää, mutta vetää kuitenkin ylälttävän halukkaasti. Olen yhden vedon uskaltautunut ottamaan reilummalla ahtopaineella ja sen perusteella tällä hauskuuttaa kyllä itseään yhden kauden puolikkaan helposti. Onpahan aikaa opettaa ranteensa laitteisiin. Yllättävästä takaiskusta huolimatta positiivinen fiilis jatkon kannalta.Jopa varovaisen innostunut.

[MikaSS]

Millon tähän vaihdettu jarrunesteet?

Autokorjaamoaikoina arvottiin yhdestä c4 audista samaa vikaa, että alkaa puremaan joka nurkka kiinni. Jarrunesteet melko vettyneet.
Ilmeisesti lämmetessään vesi nesteiden seassa ei hyvä. Laajenee tai jotain vastaavaa.
Nesteiden vaihdolla kuntoon eikä ainakaan takas tullu saman vian takia.

[arto s]

Jarrunesteet täytetty varmaan pari vuotta sitten ja nyt ilmattu vielä varmuudeksi ennen oletettua reissuun lähtöä.Etunurkkien putket pumpulta asti uutta. Takakulmien linjat T-haarasta alken uutta. Koko systeemi ollut siis auki ja tyhjänä. Että epäilen nesteiden syyllisyyttä, joskin se olisi mukavan helppo homma verrattuna pääsylinterin purkuun..

[arto s]

Taas on raavittu päätä ja ihmetelty auton äärellä. Pienellä rajatun alueen testillä hyvin pienillä nopeuksilla vehkeet lämpöiseksi ja sain houkuteltua käyntihäiriön esiin. Välistä sammuu, jonka jälkeen saattaa taas hörähtää käntiin ja toimii hetken, kunnes taas sammuu. Vikakoodien poiston jälkeen takaisin sain viimenään houkuteltua 00513 - Engine speed sensor G28 implusible signal. Hyvällä tuurilla anturin vaihdolla selviää ja sattuu sopiva olemaan varastossakin. Nämä sytkän tunnistimen kanssa lienevät identtisiä.

Jarruvika ei toistunut tällä lenkillä. Oikaisin hieman tehostajan paluuletkua, josko se olisi ollut tukkeessa. Voisi selittää, miksi kaikki jarrut jää laahaamaan. En kyllä pidätä hengitystä tuon kohdalla. Autocheckiin saa punaisen brakes!-maininnan, kun pitkään ja huolella, koneen käydessä polkee jarrua, minkä pakarasta lähtee. Tarkoittanee tehostajan paineen putoamista, koska häviää kyllä jalan nostolla, eikä palaa ihan kevyellä poljennalla. Jotenkin epäilisin, että laahaavien jarrujen mysteeri selviää tehostajan levittämisellä. Jarrut muuten tuntuvat pelaavan oikein, tehostusta myöten. Niissä tuntuisi olevan jopa vähän pitoja.

ABS muuten toimii aina hetken, eli boksi on älyissään ja saa sähköä. Sitä vaan ei saa kiinni VCDS:llä, joten en pääse toteamaan, mikä anturi on liian kaukana kehästä. Menee varmaan vetarien irrotteluksi, jos ei halua paskoa anturin päitä.

[bonus]

Eikös se tuo vikakoodi tuu näkymään aina, kun sammuksissa kattoo? Vai olikos se nyt no signal päätteellä..

[arto s]

No signal tulee, jos kone on seis.

[audiq]

Jos pyörintänopeustunnistin hyydyttää koneen, niin kierroslukumittari tipahtaa nopeammin kuin moottorin kierrokset laskee moottorijarrutuksessa.

Pääsylinterivialta tuo jarrujen jumiminen mielestäni haiskahtaa. Siellähän pitäisi olla linja jarrunestesäiliöön auki, kun poljin on ylhäällä, niin nesteiden kiehuminenkaan ei pysty painamaan jarruja päälle. Pääsylinterivikojahan ainakin 100:ssa on ollut samoilla oireilla.

[arto s]

Anturin vaihdon jälkeen en onnistunut toistamaan vikaa, ainakaan samalla lenkillä kuin eilen.

Pääsylinterin vaihto on helpompi kuin tehostajan. Tuo tehostajan paineanturin valitus vaan kääntää katseen siihen suuntaan. Jännä nähdä.

[audiq]

Jarrut luulisi vapautuvan, kun auton sammuttaa, jos vika olisi tehostimessa. Pääsylinterivika pitäisi jarrut sammutettunakin jumissa.

[Härski]

Muutaman vastaavan tavanneena vuosien saatossa annan ääneni pääsylinterille.

[arto s]

Onko noista kokemusta, tekeekö noilla kolmen kympin pääsylintereillä mitään tai onko tiivistesarjassa mitään järkeä? Noilla nyt ei korkealta putoaisi. Seuraava vaihtoehto on sitten 150€ - 300€ kalikat, mikä herättää epäilyksiä noiden muutaman kympin vehkeiden laadusta.

[audiq]

Oletko varaosanumerolla katsonut Aeromotorsin hinnan? Kai se tiivistesarjan kannattavuus riippuu vanhan sylinterin metallien kunnosta. Voihan sen vanhan kunnostaakin, jos se on ihan ok sisältä muuten.

Jos sille polkimelta tulevalla tangolla on säätö, niin sen kanssa kannattaa hetki pohtia samalla, kun pääsylinterin laittelee. Jos tanko on liian pitkä, niin jarrut menevät lämmetessään päälle. Säätö ei tietenkään itsestään muutu, mutta jos uusii osia, niin katsoisin, että se ei paina liikaa pääsylinteriä sisään.

[markush]

Onko noista kokemusta, tekeekö noilla kolmen kympin pääsylintereillä mitään tai onko tiivistesarjassa mitään järkeä? Noilla nyt ei korkealta putoaisi. Seuraava vaihtoehto on sitten 150€ - 300€ kalikat, mikä herättää epäilyksiä noiden muutaman kympin vehkeiden laadusta.

Itse löin vastaavan vian takia turboquattrosatkuun 79e pääsylkän vuonna 2012 eikä vika ole sen jälkeen uusinut.

[arto s]

Vaihdoin varaosa-autosta pääsylinterin näin ensialkuun. Pitäisi päästä tosiaan vähän pidemmälle testilenkille, mikä taas on merkittävän hankalaa, kun vehkeet ei ole kilvissä. Senpä takia viikonloppuna on lähinnä katsottu katsastusvarusteita kuntoon. Valot nyt jo pelasivatkin, lasin pesurille riitti täyttö ja letkun kytkentä. Äänimerkki tuli kuntoon ruorin vaihdolla. Pihan toisesta laitteesta lainattu Luisi paitsi niiltä osin ehjä, myös halkaisijaltaan pari senttiä pienempi. Keskiössä on Audin varaosanumero, liekö tuo joku alkuperäinen Sport-paketin varuste, vai onko esim pikkukorissa pienemmät ruorit? 089-alku viittaisi pikkukoriin.

Etuoviin painoin kahvat paikoilleen. Tarviikohan niissä olla jotain muuta suojaa, vai saako olla auki? Avauskahvat puuttuu myös. Jotkut levyt noihin on tulossa, mutta tietäisi, millä kiireellä niihin pitää keksiä se jokin. Ja oliko niin, että pään yläpuolella pitää olla joku pehmuste, vai koskiko se vain kaarellisia?

Olin joko tyhmä, rohkea tai molempia, mutta varasin ko Pärnun reissuun tällekin lauttapaikan..

[arto s]

Jarrut ilmeisesti ok. Enää en ole saanut laahausta esiin. ABS-anturitkin naputtelin niin perille, kuin ilman uskomatonta väkivaltaa meni. ABS on hengissä, eikä valo enää syty sekään. Se myös pärisee pienessä nopeudessa, juuri ennen pysähtymistä, mutta kelpasi katsurille.

Se mikä ei kelvannut katsastusinssille, oli auton takapään korkeus. Autoa ei saanut kuulemma ajettua takaiskarien testausta varten, koska putki ottaa kiinni. Alustasarja on otteessa, mutta takapää on noin 30..40 mm alempana kuin ote sanoo. Painoin nyt ensihätään lisää tuotetta yläpään kiinnityksen ja varren väliin, mikä toi parikymmentä milliä lisää korkoa. Ei se vieläkään näytä oikein tasapainoiselta, mutta sepä ei olekaan tärkeää. Olennaista on painonjakauma ja geometria. Täytynee askarrella taakse iskarin yläpäät uusiksi. Ei ole monimutkainen pala. Ainut kysymysmerkki on oikeastaan iskarin yläpään paikka, tai sen tarkkuus. Sen muuttaminen muuttaa geometriaa, mutta kuinka tarkka se on ja mikä on parempi suunta, jos tarvii muuttaa? Toivottavasti kelpaa katsastukseen nyt tähän lähtöön tuollaisena, että pääsee suorittamaan testiajoa.

Muita huomautuksia tuli sivuvilkkujen toimimattomuudesta, toisesta etuparkista, toisesta etuvilkusta, rekisterikilven sijoituksesta ja katon verhoilun puutteesta.
Kilven sijoittaminen takalasille oli harkittu riski, kun ei kerhon kilvenalunen mahtunut paikalleen takaluukkuun. Nyttemmin se on askarreltu oikealle paikalleen. Etuvilkku pimeni etukilven asennuksen yhteydessä, kun otin puskuria irti. Purin liittimen ja kasasin sen uudelleen, joka tepsi. Sivuvilkkujen toimimattomuutta en edes tajunnut. Löysin sentään johdot jo nipuista. Seuraavaksi pitää vielä purkaa sisälokarit pois ja puijottaa narut perille.

Kattoverhoilun puutteessa kattoon jäi varsinkin luukun kohdalle teräviä reunoja sekä ruuvien päitä. Näitä on topattu 19 mm solukumieristeellä. Koska kattoluukulle on vielä käyttöä, se on saatava ylös takareunasta ilmankierron takia, en voinut vuorata koko luukkua. Taas tarvii toivoa, että oma harkintakyky riittää katsastajalle.

Edellämainittujen lisäksi pitää vielä koittaa parantaa putken ripustusta. Siellä paikoin käyttämäni kumilenkit eivät ole ehkä ihan tehtäviensä tasalla. Orkkisputkisto kyllä saa häädön likipitäen ensimmäisenä, kun leima paperiin napsahtaa. Se on avantin takaluukun jälkeen maailman toiseksi painavin asia ja tilalle menee jonkun omin pikkukätösin askartelema suora ränni kateilta taakse. Rumempi kuin rullatuoli, mutta palvellee tarkoituksensa tulevaa odotellessa. Myös kuppien ja 6-piste vöiden asennus on agendalla kärkipäässä.

Valoa tunnelin päässä siis. Ehkä tällä vielä pääsee kokeilemaan radallakin tällä kaudella.

[Mr.Crossfire]

Mitä sielä takapäässä on puuhattu että noin paljon on korkeus tippunu? Ei se iskarin yläpään paikka pyöräntuennan geometriaan takapäässä vaikuta, ainoastaan iskarin omaan toimintaan, mutta ei liene ihan millipeliä. Jos olis vasen ja oikee about samoissa niin se riittää tarkkuudeksi.

[arto s]

Sinne on vaihdettu säädettävää tolppaa tilalle. Nöyttöisi sille, että tolppa on naksun lyhyt. Malliautossa on yläpää silmukalla ja sille on potänyt tehdä kiinnitys orkkislautaseen, luonnollisesti se pudottaa kiinnityspistettä. Minun tolpat on ns. tappimallin yläpäällä ja uppoavat sen noin 30 mm syvemmälle koriin. Siinä se sössi on varmaan sattunut, eli oma moka, kun en ole osannut ajatella tuota.

Jos paikka ei ole niin justiinsa, on homma kokolailla helppo. Leikkelee vaan sopivat levyt ja painaa yläpäälle reijän niin lähelle alkuperäistä paikkaa, kuin vaan saa.

[arto s]

Yläpäillä auto tunkattu leimasta vastaavaa tahoa miellyttävälle korkeudelle ja ratsu on katsastettu hyväksytysti. Sivuvilkut pitää vielä johdottaa ja katsoa, mikä parkkipolttimoa vaivaa. Varmaan liitin.

Jarrut toimii ja jopa hidastaa ihan kohtuudella. Alusta tuntuu muuten hyvältä, mutta etupääniskareita saa kirrata, reilusti. Se säätö on kyllä melko varmasti jatkuva iteraatio..

Seuraavaksi metsästetään käyntihäiriön syytä. Kone lämpöisenä ylipaineelle mentäessä kone puutuu, muuten kaikki toimii. En ole vikakoodeja vielä saanut kaivettua, mutta epäilykset kohdistuvat alipaineletkutuksiin.

Eiköhän tällä .. tai enpä jinksaakkaan vielä.

[arto s]

Käyntimurheet sen kun jatkuu. Kylmänä/viileällä koneella kaikki on ok, vetää hyvin ja jaksaa painaillakin. Kun kone lämpenee, alkaa puutuminen ensin ahdoilla ja viimenään vehje ei kestä kaasua oikeastaa ollenkaan. Tien sivuun, pelti hetkeksi pystyyn ja taas pelaa, kestää jopa päästää ylipaineelle. Kai tässä pitää ruveta vaihtamaan komponenttia ja toivoa, että joku ratkaisee murheen.

[markush]

Menee ehkä enemmän mutun puolelle mutta muistelisin eräässä 10v lötkössä olleen joskus vastaava murhe ja se korjaantui puolan vaihdolla.

[porkkis]

Imeekö ilmaa huohottimista tms ohi MAFin?

[arto s]

Menee ehkä enemmän mutun puolelle mutta muistelisin eräässä 10v lötkössä olleen joskus vastaava murhe ja se korjaantui puolan vaihdolla.

Meinansin aloittaa noista kaikkiin pyttyihin vaikuttavista sytkäosista. Varapuola pitäisi löytyä hyllystäkin, sytkävahvarista en ole satavarma.

Imeekö ilmaa huohottimista tms ohi MAFin?

En uskalla luvata varmaksi, mutta ei pitäisi. Alipaineletkutkin on paikallaan ja niin ees päin. Nuokin täytyy koluta vielä läpi, vaikkei oireilu nyt varsin tunnu sellaiselta tyypilliseltä ilmavuodolta. Kaikki pelaa ihan aok niin kauan, kun lämpötila on tarpeeksi alhaalla.

Tulpanjohdot muistan mitanneeni ennen asennusta. Toisaalta yksittäisen tulpanjohdon pykeltäminen ei varmaan tappaisi koko konetta, vaan tuntuisi joko yleisenä voimattomuutena ja rötäämisenä tai terävämpänä pätkimisenä.