Jotta voisit osallistua keskusteluihin, sinun pitää ensin rekisteröityä. Rekisteröityminen edellyttää sitoutumista foorumin käyttöehtoihin. Rekisteröidy täällä.
Jos olet ensimmäistä kertaa tällä foorumilla, ole hyvä ja tutustu ensin jo kysyttyihin kysymyksiin. Kysymykseesi löytyy mahdollisesti jo useita vastauksia. Hae vanhoja kysymyksiä ja vastauksia täältä.
Tattista vaan. On niin tosi hidasta hommaa kun pitää sovitella monia kertoja et mahtuu paikoilleen ja ettei jäisi turhaa tilaa auton pohjan väliin, ettei putki roiku maassa. Askarruttaa miten noi V-bandit pitää ku tuntuu vääntelevän jonkin verran hitsatessa. Pitää kait oikaista laipat jollain konstilla. Olen myös ihmetellyt miksi en saa aikaseksi kirkasta tikkisaumaa kun vain satunnaisesti, vaan siihen tulee usein pintaan semmonen ohut harmaa "kuonakerros". Ilmeisesti on liikaa lämpöä käytössä..? Kellään vinkkejä miten pulssikonetta tulis säätää?
Onko sulla suojakaasuna puhdasta argonia vai argon+co2 seosta? Se saattaa vaikuttaa, ehkä... Pelkälle kirkkaalle raudalle parasta olis puhdas argon, mutta sillä ei taas sitten hitsata alsaa. Se että laipat vääntyy, johtuu ihan pelkästään lämmöstä. Mahdollisimman ohut elektroidi auttais ehkä siinä, että pystyis hitsaamaan pienemmällä virralla. Mä en itse oo kauheesti käyttänyt tuota pulssitoimintoa. Vetelen pätkä kerrallaan ympäriinsä niin, ettei kuumenis liikaa yhdestä kohdasta. Tommosen kauluksenkin vois varmaan neppailla kiinni ensi 6-8 eri kohdasta ympäriinsä ja sitten pikkuhiljaa alkaa harsia rakoa kiinni. Jos pystyt, niin vedä V-band liitos kiinni ennen hitsaamista. Saattais pitää muodon paremmin.
Periaatteessa tommoset kaulukset vois varovasti heppailla kiinni toisiinsa hitsauksen ajaksi ja sitten hioa hepit pois , kun sauma on valmis. Mä käytän itse putkihommissa Solar-fluxia. Ajaa saman asian kuin juurikaasu, mutta eipä tommosiin pieniin pätkiin kätevästi saa millään juurikaasua. Agalta saa myös juuripastaa. Silläkin (kuulemma, en oo kokeillut) palaa sauma kiinni molemmin puolin putkea ja silloin liitoksen tekemiseen ei tartte niin suurta virtaa ja siitä saa silti vahvan. http://www.solarflux.com/Pages/Whyuse.html
Nää siis ihan puhtaasti harrastelijan omia kokemuksia, eikä mistään oppikirjasta vetästy. Joskus oon käyttänyt pistehitsaustoimintoa aloituksissa. Oon säätänyt tyhjäkäyntivirran sopivaksi hitsaamiselle ja sitten liipasimesta tulee reippaasti lisää. Silloin aloitus on helppo tehdä kun on kunnolla virtaa ja sulan äkkiä aikaiseksi. Sen jälkeen nostaa sormen pois liipasimelta ja kolvaa "tyhjäkäyntivirralla" eteenpäin. jos tulee isompi rako, saa liipasimesta taas lisää virtaa, että saa nopeasti railon kiinni. Tällaiselta kikkailulta voi välttyä hommaamalla "kaasupolkimen" virran säätöä varten. Se olis itseasiassa aika ehdoton värkki. No pärjää ilmankin, mutta kyllä se helpottais, kun virtaa sais kätevästi säädeltyä hitsauksen aikana.
Nättiä saumaa sä ainakin saat aikaiseksi. Se kirkkauden puuttuminen johtuu varmaan jostain epäpuhtauksista palamisen aikana. Sitten raudoissakin voi olla eroja. Haponkestävään en oo koskaan saanut yhtä nättiä saumaa, kuin tavalliseen rosteriin. Ihan leikkuuöljyjen jäämätkin saattaa pilata sauman, jos oot sahalla noita putkia katkonut.
No niin, siinähän tuli paljon vinkkejä, kiitoksia vaan. :) Kaasuna on Argoni. Muutaman kerran olen onnistunut saamaan kirkkaita saumoja, ehkä vaan sit hieron liian kuumaksi noi saumat..? Tai sit käytän liian pientä kaasunvirtausta, n. 6 litraa/min vai miten se nyt ilmoitetaan... Tarkoitus on lopuksi hapottaa koko putki jotta kaikki epäpuhtaudet lähtis pois ja samalla ehkä noi saumatkin kirkastuvat..? Putkethan ovat mitä sattuu jämäpalaa joissa varmasti on kaikenlaista epäputautta. Katkisut tosin on täytynyt tehä rälläkällä ku en tähän käyttöön sopivaa sahaa omista.
Poljin kyllä löytyy tohon tikkiin, tosin en sitä oo vielä kertaakaan uskaltanut testata. :P
Pelkälle kirkkaalle raudalle parasta olis puhdas argon, mutta sillä ei taas sitten hitsata alsaa.
Jos alsalla meinataan alumiiniä niin kyllä puhdas argoni sillekin sopii vallan mainiosti.
Tai sit käytän liian pientä kaasunvirtausta, n. 6 litraa/min vai miten se nyt ilmoitetaan...
Kyllä 6l/min on ihan ok hyvissä olosuhteissa mutta itse käytän suunnilleen 10l/min niin saa elektrodi olla pikkasen enempi ulkona etenkin ahtaissa paikoissa.
Oletko muuten käyttäny mitään juuri pastaa saumoissa?
Tuo 6 l/min on liian vähän kun kappale kumminkin lämpiää jonkun verran. Suositus on 8-12 l/min. Itse käytän n.10 l/min.
Hapettumiseen myös vaikuttaa onko niukkahiilistä rosteria vai ei. Niukkahiiliseen tulee paremman näköinen hitsi kun se ei tummu niin paljoa.
Lämpö kanssa vaikuttaa tummumiseen.
Juurikaasun käyttöä kestävyyden kannalta en näe oleellisena. Se parantaa korroosion kestoa sisäpuolelta ja samalla pikkuisen parantaa hitsinkestävyyttä. Itsellä ilman juurikaasua hitsattua rosteriputki ollut käytössä n.100 tkm ja ei ole mistään haljennut. Juurikaasun virtaus pitäisi olla jotain 5-10 l/min välillä. Riippuen miten tiivisputki on. Jokatapauksessa siitä ei saa tehdä liian tiivistä pakettia.
Jos kestävyyttä haluaa parantaa niin hommaa 309L lisäainetta.
Tuli vielä mieleen että onko tig-polttimessa kaasulinssi vai semmoinen kaasuholkki? Kaasulinssillä olevalla on parempi hitsata.
Viimeksi muokannut gedu; 3.5.2012, 20:04.
Perustelu: samaa asiaa
En käyttänyt juurikaasua(enkä pastaa) ja siksi virtauskin on jätetty pieneksi et kaasua säästyis. Toivon et edes tämä 20L pullo riittäis tähän projektiin. :) Ei oo linssiä vaan pelkkä holkki. Toi pintaharmaus vaikuttais olevan vain hyvin ohut kerros. Sisäpuolelta katsottuna tulee paikka paikoin aika karua hapettumaa, mut moni on sanonut ettei paljoa vaikuta kestävyyteen ja ihan turhaa pakoputkeen juurikaasua käyttää, ahtoputket sit erikseen.
Vois tota saumapastaa kyllä hakea jossain välissä. Sekä happoakin pitää homata myös...
Ei se varmaan pakoputkessa haittaa, mutta pakosarjassa ei oo kiva homma, jos ne pikku nökäreet lähtee menemään kohti turbiinia tai ahtoputkissa kohti kompuraa. Tolla fluxilla hitsatessa niitä ei tuu ollenkaan. Jauhe sekoitetaan pakkasnesteeseen ja suditaan hitsattaville pinnoille. Lopputuloksena nätti sauma molemmin puolin. Mukavaa käyttää, kun se kuivuu samointein raudan päälle eikä suttaa.
Ei se varmaan pakoputkessa haittaa, mutta pakosarjassa ei oo kiva homma, jos ne pikku nökäreet lähtee menemään kohti turbiinia tai ahtoputkissa kohti kompuraa. Tolla fluxilla hitsatessa niitä ei tuu ollenkaan. Jauhe sekoitetaan pakkasnesteeseen ja suditaan hitsattaville pinnoille. Lopputuloksena nätti sauma molemmin puolin. Mukavaa käyttää, kun se kuivuu samointein raudan päälle eikä suttaa.
Pakosarjahan olikin Thomaksella mustaa rautaa johon tollasta rosterille ominaista partaa ei tulekkaan ilman juuri tahnaa/kaasua hitsattaessa.
Itsekin käytän tuota ta-fluxia mutta en ole ikinä kuullu että sitä pakkasnesteeseen sekoitettaisiin vaan ihan kraana veteen tai sit jos hifistellään ojkeen mukaan niin akkuveteen tai spriihin.
TA-Flux-juurisuoja toimitetaan jauheena, joka sekoitetaan
teollisuusspiihin tai tislattuun veteen ennen
hitsausta. Juurisuojatahnalle on ominaista sen kyky
poistaa oksidisulkeumia ja päästöoksideja hitsauksen
aikana. TA-Flux korvaa kaasusuojan (jos rakenne vaikeuttaa
kaasusuojan käyttöä juuripuolella), teipin ja
keraamisen juurituen. TA-Flux toimii myös juuritukena
jakamalla lämmön tasaisesti hitsin alapuolelle. Se
vaikuttaa myös kemiallisesti puhdistamalla hitsisulaa
epäpuhtauksista.
Hienoa jälkeä on Thomas tehnyt. Itse olen huomannut tuohon sauman tummumiseen vaikuttavan kaasun määrän, kaasulinssissä ei saa olla epäpuhtauksia, elektrodin kunto, virta ja hitsausnopeus. Ja tietty hitsattavan perusaineen pitää olla puhdasta. 309 L tai Lsi on hyviä lisäaineita. Ja jos vähänkin epäileväinen olen ollut rosterin laadun suhteen, olen hitsannut "varmuudeksi" 309 Mol.lla. Korkean seostuksen vuoksi kestää myös hyvin korroosiota. Pakopuolen hommissa ehkäpä "takuuvarma" lisäaine.
Hitsauksessa perusaineet aina "köyhtyy" ja siten menettävät ominaisuuksiaan, joten lisäaineen tarttis olla "jalompaa" jolloin hitsi ei ole huonompi kuin perusaineet.
Hukkaportin putki tuli valmiiksi. Vielä pitää perimmäinen kiinnike tehdä. Pitää modata kumityynyt siihen kardaanitunnelin yli menevään jäykistepalaan, tai varmaan sen pitää värkätä aivan uusiksi et mahtuu putket välistä menemään.
Tuli hieman funtsittua myös miten toteuttais ton keskijäykisteen/pakoputkikannattimen. Pitää vissiin katkaista toi alkuperäinen plootu ja hitsata siihen särmätty profiili jossa on enemmän tilaa putkelle ja johon mahtuu kohtuu kokoiset tärinäkumit. Katotaan nyt sitten mitä siitä tulee... :P
Kävin teettämässä öljyjäähylle letkut ja hieman koesovittelin jäähyä. Jälleen on melko ahdasta, mutta kyllä se sinne sopii, ja puskurikin vieläpä menee paikoilleen ilman laikkaamista. :) Sopivat kiinnikkeet pitää valmistaa ja suunnitella jonkimoiset ilmaohjaimet.
Varmistelen vielä tota bensaletkujen kytkentäjärjestystä. Normi tankista tulee siirtopumpulla(Walbro 255lph) bentziini kerääjäsäiliölle, säiliöstä lähtee taas paluu tankkiin. Painelinja lähtee painepumpuilta(Bosch 044 x2) suutintukille. Paluu tukilta kulkee painesäätimen kautta(Mallory 4305M) ja kytkeytyy takaisin kerääjäsäiliöön. Menikö oikein?
Comment