Typ 44 aiheista puuhastelua

[Villee]

Noi harmaantuneet listat kannattaa vahata semmosella mustalla muovivahalla, tulee siistimmän näkönen. Ainakin itellä palautti alkuperäisen tummuuden listoihin. Niin ja toi ei hajoa, mitä nyt vähän vihreää kultaa voi syödä. :D

Itel on ollu tapana ajaa aikalailla pintakaasulla ja kierrokset siinä 2000 tuntumassa. Joskin ajan suurimman osan ajasta sen 90-120 km/h jolloin kierrokset on pakostakin sen lähes 3000 paikkeilla. Vitonenhan on noissa vähän lyhyehkö.

[Hege]

Kuumailmapuhaltimella varovasti ku käy listat läpi ni palautuu listojen alkuperänen tumma sävy. Tosin ei tuohon hirveitä jaksa panostaa kun pitäs saaha bmw ajoon.

[jasso]

Tuo on sitten aika viimeisiä valmisteita. Ihan mielenkiinnosta mikäs runkonumero siinä on?

[audiq]

-87:ssa oli taka-hiekkapellissä muutama perävaunulla tökitty kolhu ja oli muutenkin epäsiistin näköinen. Vaihdoin hiekkapellin ja maalasin kontin alatiivisteeseen asti perän. Sivusuunnassa vilkkujen alle tuli lakkaraja. Ruiskulla maalasin ja sävy osui todella hyvin kohdilleen. Samalla maalasin takaikkunan ympäriltä, kun joku urvelo on joskus takalasia vaihtaessa raapinut maalit useasta kohtaa rikki. 11 vuotta ollut korjauslistassa ja nyt sain viimein tehtyä. Kun asennoitui jo valmiiksi niin, että vituiksi se menee kuitenkin, niin olen lopputulokseen ihan tyytyväinen. Parempi tuli mitä odotin ja on nyt hanuriosasto siistimmän näköinen.
Hiekkapellin maalasin mustaan pintaväriin molemmin puolin ennen hitsausta.
Hitsauksen jälkeen helmamassa tuli ulkopuolelle ja sen päälle auton oma sävy. Alustan puolelle maalin päälle ML tartunnaksi ja alustamassa.


Seuraavaksi vuorossa pakosarjan vieressä, etuaisassa, olevan röpön siistiminen. Melko ahdas paikka, mutta koitetaan saada sellaiseen kuntoon, että ei ainakaan leviä enää. Lämpösuoja voisi olla hyvä siinä, kun pakosarja varmaankin muhittaa hyvin aisassa olevaa saumaa.

[audiq]

Lämpösuoja etuaisaan laitettu.

Sitten sellainen ylläripylläri. Ikävä katsimies hylkäsi Audin takajarrujen takia. Siellä on käytännössä kaikki uutta ja myös sen näköistä, mutta heittoa oli silti. Harvoin menee noin sormi suuhun.
Laitoin uudet kengät, vaikka edelliset olivat uutta vastaavassa kunnossa silmämääräisesti tarkastellen ja vaihdoin varaosa-Audista toisen kuormantunnistimen. Kyllä se vanhakin tuntui toimivan käsin testatessa ja paineilman kanssa, mutta jarruvoimia se ei säätänyt ihan samalla tavalla pyöräkohtaisesti. MUTTA, poikkeavuutta oli takarenkaat ilmassa -päässä, että tuollaisen heiton ei pitäisi konttorilla näkyä. Onpahan nyt sekin puoli sitten kunnossa, kun hyväkuntoisen oloinen säädin nyt paikoillaan.

Jäi sellainen fiilis, että ongelma aiheutui liian kaukana olevista kengistä ja toinen kenkä alkoi haukkaamaan. Ongelmakin oli enemmän se, että toinen takajarru piti liikaa. Kuitenkaan ajossa testatessa pyörää ei saanut millään pinnalla lukkoon, vaikka rullien mukaan jarruvoimaa oli enemmän kuin etupyörissä.

Vaihdoin kengät ja säädin ne ihan lähelle käsin. Automaattisäätö jättää kengät turhan kauas, vaikka nekin palikat on uusittu. Sitten mittasin köyhän miehen jarrudynolla taka-akselia koriin nähden nostaen ja laskien, että jarrut pitivät tasaisesti kaikissa taka-akselin asennoissa ja säätimen toiminnan pystyi myös toteamaan, että pienensi painetta molemmin puolin, kun akselia laski alaspäin.

Sitten hiekkatiellä testaillen, enkä saanut takapyöriä lukkoon, niin kuin ei kuulukaan. Ja hiekkatien pientareella märällä nurmikolla näki, että pyörä vetää lukkoon vasta juuri ennen pysähdystä. Eli säädöt ja toiminta tuntui nyt olevan kohdillaan.

Sitten konttorille jännittämään ja oli reilu katsimies, kun hän sanoi katsovansa jarrut ennen rahastusta, että jos on vielä jotain sanomista jarruissa (kun siis vika jäi osin mysteeriksi), niin ei tarvitse maksaa jos ei tule leimaa. Jarrut toimivat kuitenkin hienosti uusintanäytöllä ja todella tasaiset arvot antoivat. Huomasi myös, että jarruvoimaa on nyt hieman enemmän takana aiempiin vuosiin verrattuna ja tuntuu pysähtyvän nyt paremmin kuin aiemmin äkkijarrutuksessa. Liukkailla sitten näkee, että toimiiko noilla säädöillä talvellakin hyvin.

Muuten katsastusremontti käsitti lähinnä paremman pommin vaihdon, kun sellainen sattui olemaan ja sitten perusteellinen siivous/puunaus. Höyryimurilla sisätilat ja AG:t ulkopintaan. Ehkä enemmänkin talvihuoltoa vahat, mutta kohtahan sekin on taas täällä riesana.

Seuraavaksi olisi mm. radioantennin uusinta. Tuo on vissiin maahantuojalla laitettu, niin mistähän kannattaisi etsiä jatkoliitintä antennijohdosta? Takapenkin alla ei sellaista näkynyt. Jotenkin tuntuisi siltä, että jatko siellä jossain kuitenkin on. Ja sitten olisi pyöräkulmat ohjelmistossa myös. Alatukivarren jo vaihdoinkin sillä ajatuksella, että se on ainoa yli 50tkm ajettu nivel etupäässä, niin vaihdetaan sekin, niin eipä tarvitse sitten hetkeen niitä uusia. TRW:tä taitaa olla nyt kaikki nivelet.

Ja tuosta AG:n vahasta, niin joo joo, olen lueskellut vahakeskusteluita ja tarkoitus on hankkia kestävämpää suojaa, kun vaan saisi aikaiseksi.

[horch]

vaikka rullien mukaan jarruvoimaa oli enemmän kuin etupyörissä.

Tälläseen en oo kyllä koskaa rumpujarrujen kans törmänny. Mitä ne jarruvoimat sitte oli?

[audiq]

Edessä oli muistaakseni jotain 1,7-1,9 ja toisessa takapyörässä taisi olla 2,1. Tuohan pysäytti rullat, niin toinen takapyörä jäi noin yhteen.

[horch]

Onkohan noiden rullien tarkkuudes paljonki eroa? Aattelin ku hiljan katsastin äiteen 6N Polon ja etupää näytti 1.7, molemmat. Emännällä samoilla rullilla 3.2. Luulis et lötkön jarruis ois enemmän voimaa ku poloisen.

[audiq]

Ei nuo naama punaisena tunnu poljinta painavan, että kai ne painaa vain riittävästi ja sitä myöten sitten luvutkin taulussa. Siinä mielessä tietysti voi olla, että katsimies runttasi vain takapäästä kovemmat arvot, mutta kyllä toinen rumpu tuntui oikeastikin purevan aika äkäisesti kiinni viisareiden mukaan.

Se on itselleni jäänyt kysymysmerkiksi, että miten rullat saa pysähtymään Polon jarruilla, kun taas jonkin ison rohjon jarruthan jo laahaa saman verran, mutta sellainen ei pysäytä rullia.

[jasso]

Ei mitenkään. Nousee ylös niiltä rullilta, jos ei pito ehdi loppua ennen. Paskat rullat :)

[Villee]

Mulla taas jarrudyno näytti eteen 2,5/2,5 ja taakse 1,0/1,0 :O Joskin auton kontti on ihan tyhjä, ei ees vararengasta oo.

[horch]

Nuo kuulostas jo hyviltä jarruilta. Mutta niin ku mietiin et mahtaako kahden eri aseman arvot olla vertailukelposia. Mutta jos samoilla rullilla rumpujarru antaa kovemman tehon ku levyjarru ni se kyllä vähä ihmetyttää..

[Villee]

Hyvin toi pysähtyyki noil jarruilla, takasylinterit, kengät yms on suht hiljattain vaihdettu, eikä paineensäädinkää vanha oo. Rummut kyllä menee vaihtoon ens leimalle, alkuperäset nääs. Etujarrut oon herkistelly ite ja palat ja levyt on hyvät.

Mul on myös vähä epäilys ettei noi jarrudynot ei hirveen tarkkoja oo. Rumpujarrulle 2,1 kN on kyllä paljon. Kovaa tarraa kiinni.

[audiq]

--Rumpujarrulle 2,1 kN on kyllä paljon. Kovaa tarraa kiinni.

Ja sitten kun kokeilee hiekalla jarruttaa, niin ei yritäkään lukkoon. Että siinähän sitä etsii sitten vikaa, kun toimii ajossa, mutta ei rullilla. :)

[Villee]

Tää kuuluu taas osioon "henkimaailman juttuja". Niinkun omal tapaa mun tapaus, kun kovan äkkijarrutuksen jälkeen punasta huutomerkkiä vilkutteli välillä kesken ajon parin päivän ajan mutta lopetti sitten.

Pommi toki on sökö, mutta tehostus normaali koneen käydessä. Ehkä se parempi pommi pitäis vaan hakee suosiolla ja lopettaa vitkuttelu :D

Kovaa ajoa vaan, jos alkaa sitten myöhemmin oireilla uudestaan niin tutkii tarkemmin. Ite kyllä paineensäädintä oisin epäillyt mut kun sekin pelaa ni ehkäpä siin vaan ei oo mitää vikaa :)

[audiq]

Omassani kun oli pommi sökö ja pumppu kunnossa, niin kyllä se tuntui polkimessa tehostuksen loppumisena. Pumpun olen marmorilta aikanaan ostanut, eli tuottoa/painetta pitäisi olla. Toki taitaa paineensäädin olla pommissa, että voi kai sekin puoli pommissa vikaantua.

[Villee]

Ei mulla muuta tossa oo mutta huutomerkin kuvan väläyttää mittaristoon jos nopeesti potkasee jarrupoljinta ja poljin tottakai kova yhen painalluksen jälkeen kone sammutettuna. Pumppu, tehostin ja kaikki muukin on alkuperäistä, pitää jopa vihreät kullat aika hyvin sisällä, ei tartte lisäillä juurikaan.

Mutta ajossa ei ongelmia, mitä nyt poljin on kyllä vähän kovahko verrattuna uudempiin ajopeleihin. Tiedä sitten pitäiskö tossa olla parempi tehostus.

[audiq]

Minulla oli yhdellä painalluksella kova poljin kone sammuksissa, mutta silti vajosi pinta säiliössä, kun käynnisti. Sitten kun oli täysin hengetön pommi, niin ei enää vajonnut pinta. Nyt kun pumppaa paineet pois, niin nousee reilusti yli maksimin pinta, vissiin piripintaan ja käynnistyksen jälkeen laskee alle puolen välin min/max väliä.

Hitto noita uudempia paskoja. C4 (AAR) alkoi nakuttamaan. Vissiin se hiton alipainepumppu. Kaivetaan pihan perältä kohta C3 takaisin palvelukseen...

[Villee]

Naputusta nyt ei kannata pelästyä mutta semmosta kalkattavaa kolkutusta kylläkin :).

[audiq]

No aika ryskeen pitää. Lähinnä olen odottanutkin, että koska se alipainepumppu alkaa kettuilemaan ja oireet sopivat oikein hyvin siihen. Ihan tietyllä kierrosluvulla alkaa mekkala ja muuten on hiljaista. Kierrosluku on noin 2000, jolloin mekkaloi ja sitä ennen kierrosten nostamista pitää polkaista jarrupoljinta muutaman kerran.

[audiq]

https://cdn.autoersatzteile.de/thumb...2214307&lng=en

Moottorista AAR.
Pumpussa on O-renkaan tyyppinen tiivisterengas. Kuitenkin kannessa on tiivistepinnan ulkopuolella vielä jonkinlainen kolo, jossa näkyi öljykalvoa. Onko tuo kolo olevinaan auki kampikammioon? Muuta tiivistettä pumpulle ei ollut kuin tuo kuvassakin näkyvä kumitiiviste ja asia jäi mietityttämään. Öljyähän se sieltä tietysti falskaa, jos se kolo on "läpi".
Äänet hävisivät tapin poistolla. Järeä rautatappi kannessa ja sitten tämä mekaanisen bensapumpun tyyppinen alipainepumppu ottaa käyttövoimansa tämän tapin välityksellä. Tämä tiedoksi heille, joille asia on vielä vieras.

[audiq]

Meillä olisi vähän sellaista vieteriongelmaa ilmennyt -87:n kanssa. Oikeastaan jo lähes nollakelistä kylmempään suuntaan lähdettäessä on vieteriä ollut havaittavissa. Nyt oli käynnistys ihan kylmiltään, tai ainakin hyvä yritys. Ei vaan meinaa lähteä. Lupaa ja lupaa, vähän niin kuin hehkuvikainen dieseli.

Käyntiin lopulta sain ja kone alkoi käymään heti nätisti. KK-suuttimen piuhat tarkistin ja havaitsin, että liittimeen käy suoraan G4 kannalla oleva led testivaloksi! Olin käyttänyt LA-kytkimen liittimen irti, että en tiedä vaikuttiko, mutta ainakin led syttyi startatessa. Täytyy täysin jäisen koneen kanssa kokeilla vielä uudelleen.

Mutta vähän outo, jos KK-suutin saa jännitteen, mutta ei kuitenkaan käynnistyisi. Ennen tämä on lähtenyt sitä paremmin, mitä kovempi pakkanen on ollut. Joku talvi sitten kokeilin -27 asteen pakkasesta ilman lämmitystä ja lähti se silloinkin. Nyt ei onnistuisi.

Jakajan hilut, tulpat ja jne, niin kaikki pitäisi olla kunnossa ja tulpat mm. on oikeat kolmikärkiset ja ei niillä paljoa ole vielä ajettu.

Oire on ihan vastaava kuin varaosa-Audissa, jossa on ikivanhaa bensaa tankissa. Lähtee kuin palmun alta lämpöisessä, mutta kun keli kylmenee, niin se vaan hörähtelee, mutta ei meinaa jäädä käyntiin. Että ei vaan niin kuin syty seos.

[Villee]

Vähän samaa herjaa ollu täälläkin, mutta se oli silloin kun oli kk-suuttimen piuha irti. Tänään taas oli joku 6 tuntia seissyt niin sitten kyllä lähti ihan heti.

Kokeile käynnistää siten, että kun vieteriä alkaa ilmetä niin lopetat käynnistämisen siihen paikkaan. Käytä virrat pois ja käytä uudestaan niin että pumppu hurahtaa ja käynnistä sitten uudestaan. Jos vieläkin vieteriä niin vielä kerran sama. Mulla kun oli tommost sahausefektiä niin tolla tapaa lähti sitten ihan heti käyntiin. Syystä tai toisesta, kuitenkin aina saanu käyntiin.

Ootko ottanu huomioon sen, että se isv ei välttämättä aukea kunnolla käynnistymistilanteessa. Sillon pääsee ilma aika huonosti koneeseen kun kaasuläppä on kiinni. Eli sekin puoli kannattaa tutkia. Toki nää on vähä henkimaailman juttuja.

[audiq]

Kaasua painelin startatessa, mutta muuten mietin kyllä ISV:n vaikutusta asiaan, jos se on kohmeinen liikkeissään. Ymmärtääkseni kuitenkin pitäisi olla sama asia, kun painaa kaasua, jos ISV jumii kiinni asennossa. Sen olen pistänyt kyllä merkille, että välillä startatessa kierrrokset eivät ole käyneet normaaliin tapaan ylhäällä. Että ei ole niin terhakkaasti käynnistynyt kuin aiemmin. - Voi tavallaan kertoa kankeasta ISV:stä. Välillä on mielestäni käynnistynyt vanhaan tapaan.

Meinasin tänään kokeilla pumpun pyörittämistä, mutta tässä ei pyöri pumppu virrat päälle laittaessa muuten kuin jos on ajonesto päällä, niin en jaksanut alkaa odottelemaan sen päälle menoa. Täytyy huomenna vaikka koittaa tutkia lisää. Led on KK-suuttimen testausta varten vielä paikoilleen.

Sekin tässä vähän ihmetytti, kun Audi on aiempina talvina lähtenyt mukisematta, vaikka olisi ollut KK-suuttimen piuha irti. Joskus sitä kokeilin ja ihmettelin, että miten se voi käynnistyä johto irti pakkasesta niin hyvin. Kun Saab, jossa myös K-Jet, niin ei meinaa lähteä kesäkelilläkään käyntiin, jos KK-suutin ei toimi.

[Villee]

Osasyy aikaisemmin autosi hyvään käynnistyvyyteen voi piillä auton CO-säädöstä. Ainakin sjmautotechnikin mukaan aavistuksen rikkaanpuoleinen CO parantaa kylmäkäynnistymisominaisuuksia.

Huohotin näissä kyllä menee luvattoman helposti jäähän. Ei välttämättä vaikuta käynnistykseen, mutta moottorin käyntiin kuitenkin. Kannattaa sekin tutkia.

[audiq]

Tavallaan on CO-säätö aavistuksen rikkaalla, mutta toisaalta se on juuri kohdallaan lambdan ollessa yksi. Ehkä se vinkki tarkoittaa käytännössä nykyisiä säätöjä, jolloin CO on lähellä kahta. Syksyllä viimeksi mitattu ja monta vuotta ollut samat arvot.

Huohotinta ajatellen kävi sillä tavalla hyvä tuuri, että juuri ennen pakkasia ajoin pidemmän reissun, niin varmana haihtui kosteutta hyvin pois moottoriöljyistä. Voisi kyllä kurkata korkkia, että onko yhtään maitokahvia siellä.

[Villee]

Mulla kun ajomatka on sen 13km suuntaansa tai vähemmän niin vähäsen pientä maitokahvia kertyy korkkiin, lähtee kyllä kun vähän pidemmän matkan ajaa. Siinä huohottimessa on pirullinen öljynerotinkiekura, mikä tuntuu keräävän kaiken moskan ja jäätyvän.

Näissä ei kattivehkeissä ei sinänsä lambdan kyllä edes tarvitsisi olla yhdessä, vaan polttoainetalouden suhteen lambda-arvo 1,05 tai jopa 1,1 olisi parempi. Tässä toki ongelmaksi tulee pakolämmöt ja hiilivetypäästöjen suurentuminen. Sitä en tiedä saako tuollasta vaparivitosta sitten kovin herkästi nakuttamaan. CO:n ohjearvohan on siinä 0,5-1,5 % ainakin RT:ssä, toki siitä rikkaammalle laittamalla usein hiilivetypäästöt pienenee.

Orastavasti on suunnitelmissa käynyt (jos siinä jotain järkeä olisi) hyödyntää auton ei-vähäpäästöisyyttä tekemällä autoon sähköisesti ohjatun monipisteruiskun ja luopua K-jetronicista. Polttoaineeksi tulisi E85 ja seossuhteeksi osakaasulla lambda 1,05 tai jopa 1,10. Nojoo, ehkä alkaa nää jutut sivuamaan aihetta liikaa..

[audiq]

Eikö K-Jet toimisi säätämällä E85:lle? K-Jet on laadukkain ruisku mitä on saksalainen koskaan tehnyt, niin kannattaako sitä toiseen vaihtaa. :)

Olen yhteen lambdan säätänyt kaikissa, kun se tuntuu toimivimmalta. Polttoainetaloudellisia nämä vanhat koneet on jo muutenkin, niin ei tarvitse kovin tiukalla säätöruuvit olla. :)

Kokeilin uudelleen KK-suuttimen liittimessä lediä. Kyllä se syttyi edelleen. Kiristin löysän näköiset liittimet LA-kytkimestä ja KK-suuttimesta. - Neljä kertaa pyöräytin pumppua ja lähti melko ok kylmiltään käyntiin. Ensimmäisellä sammui ja toisella jäi käyntiin. Nythän kone oli vain vuorokauden seissyt, että onhan se eri asia kuin viimeksi oli seissyt melkein kaksi viikkoa. KK-suuttimesta mittasin vielä vastuksen ja se oli mielestäni ok. Että ainakin sähköinen puoli on kunnossa KK-suuttimen puolella.

Merkkivalo KK-suuttimelta olisi ihan mielenkiintoinen kojetaulussa. Ledillä testatessa huomasi, että LA-kytkin ei esimerkiksi heti edellisen startin jälkeen startatessa anna jännitettä KK-suuttimelle, vaan pitää muutama sekunti odotella. Samalla kun olisi merkkivalo, niin laittaisi napin, jolla voisi antaa lisärikastusta tarvittaessa. Toisaalta en tykkää "ylimääräisistä" johdotuksista. Täytyy pohtia hyviä ja huonoja puolia vielä. KK-suuttimen johdotuksia olen joutunut muuttamaan aiemmin, niin nekin voisi tarkistaa ottamalla varaosa-Audista mallia. Kaavion mukaan ne on tehty, mutta mielestäni käyttämäni kaavio ei ihan vastannut alkuperäisiä johdotuksia. Johdotuksia on siis korjailtu edellisen omistajan toimien jäljiltä ja ilmeisesti aika oli pimentänyt yhden KK-suuttimen johdon.

Aikanaan kun Saabista hajosi LA-kytkin, niin laitoin keinukytkimen taakse KK-suuttimen. - LA-kytkin maksoi silloin ihan jotain älyttömiä. Se toimi hyvin niinkin ja katkaisija toimi samalla ajonestona, kun jätti sen kuuman koneen asentoon.

[satanen]

kesällä koitin re85:ttä..(-88 2,2L) Kiekat nousi, mutta kun tukki b-paineen säätimen ni toimi hyvin. Ja 2,2L koneessa otin kokeeksi irti KK-suuttimen töpselin. Lähti paremmin käymään. Eli omassa suuttimet kusee jonkin verran.
Seos suhde oli n. 70/30%

(mikä on LA-kytkin?)

[Villee]

K-jetronic on varmaankin kyllä säädettävissä E85:lle, joskin määräjakajan tiivisteet ei välttämättä kestä. Suuttimien tuotto voi olla kysymysmerkki ja kylmärikastuksen hoitaminen. MC-koneisessa on käytössä samat suuttimet kuin RT:ssä joten suuttimien tuotto voi riittää ajoon E85:llä.

Kuitenkin E85:n potentiaalit (esim huomattavasti parempi nakutuskesto ja laajempi syttyvyysalue kuin bensalla) saisi paremmin irti vähän modernimmalla moottorinohjauksella. Tällöin seosta voisi säätää kokoajan optimaalialueella ja päästä näin huomattavan hyvään hyötysuhteeseen. Tämä toki tällaisen autosähköopiskelijan näkemys.

Joskus huvin vuoksi kokeilin ajaa 30/70 seoksella E85/98E tekemättä ruiskulle mitään. Vaikutusta toimintaan ei oikeastaan ollut, mutta varmasti muutti seossuhdetta laihemmalle.

Ja niin, LA-kytkin eli siis lämpöaikakytkin. kytkee kylmäkäynnistyssuutimen päälle lämpötilan mukaan.