t89 90q 20v, suorituskykyä etsimässä

[porkkis]

Jos on inconelia turbiinisiipi niin kestää melkoisesti.

[Mr.Crossfire]

Niin, turbiinin tehtävä on muuttaa kaasujen sisältämä liike/lämpöenergia kompressorin pyörittämiseen tarvittavaksi momentiksi. Jos ei se lämpöä kestä, on turbon toiminta huonoissa kantimissa. :)
Moottorin säädöt tehtäneen sen mukaisesti, että laitteisto pysyy nipussa. Käytännön kokemukset noista pinnoituksista ovat olleet tähän mennessä ainakin lupaavia.

[arto s]

Oukei. Kyllähän inconel lämpöä kestää, ei sillä. Lähinnä ajattelin sillä, kun tuota lämpöä vastaanottavaa tavaraa ollaan pinnoittamassa, mihin se siitä sitten menee. Hyvä jos tulee putken päästä pihalle kaasun mukana.

Kai se toimii, jos kerran kokeiltukin on. Kunhan ihmettelin.

[Mr.Crossfire]

Alastaro tuli kokeiltua taasen ja samalla linjalla kokemukset kuin edeltävillä kerroilla, jarruista plussaa, muuten sitten enempi miinusta. :) Se on kyllä sanottava, että kohtuullisen tasapainoisesti menee nyt tuo kippo, äärimmäisen helppo ajaa rajoilla. Kaasun kun nostaa niin hivenen yliohjaa, kaasu pohjassa sitten aliohjaa.
Alustasarjaa ja etupään, ehkä takapäänkin pyöräntuentageometrian "hienosäätöä" tuo huutaisi, renkaat kuluivat radalla noin kulutuspinnan puolivälistä aina ulkopuolen rengasvallin puoliväliin... Ajattelin että laittelen kuvan kaltaiset pidentimet alapalloihin jossain vaiheessa, että saa auton kallistuskeskiötä tuotua vähän ylöspäin ja siis lähemmäs auton painopistettä. Hieman myöskin pyörittelin päissäni ajatusta että jos olisi apurunkoa muokannut siten, että tukivarsien sisäpäät saisi ylemmäksi.
Moottoritehosta nyt puhumattakaan, tuntuu siltä että sitä ei ole. :D

[Mr.Crossfire]

Kansi on ollut nyt hierottavana, tässä lappu kannen virtauksen kehittymisestä. Lapussa luvut ovat tosiaan suhdelukuja. Huomenna saanen tietoa pakopuolen virtauksesta ja kannenkin kuulemma perjantaina näppiin.
Kanavan kokoa ei suurennettu yhtään, venttiiliä ja seetiä on muotoiltu. Otan kuvia viikonloppuna sitten.

E: muokattu linkki toimimaan, nyt kuvassa myös pakopuolen virtaukset

[80 2.0 16v]

Jos mitenkään saat venttiileistä, seeteistä tai kanavista(jos niihin koskettiin vähääkään) sellaisia kuvia, joista saa mitään selvää, niin olisi mielenkiintoista nähdä muutokset. Se on kyllä hitusen hankalaa saada sellaisia kuvia...


Niin ja onhan siinä jonkin verran hommaakin rueta kuvailemaan niitä...

[Mr.Crossfire]

Joo koitetaan ottaa jotain kuvia sitten kun saan tuon kätösiini. Nyt em. linkissä näkyy myös pakopuolen virtaukset.

[80 2.0 16v]

Juokseeko tossa x-akselilla venttiilin nousu? Puhun siis noista virtaus kuvaajista

[gedu]

Kyllä väittäisin juoksevan.

[vepek]

Mitenkäs tuollainen kannenvirtausmittaus oikein tehdään? Pistetäänkö painetta sisään ja mitataan vastapainetta vai tehdäänko alipaine ja mitataan sitä kautta? Voiko sitä verratta täysin autonmoottoriin?

[Mr.Crossfire]

Joo, x akselilla venttiilin nousu. Käsittääkseni virtauspenkissä imetään ilmaa imukanavan kautta "sylinteriin" ja miten sitten mahtaa tuo pakopuoli toimia, kansiseppä puhui penkin virtauksen kääntämisestä eli liekö painetaan sitten sieltä "sylinteristä" päin ilmaa pakokanavan läpi.
Ei sitä täysin voi verrata auton moottorin todelliseen toimintaan, koska oikeassa elämässä tilanne on vielä huomattavasti dynaamisempi. Venttiilin avautumisesta ja sulkeutumisesta johtuen virtaus kiihtyy ja hidastuu, siihen tulee painepulsseja jotka seilaavat kanavissa eestaas jne.

Taitava kannentekijä kuitenkin osaa tehdä sivistyneitä arvauksia siitä, millaiset toimenpiteet kannen hengityskykyä kasvattavat. Lähtökohtaisesti kuitenkin penkissä vähemmän virtausta vastustava kanava vastustaa vähemmän oikeassakin käyttötilanteessa.
Kannen tekoon ja toimintaan liittyy myös olennaisesti seoksen virtausnopeus, pyörteily palotilassa sekä palotilan muoto paljealueineen. Maksimivirtaus tietenkin saavutetaan siten, että tehdään mahdollisimman iso ja suora kanava. Haittapuolena on sitten se, että seoksen virtausnopeus matalilla kierroksilla pienenee vakiokanteen nähden ja seoksen pyörteily palotilassa näinollen on vähäisempää, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti seoksen sekoittumiseen ja sitä kautta palamiseen. Ts, kanavia holtittomasti isontamalla saadaan hyvin huonosti ala- ja keskirekisterissä toimiva moottori.

Tämän kannen porttaamisessa onkin lähdetty siitä liikkeelle, että kanavakoko pyritään pitämään mahdollisimman lähellä vakiota. Siten kone toimii miellyttävästi myös normaalissa katuajossa. Isoimmat hyödyt kansiseppä sanoi tulleen venttiilien muotoilulla. Venttiilinvarsia ei kuitenkaan ohennettu, koska haluttiin säilyttää vakioventtiilien luotettavuus. Nämä vitoskoneen 20v kannethan virtaavat tunnetusti sikäli hyvin, että esim. 500hv ahdetusta vakiokannella on täysin saavutettavissa. Kannen parantamisella on kuitenkin tarkoitus vähentää pumppaushäviöitä siten että sama teho saavutetaan pienemmällä ahtopaineella kuin mitä vakiokannen kanssa olisi mahdollista. Tämän pitäisi näkyä positiivisena ketjureaktiona: pienempi lämpökuorma, pienempi pakopaine -> parempi hyötysuhde sitäkin kautta, ahdin pääsee helpommalla, ahtoletkut pysyy paremmin kiinni, :) voidaan kenties käyttää isompaa ennakkoa, puristussuhdetta ei tarvitse pudottaa -> parempi polttoainetalous jne.

[porkkis]

Kyllä se pakonen mitataan ulospäin eli ihan kuin moottorissakin. Luultavasti imukanavan alkuun tehdään jostain purkasta joku trumpetti ja pakokanavaan pannaan putki.

Isompi ei tosiaan ole parempi.

[Erska]

Missäspäin suomea kansi muotoiltiin?

[Mr.Crossfire]

Nastolassa/Lahdessa. Semmoinen kaveri kun Lehtisen Aki. Yhteystiedot saa privalla jos kiinnostaa. Kuvia työnäytteestä laitan viikonlopun aikana. :)

[Mr.Crossfire]

Nyt on kannesta (huonoja) kuvia täällä.

[jipitkan]

Muutama ruma vertailukuva vakiokanavista hieman toisenlaisesta kuvakulmasta :

Imu1
Imu2
Imu ja pako
Pako1
Pako2

[Mr.Crossfire]

Mielenkiintoinen "kuvakulma" :) Enpä ole ennen hoksannut että tuo imukanavan muoto on jopa noin hyvä. Pakokanavan kaarre on aikas jyrkkä, siinä voi olla että sisäkaarteen puolella virtaus irtoaa seinästä, mutta toisaalta taas pakokanavan virtaus on kuulemma voimakkainta kanavan yläosassa.

[jipitkan]

Joo ei tuo imukanava ole ollenkaan huono. Sitä ei juuri pystyne muodon puolesta parantamaan pelkällä materiaalin poistolla. Poikkipinta-alojen ja virtausnopeuksien puolesta se on ahtaimmasta kohtaa pienehkö jos toimivaa kierrosaluetta haluaa ylöspäin vakiosta kasvattaa. Muistaakseni 3B nokilla vapaastihengittävän säännöillä laskettuna vakio imukanavan optimi toiminta-alue olisi jostain kahdesta puolesta tonnista noin viiteen tuhanteen kierrokseen ja siitä ylöspäin alkaa häviöt kasvaa. Nokkien ja venttiilikoon puolesta aluetta riittäisi reilusti pidemmälle.

Ja jos ahdettua konetta ajatellen menee vaikka F1-turbokoneissa käytetyn 10-15% poikkipinta-alaa lisää per kilo ahtoja -säännön mukaan, niin aika pian vakiokansi alkaa ahdistaa paineitten ja käyttökelpoisen kierrosalueen noustessa ylöspäin. Eli vaikka voimaa todistetusti vakiokannellakin hyvin tulee, niin paljon jää vielä reserviinkin odottelemaan.

[Mr.Crossfire]

Noniin, projekti edistyy, sanottaisiinko välillisesti. Nokkelimmat pokkelimmat jo varmaan arvasikin että kävin Pohjanmaalta hakemassa itselleni vähän purettavaa iltojen ratoksi ja kun siellä raadon nokalla tuollainen loivasti lastuviritetty AAN keikkuu, niin ajattelin että otetaanpa kattila hyötykäyttöön. Ko. pelissä on myös 6-lovinen aski jonka jätän itselle jemmaan, mutta olen tässä vähän kahden vaiheilla että mahtaako tuota kannattaa tässä vaiheessa suunnitellakkaan asentavansa.
Purkukoneessa on kuulemma MTM 303hv setti, mahtanee tarkoittaa n. 500Nm maksimissaan mikä pitäisi tuon 01a "kitaralaatikonkin" sietää kun ei mahdottomasti revi. Välillisenä edistymisenä voitaneen pitää myös sitä, että tuli ostettua harrastetila ja on siinä tontilla kai joku talokin.
Takaiskuna mainittakoon että harrastetilan sijainnin vuoksi kaksi autoa on välttämättömyys joten 90 on tällä hetkellä emännän päivittäisessä ajossa. Pitänee katsella sille joku toinen kippo että pääsee tätä ruuvaamaan.
Moottoriprojektia ei silti unohdeta, vaan rakennellaan se siinä pikkuhiljaa valmiiksi ja vaihdetaan sitten kattilat päittäin kun se aika tulee. Nyt on huomattavasti helpompi lähteä testatusti toimivalla koneella rakentamaan ja painia johtosarja ym. ongelmat pois alta.

[arto s]

Välillisenä edistymisenä voitaneen pitää myös sitä, että tuli ostettua harrastetila ja on siinä tontilla kai joku talokin.

En ole kateellinen, mutta kuitenkin. Itellänikin tilojen puute haittaa harrastamista. Emäntä on varmaan tosi harmissaan tosta kauppakassistaan.. =)

[Mr.Crossfire]

Juu, se on aika yleinen ja krooninen ongelma tuo tilojen puute. Sattui käymään hyvä tuuri että löytyi tällainen paketti.
Emäntä on ihan tykännyt kyllä ajella tuolla ysikympillä. Lähtee noileesti käymään kelillä kun kelillä, nelivedolla pääsee täältä sivutieltä vähän paksummastakin hangesta ja kuulemma pysähtyykin riittävästi. :) Ikävänä puolena mainittakoon että se on kehittänyt sitten suht vaativan maun autojen suhteen.

[pasi_]

Vaativa maku on hyvä. Ei tarvii pelätä "kyllä meille riittää tuollainen Polo 1.2 ihan hyvin" -kommentteja. :)

[Mr.Crossfire]

Raportoidaanpa kun joutui oikein korjaamaan Audia. Alkoi yhtäkkiä käydä neljällä kesken ajon. Paikallistin ongelman kolmospyttyyn. Tulppa oli kuiva ja nätin värinen, eli siis bensansyöttö katkennut. Suuttimelle tulikin vain 2.5V jännitettä auton käydessä. Epäilykset heräsivät josko suutinten etuvastuspaketti olisi kyrvähtänyt, ja niinhän se oli. Korvasin koko vastuspaketin kolmella rinnankytketyllä vastuksella á 22Ohm ja tehonkestoa 25W. Taas pelaa kaikki mukit. Josko joku arpoo joskus samanlaisen ongelman parissa niin mainittakoon että vastuspaketille tulee virta valkoisesta johtimesta ja mustat lähtevät sitten sylintereille. Vastusarvo sylinteriä kohden on hieman alle 8Ohm viiden euron kiinalaisella yleismittarilla mitattuna.

Projektin välillisestä edistymisestä sen verran, että nostin eilen viimeinkin AAN-aihion luovuttajaraadon keulalta pois. Boksi on tosiaan Meyerin jäljiltä ja ahdinkin on 48/50 reijillä, k26 runkoon kasattu. Reserviä sillä sektorilla pitäisi siis oleman, turbiinin vaihdolla vielä lisää. Koneen avaamisesta aiheutuvat kustannukset pakottavat kuitenkin näillä näkymin pitäytymään tuossa kokoonpanossa.

Joitakin kuvia.

[Mr.Crossfire]

Nyt kun on Ahveniston ratapäiviin vielä sopivasti aikaa, niin ajattelin aloittaa koneenvaihtoprokkiksen. Tiistaina pistin edellisen purkuraadon paaliin, keskiviikkoiltana ajoin ysikympin talliin ja äskettäin sain koneen irti.

Pari kuvaa. Tänään iltapäivällä pitäisi Tepon osakuorman laskeutua, joten pääsen laittamaan tuohon tulevaan moottoriin vauhtiksen, kytkimen ja jakopään kuntoon. Sitten pitäisi vielä vähän kehitellä ahtoputkia, pakoputkia, imusarjaa, bensansyöttöä ja sellaista muuta pientä. Samalla vitutuksella ajattelin vaihtaa myös hammastangon nopeampaan ABY-malliseen. ECU lähti eilen kohti Lappeen rantaa, missä harrastettaneen ajoneston poistoa.

Johtosarjaksi tulee ABY-ässän johtis jonka ostin jo pari vuotta sitten jemmaan. Jos nuo kaikki hommat tulee hämmästyttävän nopeasti valmiiksi, niin optiona on vielä akun siirto takakonttiin/penkin alle/johonkin, etuapurungon vaihto uretaanipuslitettuun ja alustasarjan asennus. Tuollaisia S2 coupen vakiojousia olen vähän himoinnut, emännän ässään laittelin sellaiset ja tuli oikein kiva. Iskareiksi laitetaan joka tapauksessa Koni Sportit.

[porkkis]

No mutta tässähän on mukavat 9 päivää vielä aikaa tehdä radalle auto :)

[jipitkan]

Minulla on 90:ssä edellisen omistajan kertoman mukaan S2 coupen jouset ja konit siellä näyttää kanssa olevan. Alusta on mukavan jämäkkä mutta matalasta ei voi puhua, paremminkin vakiosta korotettu huonon tien malli. Takapäässä on auto tyhjänä ulosjoustoa alle 2cm ennenkuin pyörä nousee maasta. Parin sentin pudotus tolppia muuttamalla tai jouset lyhyemmäksi paistamalla niin olisi luultavasti aika passeli ajettavuuden kannalta.

[Mr.Crossfire]

Juu matalahan se ei todellakaan ole sitten, mutta ei ole ehkä niin väliksikään. Tuo liki modifioimaton alustageometria ei kuitenkaan madallettuna toimi ihan järkevästi mielestäni.

Tänään tuli jakopään osat, kytkinlevy ym. sälät. AAN imusarjan laitoin modattavaksi taasen Lehtisen Akille Nastolaan, kannen ja hydepumpun kanssa. Järjestely ei ihan ole paras mahdollinen, kun ei ole autoa vieressä mihin sovittaa mutta toivotaan että palikat natsaa kohdalleen.

[peiponen]

Taitavaa edistymistä.

[Shakal]

Tulenkin sopivasti sunnuntaina tallillesi ihmettelemään notta tuliko siitä lelua :)

[Mr.Crossfire]

Kiitokset sinne Kuopioon, parhaani yritän. :) Ja shakalille tervetuloa vaan potkiin renkaita. Aamulla on edessä jonkinlaiset johtosarjasulkeiset, kun ysikymppisen vanhanmallin sähköt ja aby-johtosarja pitäisi saada leikkimään keskenään. Saas nähdä mitä siitä tulee. Konehuoneen puoli nyt on suurinpiirtein selkeä kyllä, mutta kojelaudan alla pitää vähän kolvailla kun noissa vanhanmallin sähköissä on käytetty pyöreitä liittimiä ja aby-sähköissä neliskanttisia.

E: Löytyipäs brittein pojilta hiton hyvä kuvallinen ohje tuohon johtosarjan kytkentään:

http://www.s2central.net/S2_Schematics/ABY_Wiring.pdf

Tuon avulla on mahis että meikäläinenkin osaa sen tehdä. :)