t89 90q 20v, suorituskykyä etsimässä

[Mr.Crossfire]

Joo, päällimmäinen levy koriin. Väsäsin nyt sitten kuitenkin säädettävät yläpääsysteemit. Vastoinkäymisiä siinäkin riitti omiksi tarpeiksi, hajonneesta jyrsinkoneesta lähtien. Sain nyt kuitenkin jollain lailla nuo lätkät nyrstettyä. Kops.

Kuva on tarkoituksella huono, koska noista laipoista tuli nyt justiin sen näköiset kun rälläkkä/porakone-linjan työkaluilla voi olettaa. Täytyy laitella nuo koriin kiinni ja katsoa että konsepti toimii ja leikkauttaa sitten laserilla vähän fiksummat. Niittenhän on siis tarkoitus näyttää tällaiselta.

[Mr.Crossfire]

Noniin, pitkällisen mittailun, sovittelun, hieromisen ja leipomisen tuloksena yläpäät alkavat hahmottua. Loppui vaan kaasu kesken kaiken niin jäi saumaukset vaiheeseen. Täytyy vielä viimeistellä muutenkin noita pellin reunoja, apparin puolelta on vielä ylimääräiset roippeet leikkaamatta tyystin.

Takaraidetangoista tuli tällaiset. Taidan tehdä uudet crmo-putkesta jossain vaiheessa, mutta voisihan noilla nyt testata. Kuvassa näkyykin tuo raidetangon kiinnityspiste, mihin porasin toiset reiät orkkisten alapuolelle. Raidetangon sisäpäätä alaspäin siirtämällä saadaan takapään ulkokurvin pyörä menemään lievästi haritukselle korin kallistuessa. Sisäkurvin pyörä menee vastaavasti auraukselle. Tämän pitäisi edesauttaa kääntymistä ja vähentää puskemista. Helppo myös muuttaa takaisin neutraaliin asentoon tarvittaessa.

[pasi_]

Tuo ei vissiin vaadi uusien raidetankojen tekemistä vaan onnistuu orkkiksillakin?

[Mr.Crossfire]

Siinä tässä. Ongelmaksi muodostuu orkkisraidetangon isohko sisäpään mokkula joka ottaa vähän kiinni tuonne apurungon kotelon pohjaan. Pienellä muokkauksella siitäkin toki selviää.

[Mr.Crossfire]

Tulipa haettua lisää kaasua ja hitsattua nuo yläpäät nyt nippuun. Taittelin 2mm pellistä poikkituellekin kiinnityskorvakot ja hitsailin kiinni, kuten kuvista näkyy. Nyt vain maalia niskaan niin saapi niputtaa koko keksinnön. Alkoi jo vähän kypsyttääkin tuon hierominen. :) Oikeastaan tuossa ei nyt tällä erää ole muita sen kummempia muutoksia suunnitteilla, joten aika pian pääsee ajamaan taas. Hyvä juttu sinänsä, koska Gotlannin reissu ikäänkuin painaa päälle.

[Mr.Crossfire]

Kas noin. Yläpäät maalattuna ja nipussa. Poikkitukea varten pitää hakea vielä kourallinen lyhempiä pultteja ettei tarvi sahailla. Pakoputkea vähän kieputtelin lämpösuojanauhaan siltä osin mikä menee taka-akselin yli. Uusi pissapojan säiliö tuli asennettua kuten myös kuitulokari kuskin puolelle. Vaatii vähän hieromista vielä tuo loksu, nyt ottaa ovi kiinni takareunaan avatessa. Kontin pohjasta tuli vähän ruosteita hierottua ja olipa siellä pikkuinen reikäkin päässyt syntymään. Täytyy jossain vaiheessa parsia tukkoon kun ehtii.

[pasi_]

Siitähän tuli ihan asiallinen. Mielenkiinnolla odottelen tuloksia. Ei oma kontin pohjakaan olisi enää pitkään säilynyt ilman reikiä, onneksi tuli korjattua ajoissa: http://pasin.kuvat.fi/kuvat/Audi%209...a/IMAG0299.jpg.

[Mr.Crossfire]

Joo, olosuhteisiin nähden ihan ok. Tuo koriin tavaran hitsaaminen vaan oli vähän hankalaa, kun tuossa on moninkertaista peltiä useammassa kohtaa ja peltien välissä tietysti maalia ja massaa. Sitähän ei sieltä oikein järkevästi saa pois niin välillä meni vähän mökeltämiseksi tuo hitsaaminen kun alkoi peltien välissä sotkut kiehua. Kenties migillä olisi mennyt sujuvammin, mutta tigillähän se piti väkisin. :) Kunhan saa vähän testailtua, niin taidan leikkauttaa laserissa uudet nuo välilaipat, sen verran harmittaa ruuvihahlojen muodon epämääräisyys.

Kontin pohjassa lähes 1:1 samat paikat ruosteessa kuin mulla. :) reikä löytyi tuolta kuskinpuoleisen putkenkannattimen ja sen vieressä oikealla puolella olevan ruuvitapin välistä.

E: se piti sanomani, että jos simulaatiot paikkansa pitää niin tuon pitäisi antaa 0,5 astetta lisää camberia kun pyöriä on käännetty 5 astetta. Enemmän kääntämällä sitten camberiakin enemmän, mutta rataa ajaessa harvoin paljoa enempää käännetään. Noista ratailukuvista olen tehnyt vähän summittaisia mittauksia ja voi olla, että jo tuolla muutoksella päästään lähelle sitä tilannetta että rengas olisi kohtisuorassa radan pintaa vasten. Toki maksimaalisen pidon kannalta renkaan olisi hyvä olla aina vähän kallistettuna sisäkurviin päin. Tähän on mielessä sitten muita ratkaisuita josta kenties lisää myöhemmin.

[pasi_]

Eiköhän sitä kuitenkin kannata migillä tehdä nuo korityöt. Ettei nyt vaan oo valittu tigiä sen vuoksi, kun voi. :)

[Mr.Crossfire]

Perusteleppa tyhjentävästi miksi kannattaa. :) Tigillä tein siksi, ettei tarvinnut suojata konehuonetta roiskeilta ja toisaalta tig-sauma on sitkeämpi ja näinollen sillä on pienempi todennäköisyys murtua.

Ettei nyt mene ihan pään aukomiseksi niin todettakoon että keksintö on nyt pyörillään ja etulokarit on kiinnitetty. Noitten kuitulokarien istuvuus oli ehkä pykälän huonompi kuitenkin mitä aluksi oletin, mutta tässä projektissa se ei juuri menoa haittaa. Huomenna täytynee suuntailla vähän pyöriä, haritusta tuli aika roisisti lisää niinkuin arvata saattaa. Lisäksi pikku ongelma tuli etukoiranluiden kanssa, osoittautuivat liian pitkiksi noitten modien kanssa, joten vakaaja ottaa vetoakseleihin kiinni. Täytynee ~viitisen milliä lyhentää niin alkaa sopimaan.

[AnLe]

Lisäksi lisäisin tig:in eduiksi että hitsijälki on monasti sellaista ettei tarvii rälläkkää kaivaa esiin, ei liene tässä tapauksessa se oleellisin ;) mutta joissakin tapauksissa jää kokonaan yksi inhoittava työvaihe pois. Sekä erittäin tarkka virransäätely, oleellisesti helpommin saa sulan koko ainevahvuudelle, magilla jää helposti siihen päälle vaan keko. Isompiin hommiin auttamattoman hidasta/kallista, mutta minusta perusteltu prosessi tähän kohtaan.

[pasi_]

Hyviä perusteluita, enpä ala vastaan väittämään. Ehkäpä se tuo migin helppous ja nopeus on tässä kohtaa se merkitsevin seikka. Ja puhtaaseen peltiin tulee kyllä sellaista saumaa migillä, että ei tarvitse hioa.

Sen verran vielä offtopikkia, että mites muuten tigin kanssa onnistuu sinkityn ja vähän ruosteen takia ohentuneen pellin hitsaus?

[Mr.Crossfire]

Joo, Mig/mag on menetelmänä parhaita tuotantokäyttöön, kun halutaan helposti nopeasti ja halvalla liittää paljon kappaleita yhteen. :) Toki hitsaajasta kiinni että miten hyvää saumaa tulee, autohommiin kyllä useimmissa tapauksissa riittää.

Sinkitty menee tigillä yhtä hyvin tai huonosti kun migilläkin. Hitsiin jää varmaankin epäpuhtauksia mutta jos se ei haittaa niin kappaleet saa kyllä liitettyä yhteen. "Ruosteen takia ohentunut" tarkoittaa ilmeisesti puhdasta peltiä josta ruoste on hiottu pois? Yhtälailla sekin menee, pitää vaan olla tarkempana virran ja langansyötön kanssa, kuten nyt yleensä muutenkin. Tigillä hitsatessa kappale yleensä ainakin meikäläisellä tuppaa lämpiämään enemmän, joten materiaalivahvuuden vaihtelut saattavat yllättää herkemmin lurahtamisen merkeissä. Taitavampi kaveri osaa sellaisessa tilanteessa syöttää lisää lankaa sopivasti ja hifistelijä tiputtaa polkimella vähän virtaa pienemmälle. :)

[Mr.Crossfire]

Noniin, eilen tuli käytyä testaamassa alustamodeja oikeassa ympäristössä Ahveniston moottoriradalla. Voisin sanoa että parannus oli huomattava. Auton muut säädöt eivät olleet ehkä ihan kohdallaan, iskareiden ulosjoustot jäivät tallilta lähtiessä epähuomiossa talviasentoon ja takavakaaja oli löysimmässä asetuksessa. Mutta tästä huolimatta etupään käytös oli merkittävästi parempaa kuin ennen. Vanhalla geometrialla keula lähti jo suhteellisen pienillä nopeuksilla rauhalliseen luistoon tangentin suuntaisesti, näin varmaan saksalainen insinööri on sen halunnutkin toteuttaa.

Nyt lisätyllä caster-kulmalla renkaasta otetaan selvästi enemmän irti: ensinnäkin mutkaan pääsee kovempaa ja pidon rajamaille tultaessa rengas alkaa täristä ja venkoilla, kun pito on murtumassa. Ilmiö on samantyyppinen kuin jääradalla esiintyvä "jurnutus" joka niinikään johtuu siitä että rengas tekee töitä maksimin rajalla. Asfaltilla tietysti voimakkaampi efekti.

Mikä tärkeintä, auto on nyt huomattavasti hauskempi ajaa. Sellainen järjetön ja dominoiva puskevuus on nyt poissa ja mutkaan pystyy jo vähän ajamaankin hidastamatta ensin kävelyvauhtiin. Vieläkin auton käytös on selvästi aliohjaavaa, mutta siihen pystyy vielä vaikuttamaan esim. vakaajaa ja iskareita kiristämällä. Toisaalta tällaiselle aloittelijalle vähän aliohjaava on helpompi ajettava. Toki on tässä vielä muutama jippo kokeilematta, esim. nuo takaraidetangot oli nyt ensitestissä vakioasennossaan.

[Mr.Crossfire]

Gotlannissa tuli viihdyttyä muutama päivä ja radalla kahteen otteeseen. Voitaneen todeta, että geometriamuutokset toimivat juuri niinkuin pitikin. Auto on tällä hetkellä erittäin miellyttävä ajaa, taipuu mutkaan nöyrästi ja kulkee muutenkin hyvin stabiilisti, pitää hölmöillä aika tavalla että tapahtuisi jotain odottamatonta. Perä on edelleen hieman eläväinen kovassa jarrutuksessa, mutta toisaalta se auttaa myös mutkaan taipumista. Jotain pikku hienosäätöjä varmaan voi kokeilla Alastaroa varten, mutta vehkeet toimii alustan osalta siinä määrin hienosti, että tuollaisenaankin ajaminen on hauskaa. :)

Jäähdytysongelmia sen sijaan ilmeni sekä jarru- että moottoriosastolla. Arvelen että nyt pääsee mutkaan sen verran kovempaa, että suoran päässä vauhtia on taas merkittävästi enemmän pois otettavaksi ja näin jarrut rasittuvat enemmän. Gotlannin rata on myös vaativa jarruille, kun lähtösuoran päässä otetaan vauhtia pois autosta riippuen 180kmh tai suuremmistakin nopeuksista. Joka tapauksessa etujarrulaikat muuttivat väriä harmaasta siniseksi, pinta tuli laikukkaaksi ja levyt menivät myös aivan kieroon. Ei oikein ole omiaan herättämään luottamusta jarrutustehoa kohtaan. Nyt siis paikalla 314x32mm levyt jotka on s4 biturbon levyistä sorvaamalla pienennetty ja ovat ihan täysin vakiot, ilman mitään reikiä tai uria. Arvelin että kokeilen laittaa takaisin nuo 323mm reikälevyt Alastaroa varten. Jotain putkia ja kanavia täytynee myös alkaa väsäillä tulevia koitoksia silmällä pitäen.

Moottorin jäähdytyshuolet ilmenivät oikeastaan odotetustikin kun lauantaina keli lämpesi yli 20c lukemiin. Perjantaina 10-15 asteen lämmöissä koneella ei tullut lainkaan hiki, kesti ajaa kierros toisensa perään ympyrää ylikuumenematta. Lauantaina sitten ajelin samaan tyyliin enkä älynnyt seurata mittareita niin pääsi kone kiehahtamaan. Huomasin asian ikävä kyllä vasta kun motronic löi ilmeisesti jonkun suojaohjelman päälle ja auto alkoi rykiä oikein toden teolla. Haaverista selvittiin kuitenkin säikähdyksellä, auto varikolle ja käyttelyä kunnes lämmöt tasaantuivat. Sitten hetken jäähdyttely ja loppupäivä ajettiinkin taas täysiä, nyt kuitenkin lämpömittaria tarkemmin seuraten. Syy lienee edelleen puuttuvissa syylärin ilmanohjaimissa sekä osittain myös varmaan modaamattomassa orkkis-ilmanputsarikotelossa johon 3b-mallin snorkkeli ei mahtunut. Näinollen koneeseen imetään turhan lämmintä ilmaa turbon vierestä, ja toisaalta jäähdytysilma pääsee kiertämään syylärin esteettä. Nämä asiat pitäisi saada kuntoon asap, ikävä keskeyttää ajosuorite kun vehkeet ylikuumenee.

[TeroPee]

Olin kyydissä kun jäähdytysongelma ilmeni ja kieltämättä se säikäytti ihan reippaasti. Onneksi mitään isompaa vahinkoa ei ehtinyt tulla ja Terho sai ajettua auton Gotlannista kotiin.

Pääsin myös ratin taakse pariinkin otteeseen. Vertailupohjana oli oma coupe samalta radalta. Täytyy todeta että Terhon tekemät muutokset auttavat kääntymiseen huomattavan paljon. Auto taipuu mutkiin hienosti ja peräkin elää vain jarrutuksissa hiukan. Sitä ominaisuutta tosin voi käyttää hyödyksi esim. jos jarrutus sattuu jäämään hiukan myöhäiseen..

[arto s]

Huolestuttavaa, jos pikkukorissakin loppuu B5-Ässän jarrut kesken. Mitkäs satulat tuossa olikaan?

[kalsket]

Seatin Brembot.

[Mr.Crossfire]

Joo, osanumerot sivulla 2, viestissä #101. :) Kuten sanottu, niin Gotlanti on aika kova noille jarruille. Toisaalta vehkeet kyllä pitää mitoittaa sitä silmälläpitäen, että tuollakin pystyy huoletta syöttämään. Onneksi vapautin puskurista sumarinpaikat jo tätä käyttöä silmälläpitäen, nyt pitää sitten vaan löytää jostain ebaystä tms. sopiva tötterö, jonka ruuvaa paikalleen ja vetää letkut jarruille.

Näiden kokemusten perusteella taitaa olla parasta unohtaa 16" vanteista haaveilu. 17" vanne sallii vielä jarrujen kasvattamisen ja toisaalta sellaisia löytyy nyt hyllystä muutenkin useampi satsi.

[J-M Koopikka]

Terho, mitä sä oikein puhut, lisää jousittamatonta massaa!!! ei niin saa tehä :D

[Mr.Crossfire]

Älä huoli, mun nykyiset jarruromut painaa ~puolisen kiloa vähemmän mitä esim. s2 orkkis. Jos isompaan levyyn lähden, niin siihen tulee alumiinikeskiö jolloin jousittamattomasta tippuu etuakselilta 3-5kg/nurkka.

[mcpete]

Jos löydät sumareiden paikalle tötteröt, niin ota mulle kans.

[Mr.Crossfire]

Pitääkö olla bolt-on, vai kelpaako melkein sopiva? En tiedä löytyykö tuohon s2 puskimeen ihan suoraan sopivia, mutta ajattelin sitten ostaa jotkut mistä saisi tehtyä.

[Mr.Crossfire]

S2-foorumilta vinkkasivat että ebaysta löytyy tällaista:

http://www.ebay.de/itm/Lufteinlass-A...item5635af3665

Täytyy vähän puntaroida. Olevinaan kalliit, mutta kyllä tuossa ainakin pari tuntia per puoli menee jos noita yrittää jotenkin lähteä itse tusaamaan. Onko Petrillä kiinnostusta jos koittaisi kimppaostona saada vähän hintaa alas?

[pville]

Täältä yksi hep jos kimppaostoa tulee.

[mcpete]

Melkeen sopivakin kelpaa. Mä olen kerännyt rikkinäisiä sumuvaloja, josta olen ajatellut askarrella, mutta innostus on loppunut aina aika-ajoin kesken. Nuo on aavistuksen kalliit, mutta jos itsellesi otat, niin ota mullekkin.

[pasi_]

Eikös noissa ole aika pieni reikä? Luokkaa 50 mm? Lieneekö tuosta sitten niin suurta apua, että kannattaa noin paljon maksaa.

[Mr.Crossfire]

Reikää saa kyllä suurennettua tarvittaessa. Toki mitat olis kiva tietää ennen ostopäätöstä, mutta oleellisempana näkisin sen että tuo istuu vakiopuskurin paikkaan nätisti ja siihen saa vilkun kiinni.

[pasi_]

Juu, tietysti sitä aina voi muokata. Ajoin vaan takaa sitä, että miten paljon kannattaa maksaa puolivalmisteesta. :)

[Thuppu]

Eikös tommoset tötteröt puskurin sisäpuolelle olisi suht helppo toteuttaa samalla tavoin kuin noita kickpaneeli/subikoteloita autohifipuolella? Eli laipat ja muutamalla tukirimalla haetaan asento ja pääle vedetään sukkahousu tms. joustava kangas joka laminoidaan kovaksi, jonka jälkeen sit vahvistus kuidulla/hartsilla..?