t89 90q 20v, suorituskykyä etsimässä

[AnLe]

Saa suorittaa, maalausta vaille olevalla pinnalla tänne kans pari.

[Mr.Crossfire]

Juu, siinä on vähän se ongelma justiin että muut tarjolla olevat ovat korkeintaan 1/10-valmisteita. :) Itellä kokemus kuiduttamisesta nolla ja aikaa opetteluun ei ole paljoa sen enempää. Mutta jos joku moiset halvemmalla tekee niin infoa tänne, tässä olis kai nyt jo neljän parin tilaus. :) Itse asiassa tuohan on symmetrinen sillälailla, että yhden muotin teko luultavasti riittää.

[sami]

Jos löydät sumareiden paikalle tötteröt, niin ota mulle kans

En ole varsinaisesti vielä etsinyt mutta jos joku tietää mistä ilmanohjaimet saisi RS2:n keulaan sumareiden tilalle olisin kiinnostunut.

[Mr.Crossfire]

Nouita löytyy esim. ebaysta useammastakin paikkaa, mutta tuo sama myyjä myy samalla hintaa myös rs2-mallia:

http://www.ebay.de/itm/Lufteinlass-A...item5643f8d962

[porkkis]

Siinä on sitten koriaisan pää suoraan vastassa, joten ei ole helppoa kanavoida ilmaa mihinkään.

Itellekin voisin varuille ottaa yhden parin kantikkaita, jos noita tuota kerriä selvästi edullisemmin jostain saa. Jonkin matkaa toistasataa puolivalmisteista (kaverilla ker-puskuri, kokemusta on) on aika paljon.

[mikaj]

Tietenkin tota kokemusta ja tarveaineita itsellä moisesta olisi, mutta onko sitten aikaa ja halua... Riittävän symmetrinen toi ei taida kyllä olla että yhdellä muotilla pärjäisi, ja mun rakentamat olisi kantikkaasta sitä uudempaa mallia (eikö niilläkin ole jotain eroa?). Jos nyt niitä ainakin sen 5paria menisi, niin 2kk voisin luvata toimitusajaksi, vaikka puolet tosta ebay hinnasta eli 60egee/pari. Muotti tehdään orkkis -94 mallin sumarista, elikkä istuvuus pitäisi olla aika jämptiä.

[RS2]

En ole varsinaisesti vielä etsinyt mutta jos joku tietää mistä ilmanohjaimet saisi RS2:n keulaan sumareiden tilalle olisin kiinnostunut.

Tuosta vaikka:http://9xx-parts.com/store/index.php...roduct_id=1627

[mcpete]

Ne eivät ole sinnepäinkään symmetriset, joten kaksi. Kokeilkaa vaikka vasenta sumaria oikean paikalle, niin selviää epäsymmetrisyys.

[Mr.Crossfire]

Ok. Yksi mahdollisuus tietysti olisi se, että jos mallintaisi tuon tötterön ja tilaisi joko suoraan pikamallina tai sitten muotit pikamallina. En ole ihan täysin perillä noitten hinnoista, mutta käsittääkseni eivät vielä tuon kokoisilla kappaleilla ihan mahdottomia maksa.

Esim. http://i.materialise.com/

[Mr.Crossfire]

Päivitelläänpä välillä mitä on tullut tehtyä. Gotlannin reissun jälkeen oli pelkotila jarrujen riittämättömyydestä. Pelot ovat osoittautuneet kuitenkin Suomen radoilla turhiksi, jarruissa on teho riittänyt toistaiseksi eikä levyjen kieroutuminenkaan ole toistunut. Alkukesästä tuli epähuomiossa ostettua kierros Toyon r888-renkaita koossa 235/40-17. Kevyesti vasaralla takakaaria taputellen ne mahtuivat jopa paikalleen näin. Edessä piti puljata tolpan ja nilkan välistä asemaa, koska rengas otti melkein kiinni raidetangon päähän.

Onneksi tuli talvella askarreltua tolpan yläpäähän camber-säätö, niin sain kulmat rengasvalmistajan ilmoittamaan speksiin joka on -2,5...-5 astetta. Laitoin omat etupyörät maltillisesti tuohon -2,5 asteeseen. Taakse jäi vanhoista säädöistä -1,5 astetta, koska toinen takapallonivel ei suostunut lähtemään liikkeelle eikä tukivarren irrottelu huvittanut. Noilla renkailla & alustan säädöillä auto on mahtava ajaa. Muutos vuoden takaiseen on todella radikaali. Ehkä tärkeimpänä tekijänä renkaiden vaihdon myötä tuli parantunut jarrutuspito. Nyt voi huoletta survoa jarrua, kun siviilirenkailla tuppasi tulemaan lukituksia aika herkästi. ABSeissa saattaa olla jotain vikaa, eivät ikäänkuin "pysy mukana", koska pyörät saa helposti lukitettua ennenkuin ruksuttelu alkaa.

Ongelmana tälle kesälle on ollut laturin remmin jatkuva irtoileminen. Jos kierrättää yli 6k, jossain vaiheessa remmi lävähtää irti säännönmukaisesti. Jos vaihtaa vaihdetta @6krpm, ongelmaa ei esiinny. Remmejä on nyt vaihdeltu 4 tai 5, ja ovat oikealla leveydellä eli 11,2mm. Myöskin linjaus on suorassa, ja laakerit käsikopelolta tunnustellen ok. Laitoin ohjainrullankin hihnan löysälle puolelle, jotta se ehkäisisi hihnan lepattamista, mutta tuloksetta. Ampuu hihnan pois silti. Työkaverin kanssa pohdittiin asiaa ja hän esitti sellaisen teorian, että liukurenkaassa on sen verran epäkeskeisyyttä/hiilet sen verran lopussa, että isoilla kierroksilla hiilet pomppaa irti liukurenkaasta. Tämä aiheuttaa laturin pyörimisvastuksen äkillisen romahtamisen ja taas jyrkän piikin kun hiilet saavat kontaktin takaisin. Laturin pyörimisvastus siis vaihtelisi rajusti pienestä suureen ja voisi aiheuttaa hihnan lepatusta ja hyppäämisen pois päältä.

Taidan joka tapauksessa investoida uuteen laturiin/laturin kunnostukseen koska tuo autossa nyt oleva saattaa olla alkuperäinen, eli siis pyörinyt mukana reilun 300tkm. Lataa vielä muuten ok, mutta käynnistettäessä tarvii kevyen ryntäytyksen että lähtee lataamaan.

[jipitkan]

Minulla on heittänyt hihnan pois alle 100tkm ajetulla laturillakin, toivottavasti syy ei ole laturin kunnossa. Motorgeekin puolella ongelmaa oli esiintynyt enemmänkin, sieltä voisi löytyä ratkaisuvinkkejä. Minulla tuon teki ensimmäisen kerran useamman peräkkäisen kakkosvaihteella tehdyn rajoittimelle vedetyn testikiihdyksen päätteeksi. Jotenkin jäi sellainen tuntuma, että hihna hyppäsi siinä vaiheessa kun kaasun hölläsi eli mentiin sieltä 7000 kierroksen yläpuolelta rankasti moottorijarrutukselle ilman kytkimen painamista. Yksittäisissä rajoittimelle vetämisissä se ei tuntuisi toistuvan, joten mahtaisko liittyä jotenkin hihnan ylikuumenemiseen.

[pasi_]

Just Terholle sanoin, että itellä on 120 A laturi kiilahihnalla (alle 10 tkm ajettu hihnapyörä) ja sladittelin 7800 rpm rajoitinta vasten pitkät tovit märällä Motoparkilla. Joten kyllä tässä nyt haisee jokin hihnapyöräongelma. Onhan siulla Terhon hihnapyöriä varmaan hyllyssä muutama.

Liukurengashommaa jos miettii, niin eipä siihen luulisi kierrokset vaikuttavan. Kuitenkin paikallaan oleva hiili liukuu tasaista pintaa pitkin, siihen ei oikein pääse mikään voima vaikuttamaan. Ellei sitten liukurenkaat ole jotenkin huonot.

[Mr.Crossfire]

Sehän siinä on, että liukurengas ei koskaan ole täysin pyöreä eikä täysin keskellä. Jos on vielä sattunut käymään niin, että se on kulunut sopivasti soikioksi, niin sehän hyppyyttää hiiliä irti pyöriessään. Sitten vielä kun hiilet ovat kuluneet, niin hiilet liukurenkaassa pitävä jousivoima on merkittävästi pienempi kuin uusilla hiilillä.

Hain tuossa eilen jo uuden laturin, se on tosin tehdaskorjattu puolassa tai slovakiassa, joten saas nähdä kuinka käy. :) Siinä nyt on sitten ainakin uudet hihnapyörät ja hiilisillat ynnä muut.

[Mr.Crossfire]

Laturin vaihto auttoi. Syyllinen oli kylläkin todennäköisesti juuri tuo hihnapyörä, tai ne kaksi isoa kartioprikkaa jotka leikkivät olevansa hihnapyörä. :) Olivat selvästi kuluneet, hiilet ja liukurengas vielä ihan ok. Nyt kuitenkin on kestänyt paukuttaa 7000 kierrosta ilman ongelmia. Jätin silti AEC-koneen moniurahihnapyörästä valmistamani lisäohjainrullan paikalleen, josko sillä saisi varmistettua pysyvyyden jatkossa. Ainakin seuraavaan hihnapyörän loppuunkulumiseen saakka. :)

Hydraulipumppu alkoi vuotamaan rajusti kun elokuussa kävin Ahvenistolla ajamassa. Lisäksi se oli jo länkyttänyt pidemmän aikaa. Hyödynsin jälleen hyllyssä olevia AEC-moottorin osia ja vaihdoin sellaisen kyljestä peräisin olevan hydraulipumpun tuohon. Oli hämmästyttävää kyllä plug 'n play homma, josta kirjailinkin vähän tuonne moottori-osioon.

Vielä ennen ratapäiviä harmaita hiuksia aiheutti bensafiltteriltä lähtevä kumiletkunpätkä, jolla filtteri yhdistetään bensaputkeen. Olin teettänyt ko. letkun paikallisessa hydrauliikkaliikkeessä keväällä samassa yhteydessä kun askartelin bensaputket uusiksi tuonne auton alle. Jostain syystä banjoliitin oli päässyt kiertymään filtterin päässä, ja letku oli koko ajan jännityksellä joka sitten aikaa myöten aiheutti katkeamisen. Ihmetyttää vähän että mikä sen niin on kiertänyt, melkein voisin vannoa että asentaessani katsoin sen paikan niin että jännitystä ei pääse esiintymään. Onni onnettomuudessa kuitenkin että sattui lähes kotikylillä tuo ratkeaminen, niin elämä ei vaikeutunut kohtuuttomasti tuon johdosta. Nyt paikallaan on uusi letku, joka on teräspunosvahvisteinen.

Ratailut Botnialla sujuivat isommitta ongelmitta, joskin jarrut alkoivat täristää melko alkuvaiheessa ja tärinä vain paheni loppua kohti. Täytynee nuo levyt nyt vaihtaa, liekö sisäänajo mennyt pieleen ja pala ei ota tasaisesti kiinni tms. Lisäksi abs ei toimi, ilmeisesti anturi liian kaukana tms. Jarruissa on myös ehkä liikaa tehostusta, aika vähäisellä poljinvoimalla mielestäni saa pyörät lukittua. Täytyy miettiä miten sitä lähtisi parantamaan.

[Janne__]

Miten tää typ89 90 käytännössä eroo samakoppasesta kasikympistä? En oo oikee päässy jyvälle asiasta :s

[Mr.Crossfire]

Ysikympeissä on ollut aina vitoskone, poikkeuksena kaiketi 1,6td jota on ollut myös "90" mallinimen alla. Lisäksi ysikympeissä lähtökohtaisesti parempi varustetaso, esim. tuplavaloumpiot ja korinväriset puskurit yms. Erot siis lähinnä kosmeettisia.

[Janne__]

Juujuu.. Tämä selvä :)

[hopsis]

Kukas se nyt oli kun minua torui jossain kerhopäivillä kun erehdyksessä kutsuin ysikymppiä kasikympiksi. Kuulemma sama kun sanois äskutosta aakutoseksi... :)

[arto s]

Ihan aiheesta siis. Ihan yhtä isot erot. =)

[Mr.Crossfire]

Talvi tuli ja taas on vähän ehditty rakennella. Vaihdoin vähän suoremmat ja kevyemmät talvivanteet alle. Mittasin myös pyöränkulmia. Kuvassa yksi ylhäältä lukien kokonaisauraus, pyöräkohtainen caster ja pyöräkohtainen camber etuakselilta mitattuna. Kuvassa kaksi edelleen kokonaisauraus, pyöräkohtainen SAI-kulma ja pyöräkohtainen kaartoharitus etuakselilta. Täytyy sanoa että tuo kaartoharituksen ilmoitustapa ei ihan täysin aukene, mutta täytynee lukea manuaalia ja opiskella miten se menee.

Lopulta laitoin eteen vähän haritusta, osittain siitä syystä että raidetangoissa ei riittänyt vara säätää vähemmäksi enkä jaksanut kajota iskarin yläpäiden säätöihin ja osittain myös siitä syystä että saisi kääntymään livakammin tuon. Eteen tuli camberit 1,6 astetta negatiivista ja taakse 1,5 astetta ja vähän aurausta. Testasin myös miten camber käyttäytyy kaarretilanteessa ja caster-muutoksen seurauksena rattia varttikierroksen kääntämällä ulkokaarteen pyörän negatiivinen camber lisääntyy n. asteella. Tämä oli toivottu tulos ja ajossakin kyllä havaittu. Sekä etu- että takavakaajan tein toimimattomaksi irrottamalla toisen puolen koiranluut.

Kävin myös ajamassa ensitestit lumella tuon muutetun geometrian kanssa ja olin erittäin positiivisesti yllättynyt. Auto ei liukkaallakaan puske oikein ollenkaan ja sellaista "ennakkoa" mitä ennen piti ottaa kurviin tultaessa, ei nyt tarvita. Keula menee juuri sinne mihin ratilla sen osoittaa. Kesken mutkan kun polkaisee kaasua, niin reaktiona on perän tarjoaminen sivulle. Todennäköisesti tuo on nyt merkittävästi nopeampi jääradalla, mutta haasteena toki se että keskimäärin perä irtoaa ennen keulaa. Ajotyyliä täytyy siis ehkä muuttaa hieman.

[Jaymz]

Kylläpä kuulostaa hyvälle tuo ajokäyttäytymisen muutos. Onkohan tämä kokonaisuuden summa vai voisiko tuohon suuntaan saada jo jollain tietyllä muutoksella?

Hyvin passaa vanteet. Minkäkokoiset kumit päällä, 225/45?

[Mr.Crossfire]

Suurin yksittäinen muutos tuli tuosta iskarin yläpäiden siirrosta. Kaikki muut muutoksethan mulla olikin jo tehtynä viime talveksi, mutta tuo tuli nyt uutena. Toiseksi suurin muutos etuvakaajan poistamisesta. Sen huomasi ihan selvästi kun viime keväänä piti autoa leimalle viedä ja laitoin koiranluun takaisin kiinni. Ei meinannut auto kääntyä enää mihinkään. :)

Nuo kaikki pusla-iskari-jousi-hommat auttaa tietysti myös, mutta enempi sillä lailla että auto ei ole enää sellainen epämääräinen löllykkä vaan reagoi tarkemmin ohjausliikkeisiin. Näinollen on helpompi nakata vastaheitolla sivuluisuun yms.

Arvasit kumien koon oikein.

[Eicca_]

Onko noi muuten ronalin vanteet?

[arto s]

Alutech Spyke. Ittelläni on samanlaiset 15" käyttiksen talvivanteina. Pätevät talvipallot.

[Mr.Crossfire]

Jäänytkin tänne päivittämättä kun Botniaringillä pääsin punnitsemaan auton oikeilla motorsport-vaakoilla:

Nurkkapainot:
418 /\ 398 yht. 816kg
249 || 256 yht. 505kg

Yht. 1321kg, ja tämä siis tankki täynnä ilman kuskia. Hiukan olin ollut optimistinen aiemmissa laskelmissani, mutta ns. "tontilla" kuitenkin.

Tänään tein sen verran, että irroittelin jo pitkään poistolistalla olleet hattuhyllyn kajarit ja kojelaudasta ylimääräiset nappulat. (penkinlämmittimet, etusumuvalo) Painoa poistui 1kg, joten kiulu painaa nyt siis 1320kg.

[Jaymz]

Onhan tuo huomattava painoero ässän koriin, varsinkin avanttiin verrattuna. Vielä kun se ajokäytös muutenkin paranneltu niin epäilemättä mukava viedä.

Onko sinulla akku tuolla vasemmassa etunurkassa kun näkyy olevan painoeroa oikeaan etuseen? En sillä meinaa että käytännössä eroa ilmenisi ajoon, mutta se selittäisi painoeron kun tässä päissäni mietin :)

[Mr.Crossfire]

Akku on ysikympin vakiopaikassa toistaiseksi, eli konetilassa apparin puolen takanurkassa. Minulla ei taidakaan tuosta Odysseystä olla kuvaa, mutta tässä kuvassa näkyy tuo audirinkuloin varustettu orkkis akkukotelo.

Nurkkien välinen painoero selittyy sillä, että jousien säädöt on ruuvattu vain rullamitan avulla kohdalleen. Jossain vaiheessa nurkkapainot pitäisi säätää oikein vaakojen kanssa paremmin, mutta en ole tällä hetkellä jaksanut vielä panostaa kun autoon tulee koko ajan muutoksia ja mm. akku olisi tarkoitus siirtää takakonttiin.

[Noize]

Vieläkin harmittaa kun jäi ässän punnitus Botniaringillä väliin, ehkä ensikerralla sitten. Itse kuvittelisin akun olevan parempi mahdollisimman alhaalla painopisteen takia. Ässään akku, Varleyn red top 25 onkin tulossa apukuskin penkin taakse lattialle. Enpä tiedä kumpi on nopeampi radalla, alhaisempi painopiste vai parantunut painojakauma?

[gedu]

Kumpikin parempi, ja vielä parempi jos saa keskelle...

Edes perus lyijyakku ei riitä kumoamaan kaltaiseni kukkakepin painojakaumaan tekemää muutosta, ja painan sentään alle 70kg... Siihen on syynsä, että formeliautoissa kuski istuu keskellä ;) Ja F1 tallin vaa'at taitavat huomat jo olutkäden ylitreenin vs vapaa käsi :P

[Mr.Crossfire]

No silläpä juuri sitä akkua ei keskelle kannata laittaa, koska kuski ei istu keskellä kuitenkaan. :) Tuo onkin sillälailla mielenkiintoinen asia tuo akun sijoittelu, että optimitilanteessa auton kaikki massa sijaitsisi akseleiden välissä, mahdollisimman alhaalla ja mahdollisimman keskellä. Toisaalta taas, koska etuakselilla on reippaasti enemmän massaa kuin taka-akselilla, sitä kompensoidakseen akku pitäisi siirtää mahdollisimman taakse. Toki 7kg akun siirtely pitkälle yli tonnin painoisessa koppiautossa ei nyt ihan maailmoja mullistavaa muutosta tee. Itselläni on kolme mahdollista paikkaa akulle harkinnassa, apukuskin puolelle takapenkin alle, tankin viereen taka-akselin päälle tai apukuskin puoleiseen takanurkkaan takakontissa. Näistä luultavasti kyseeseen tulee jompi kumpi jälkimmäisistä vaihtoehdoista, säästyy lattian leikkelyltä.