Rapsakka

[tupi]

Tiedän, että on hieno tunne kun laite toimii.

[JPohja]

Hassu juttu kun näyttääkin heti paremmalta kun kulkee hyvin ;)

[kalsket]

Kuriiri toi uudet jarrut amöriikasta tänään:
https://www.dropbox.com/sh/xousu9pstjemxs1/RmbehZDkvq

Kiinalaiset kumisatulat sain jo onneksi myytyä.

Ronilta tuli myös uusi IC:
https://dl.dropbox.com/u/38718551/FMIC.jpg

Finturbolla uusi mutka tekeillä. Sama 62mm GTX kompura kuin viime vuonna mutta nyt 64mm pakosiivellä (edellinen 62mm) ja 0.96 pesä. Pähkäilyjen jälkeen kun päädyttiin siihen että syy huonoon herkkyyteen 0,5bar yläpuolella johtui tukkoon menevästä pakopuolesta. Katsotaan miten toimii.
https://dl.dropbox.com/u/38718551/siipi.jpg

Kuivasumppuun tulossa tollanen:
www.spintric.com

Ahtoputkisto kasataan näillä:
http://www.kkdmotorsport.com/kauppa....9&k=1332963187

[okkim]

Jaa eikö ne satulat olleetkaan hyviä? Mikä se merkki olikaan, D2?

Ei varmaan ahto"letkut" enään irtoile kun putkisto on valmis.

[kalsket]

Re: Rapee

Ksportit oli juu kumia. Samaa tavaraa kuin D2

[hannuman]

On se vaan helppoa tuon Rapeen rakentaminen kun noita pulttaa kiinni -viriosia löytyy suoraan nettikaupoista! Tosin se pulttaa kiinni -vaihe tullee vastaan osasta riippuen muutaman kymmenen työtunnin jälkeen...

[kalsket]

Hannu kyllä hienosti kiteyttää tuossa tämän helpon rakennuskohteen valinnasta seuranneen - öööö - "ihanuuden". Vaan siinä toisaalta on myös homman suola, saa ja joutuu itse miettimään asioita ja peiliinkin saa aika usein vilkuilla.

[porkkis]

Otahan MR-jäähdyttimestä sisäkuva!

[Repo/promo]

Mulle oli MR:n cooleri vähä pettymys.

Paavolan tötteröön tuli kaksirivinenm eli 150mm paksu reilu 600 levee ja noin 600 korkee kenno Ronilta.

Vaikka on maailmanparas MFS kompura, niin imulämmöt huitelee 85 tienoissa.

Vanhalla huonoksi leimatulla compilla toki 10 astetta enemmän, mutta sillon oli muuten saman kokonen mut 50mm paksu griffinin kenno coolerina.

[kalsket]

Tuollasetkin tuli syksyllä ostettua http://www.okadaprojects.com/usa/products_direct.htm

[ola]

Mistä sä noita löydät? Aika proon meininkiä.

[kalsket]

Re: Rapee

Repo noi mulle möi. Aivan ilmaisia eivät olleet.

[Mr.Crossfire]

Teppo antoi toimeksi jarrulevykeskiöiden piirtämisen, joten piirsin nyt alustavasti tällaisen:

http://mrcrossfire.kuvat.fi/kuvat/pi...3%B6-Teppo.JPG

Mitat pitää verifioida kunhan saan nuo levyt ja satulat sun muut näppeihin. Tuo kitkapinnan ja keskiöhatun välinen ruuviliitos on onneksi helppo suunnitella, koska Brembon kataloogissa on melko yksityiskohtainen speksi aiheesta (s. 48) :

http://www.brembo.com/it/Auto/Racing...MBO_RACING.pdf

[Repo/promo]

tehkää suosiolla kelluva kiinnitys. Ruuvaamalla ei tuu ku vitutus ku saa olla joka kesä oikomassa levyjä.

liukupalat saa Sarlinilta.

[Jarkko Kalsi]

Onko kelluvasta hyviä kuvia? En ole koskaan täysin ymmärtänyt sen rakennetta ja millaisen levyn se vaatii.

[kalsket]

Ero ei ole levyssä vaan hatussa. 3 kautta tullut rapeella ajettua ilman kelluvaa levyjen kiinnitystä, toistaiseksi ei ole kieroksi menneet.
Noissa Brembon laikoissa(kin?) on soikeet reiät säteen suuntaan nähdäkseni juuri siksi että pääsee elämään. Pulttien kiritstysmomentti peräti 17Nm.

[Repo/promo]

Kelluva voi olla levy taikka hattu.

Tossa Taiwanilaisilla ihan hyvä kuva. Kolo tolle liukupalalle voi siis olla levyssä tai hatussa.

http://www.xyz-racing.com/brakekit7.php

Nii, ei mullakaa ole passatissa kelluvia levyjä ollu, toistakymmentä vuotta on kulettanu eikä ole kieroksi menneet. Lienen siis väärässä.

[Mr.Crossfire]

En tiiä passatin levyistä minäkään, mutta noi kyseiset laikat on brembon inssi peksannu kiinnitettäväks just noin. Se pultin kiristysmomentti on muuten 7Nm ja laitetaan liimalla kiinni, näkisin että tarkoituksena on juurikin sallia levyn laajentuminen. Mutta eipä siinä, kyllä minä kelluvankin piirrän jos sellanen halutaan. :) Mielestäni teknisesti järkevin olisi olla kelluva levy, koska silloin mahdollinen kuluminen tapahtuu liukupalassa ja levyssä, ei hatussa. Sitä en tosin osaa sanoa, että montako kymmentä vuotta harrastekäyttöä sellainen hattu kestää, missä on liukuhahlot.

[okkim]

B7 RS4 hatussa on metalliset kehykset suojaamassa sen kulumista.

[vayne]

Kertokaapa mitä etua noilla puolilla oikein saa, kun aikoinaan törmäsin noihin liitteiden mittauksiin asiaa tutkiessani ? Tuosta saa sen kuvan, että tuon myyjän nettisivun kuva on vain zoomattu tuosta isosta kuvasta alkuvaiheesta ??

Ei ole vittuilua, vaan syvää ihmetystä harrastuspohjalta :)

[Repo/promo]

Okadalla kipinän kokonaisenergia on sama kuin tavallisellakin puolalla, mutta se poltetaan neljä kertaa nopeammin. Kipinän alkuhetken intensiteetti (joka on siis sytyttämisen kannalta merkitsevä) on nelinkertainen.

Sen takia skoopilla ensiö- ja toisiovirtoja mittailemalla ei näe eroja tavallisen ja okadan välillä.

Myös, koska kipinä on vaihtovirtainen, läpilyöntijännite on suurempi, eli misfiren todennäköisyys sen takia, että seos on liian hoikka taikka paksu, tai pytyssä liikaa painetta, on pienempi.

[pasi_]

Kelan yli oleva jännite on riippuvainen virran derivaatasta. Eli jos kokonaisenergia on sama, täytyy di/dt olla nelinkertainen, että saadaan nelinkertainen jännite. Millaistahan pääteastetta Okada käyttää, jolla saadaan tavallista puolaa niin paljon suurempi derivaatta aikaiseksi? En ainakaan tiedä, että tehoelektroniikkarintamalla olisi keksitty jotain mullistavaa. Vai onko muuntajan rakenne sellainen, että ensiövirta "perinteisesti" katkaisemalla saadaan tällainen muutos aikaan? Mitään jännitteen nostoa ensiössä ei kai tehdä, koska energia on sama.

Toisisuureiden mittaaminen skoopilla ei kovin helpolla onnistu noilla jännitetasoilla, varsinkin kun aikavakiot ovat niin pieniä. Ensiösuureiden kautta toision suureiden redusointi vaatii sitten muuntajaparametrejä.

Miten tehdään vaihtovirtakipinä muuten kuin syöttämällä ensiöön vaihtojännitettä? Ensiövirran katkeamishetkellä jännite toisiossa nousee niin suureksi, että kipinä syntyy ja induktanssin energia puretaan. Tämän jälkeen kipinän pitäisi sammua ja syttyä uudelleen, jos siellä on vaihtovirtaa. Mistä tämä energia saadaan sytyttämään kipinä uudelleen?

[vayne]

Joo tuo tämän "homman keksintö" kiinnostaisi kanssa, edellä mainittujen toteamuksien valossa ? Eikös noissa ole vaan tuunattu/vaihdettu joku konkka, ei muuta ??

[SR]

Eikös se plasma ole se kova juttu. Ei ole enää normaali kipinä vaan sellainen plasmapallero siellä palotilassa. Ainakin elokuvissa siitä tulee aina iso paukku... Joo, vähän väsyttää...

[Repo/promo]

En aio teeskennellä, että ymmärsin, mitä Pasi ylempänä selitti

Okadalla on maailmanlaajuinen menetelmäpatentti ohjauselektroniikkaan, jolla kipinää manipuloidaan.

Eräs versio ottaa sisään normaalin 1.5ms pitkän muutaman kymmenen milliampeerin kipinän ja kutistaa sen 5 nanosekunnin mittaiseksi. Silloin toisiopuolella lyö yli 220A liekki, mutta se palaa siis vain 5 nanosekuntia.

Laitteeseen ei tule ulkopuolista virtaa, kaikki toiminto tapahtuu siis kipinän sähköenergiaa manipuloimalla.

Mulla on jossaki siitä kuvakin. Ylipaineelle otin myös kuvat sekä laitteistosta, että skoopista.

Ulf Arens on saksalainen insinööri, joka on tehnyt elämäntyön sytytyspuolien ja ohjauselektroniikan suunnittelijana ja on siis tuon kehittäjä. Arens on suunnitellut mm. Denso Idirium sytytystulpat, sekä ign1-a puolan, joka 034 puolana tunnetaan, ja on alunperin New Mexicon osavaltion omistamiin e-85-käyttöisiin koulubusseihin suunnittelema puola.

Okada on Arensin alihankkija. Koska Arensilla on kytköksiä vähän joka suuntaan, sillä on saatavilla puolavalmistajien alkuperäisiä kuoria, joihin Plasma puolat kootaan. Alkuperäistä on siis vain muovi puolan ympärillä, myös itse puola on käämitty eri langalla ja eri suhteilla kuin vakiot.

Se punanen nappi siinä päällä on tunnus, mutta samalla jäähdytyselementti, joka pilkottaa ulkona hartsivalusta.

Ai mistä tiedän? Kävin siellä pari vuotta sitten viettämässä pari päivää.

[vayne]

Ok, voihan noita jotain kikkoja olla mutta en ole nähnyt tässä vielä mitään sähköteknistä perustetta asialle. En ymmärrä miten nuo täysin ammattivehkeillä mitatut arvot yhtä-äkkiä muuttuu johonkin täysin suvereeniin.

Kun nuo elektroniikka puolen ammattilaiset tekivät töissään asiasta innostuneena (täällä suomessa juu) noilla mittauksia, avasivat puolat yms. ja totesivat laitteen olevan vähän placebo, niin kiinnostus itsellä katosi.

Mutta en itse väitä asiaa sen syvemmin tuntevani, heräsin vaan tähän asiaan uudestaan, kun noita täällä laitellaan autoon ja ajattelin kysyä oliko niitä sähköteknisiä perusteita jo tullut :)

Mä pysyn vakioissa ja ei sitten herneitä vieläkään kiitos :)

[Repo/promo]

Eli jos paloaika lyhenee ja siksi intensiteetti kasvaa, ei ole sähkötekninen peruste?

[pasi_]

Tuntuu vain, että induktanssi rajoittaa sen virran derivaatan jollekin tasolle. Eli mahdottoman suuria muutoksia ei vaan saada aikaiseksi. Äkkiseltään tuntuu, että haluttaessa suurempaa jännitettä toisiopuolelle tarvitaan suurempi muuntosuhde, suurempi ensiöjännite, suurempi derivaatta tai pienempi induktanssi. Pienempään induktanssiin varastoituu pienempi energia ja ensiöjännite on sama. Suuremmalla muuntosuhteella pelaaminen tuntuu äkkiseltään sellaiselta, että miksi sitä ei kukaan ole tehnyt aiemmin? Laitetaan puolaan sellainen muuntosuhde, että toisiossa on 100-kertainen jännite?

Jos oletetaan, että "muutaman kymmenen milliampeerin kipinä" olisi vaikka 60 mA, niin nostamalla samalla toisiopuolella, eli sytytystulpalla, virta 220 A:iin, olisi jännite 92 miljoonaa volttia. Se on aika iso jännite nanosekuntien ajaksikin. Lisäksi nanosekuntien nousunopeus vaatisi virran katkaisemiseen transistorin, jossa virta katkeaa nanosekunneissa. Yleensä tehoelektroniikan komponentit eivät ihan noin nopeita ole.

[SR]

No, nyt ei Tepolta sitten kipinä lopu uudella puhaltimellakaan, eihän? Sehän tässä se tärkein pointti oli? Ajomiehet ajaa ja insinöörit meinaa... :)

E: niin ja ennenkuin herneet lähtee, insinööri olen itsekkin...

[ola]

Kyllähän niin on että asioita pitää kokeilla jos on resurssit ja mennä eteenpäin. Sanohan mihneakin että 2.0 puolista ei ole mitään hyötyä.