Jotta voisit osallistua keskusteluihin, sinun pitää ensin rekisteröityä. Rekisteröityminen edellyttää sitoutumista foorumin käyttöehtoihin. Rekisteröidy täällä.
Jos olet ensimmäistä kertaa tällä foorumilla, ole hyvä ja tutustu ensin jo kysyttyihin kysymyksiin. Kysymykseesi löytyy mahdollisesti jo useita vastauksia. Hae vanhoja kysymyksiä ja vastauksia täältä.
Asentajat olleet reippaita taas. Tuloksena uudet kovat hytikkalinjat hammastangolle, välissä paineenrajoitusventtiili. Linjan välissä luonnollisesti pikaliitin painemittaria varten, saa insinööri tutkia millä paineella tehostus on sopivimmillaan rata-ajeluun ;)
Jäähyn letkulähdöt käännettiin järkevämpiin asentoihin niin letkut sai kulkemaan napsun verran fiksummin. Samalla vesipumppu löysi sijoituksen akun paikalta. Akku kun vaihtui pienempään ja siirtyy takapenkille.
Vesiletkut vaihdettiin myös uusiin. Vanhoissa kun oli ihanasti jatkos tehty pelkääjän jalkatilassa kiiltävällä putkella jossa ei mitään karveja päissä letkua pidättelemässä. Suoranainen ihme että se oli matkan varrella vain kerran auennut (tästä kiitos Jarkolle joka lisäsi klemmarien väliin rautalangan niitä toisiinsa sitomaan). Tämän lisäksi takavetari oli toisen letkuista syönyt melkein puhki.
Ai niin, jossain olis ehkä vieläkin ollu ehjä täysmittainen letku siihen "jatketun" tilalle. Porasin reiän siihen letkuun ja kiireessä paikkasin pätkällä putkea.. Joku nippuside patentti sinne takavetarin nurkille tehtiin kanssa, kun letku oli pudonnut jonkun kiinnikkeen irrottua maa-aines kosketuksesta.
Jostain kilpa piireistä joku kehui että opelin tehostin pumppuun oli joku seppä tehnyt jotain elektronisia hienoja osia millä sais painetta säädettyä. tosin emmä tiedä onko sillä väliä vaikka vain kuristaakin?
Ohjauksen kannalta sama kuristaako vai säätääkö muuten, mutta kuristin muuttaa tarpeettomasti moottorin tehoa lämmöksi, joten sitä välttäisin mikäli mahdollista. Hienoja hydrauliputkituksia, tulee ihan trukkitehdas mieleen. :) Hauskana kuriositeettina mainittakoon, että hydrauliputkissa toimii hienosti jic-standardin mukainen liitin, kun taas bensaputkissa pitää yleensä olla AN, vaikka ensin mainituissa on äkkiä 40-kertainen paine. :) Toki jic-liittimet on yleensä terästä.
Opelin sähköiseen ohjausakseliin on saatavissa ohjainpurkkia, tuohon hytikkapumppuun tietääkseni ei. Insinööri Kalsi sen elektorniikkaan jo tutustuikin ja totesi että parempi pistää kansi kiinni.
Tuo paineenrajoitin on paluukierrolla varustettu versio niin toivottavasti aiheuttaa vähemmän lämpöongelmaa.
Trukkitehtaassa on toki sovelluksia, joilla ohjataan portaattomasti pumppumoottoria, mutta ovat vähän raskastekoisia tähän tarkoitukseen. Joku painetakaisinkytkentähomma siinä pitäisi kait olla, mutta käytännön toteutus voi olla toki haastava.
se kaiketi huijaa jotenkin pumpun omaa painetietoa sehän käy vähän ku joutavaa jos rattia ei veivaa. Mut kun se kerran paluukierrolla toimaa niin ei pitäs ongelmaa olla.
Äh, niin olihan siinä jo valmiiksi painetakaisinkytkentä. Mutta eikös sitä voisi huijata jollain vastuksella tms? Tai vaihtamalla painekytkimen eri paineessa kytkevään jos se on sen tyyppinen? Vai olenko hakoteillä? Kyllä kai kardaanitunnelissa vois sumpun putketkin vetää. Apparin puolen ylänurkassa kenties.
Elektroniikka näytti tältä. Ois pitäny saada pumppu käyntiin ja skooppi kiinni, jotta ois päässy edes vähän juonelle. Jossainhan tuossa on oltava paineanturi, jota voisi huijata. Tässä kohtaa Tepon tekemä ratkaisu on oivallinen.
Kyllä siinä joku takaisinkytkentä on. Siitä tuskin hirveesti olisi ollut iloa kun käyntitiloja on vain 2, paine tai tyhjäkäynti. Tyhjikselle putoo jos rattiin ei koske 30s aika auton seistessä.
Tunneliin periaatteessa voisi mahtua myös öljyputket, ongelma tulee lähinnä vaihteiston kohdalla sekä down pipen mahdollisessa läheisyydessä. 20mm on vaan ihan toisenlainen väännettävä kuin tuo 10mm.
Tehtaan ratkaisumalli öljyputkien viemisessä kynnyskoteloissa on kyllä paras versio.
Jos joskus on vielä tulossa tuo ooppelin sähkötehostin käyttöön, niin siihen saa ruotsalaisilta alle satasella säätöpalikan, mistä saa nupilla säätää tehostuksen määrää.
Jos ei väkisin itse halua käyttää tuotekehitykseen työtunteja.
Koneentekijä soitteli tuossa. Tällä kertaa kun konetta ei niputeta fiilispohjalta niin mitattiin todellinen puristussuhde. 10.5 kantilla tilatut männät olivatkin todellisuudessa 9.4:1
Hätä ei kuitenkaan ole tämännäköinen kun mäntä jää 0.5mm alle dekkitason. 1mm pois dekistä niin päästään 0.5mm yli, jolloin paljealueen korkeudeksi jää alle milli. Tällöin päästään 10.8 staattiseen puristukseen, dynaamisena sitten melkoisesti vähemmän kun räyhänenissä on tarpeeks huuhtelua...
Mistä ja mitkä männät ne on? Aika "kiva" ylläri noin iso virhe puristusshteessa. Itsellähän kävi toisinpäin, mutta onneksi se meni vaan parempaan suuntaan.
Meinasin sanoa jotain amerikan pertin mäntien tasalaatusuudesta, mutta sitten muistin anlen mittaukset orkkismäntien kanssa ettei olis tehtaan ilmottama 9.3 vaan paremminkin 8.9 :)
Rösten noi JE:ltä tilas. Speksasin vain toivotun puristussuhteen, lohokon korkeuden ja männätapin. Virhe on purituskorkeudessa. Mieluummin noin päin niin saa lohkoa madaltamalla kohilleen.
Tuliko virhe toimittajan puolesta, vai tuliko speksattua väärin? Ihmetyttää jos toimittaja tekee virheen, kun ei ole ihan ensimmäinen kerta, ja ne kuitenkin väsää noita joka päivä.
Sähkötehostimesta tuli mieleeni, miten suhtautuu hydraulitehosteinen hammastanko tuohon? Tarkoitan kestääkö hytikkatanko suoran akseliväännön ilman hydrauliapua, sitähän ei ole siihen rakennettu? Vai pitääkö yhdistelmä aina toteuttaa tehostamattomalla tangolla?
Parempaa vastausta ei ole antaa koska en tuota asiaa lähtenyt edes selvittämään kun tuo ABY/ADU:n hammastanko on nopeimpana audilaisena helppo hukattava.
Comment