Tuumailin ensin että touhuaisin ihan omassa kuplassani tämän kanssa mutta tulin nyt lopulta siihen tulokseen että voisihan nämä harrastamisen ilot ja surut jakaa tänne foorumillekkin silläkin uhalla että menee yksinpuheluksi. Onpahan jotain dokumenttia siitä mitä on tehty ja jätetty tekemättä. Tarkoitus on rakennella tätä kaikessa rauhassa aina silloin kun joutaa ja on inspiraatiota. Deadlineksi olen asettanut vuoden 2025 mutta katsotaan nyt että onko se vuosi 2050 sittenkin realistisempi tavoite.
Usean vuoden ajan olin haaveillut tälläisen omistamisesta mutta yksinkertaisesti rahkeet ei vaan ole ikinä riittänyt tälläisen hankkimiseen. Nettiauton tarjontaa tuli kuitenkin selattua säännöllisesti. Tämä yksilö ilmestyi viime kesänä pariksi kuukaudeksi Nettiautoon ja taas alkoi kiima puskea päälle. Jahkailin liian pitkään asian kanssa ja ilmoitus kerkesi kuitenkin hävitä. Edelliseen b5 ässään tarkoitettua Porschen etulukkoa Lahdesta hakiessani tuli myyjän kanssa puhe kyseisestä Risasta ja kävi ilmi että auto voisi vielä mahdollisesti olla myynnissä. Ei muuta kuin yhteystiedot ylös ja häiriköimään. Sain auton edellisen omistajan kiinni ja tein sitten hetken jutustelun jälkeen tarjouksen autosta edes näkemättä koko autoa. Niin pahana se kiima jo siinä vaiheessa oli. Myyjä hyväksyi tarjouksen mutta sovittiin että menen vielä seuraavana iltana katsomaan autoa paikan päälle.
Tiedossa oli että auto oli ollut pitemmän aikaa seisonnassa joten päätin lähteä ihan varmuuden vuoksi hinurilla matkaan ettei tarvitse jännittää kotimatkaa jos auto lähteekin mukaan sinä iltana. Paikalle päästyäni pyörin auton ympärillä parisen tuntia ja ei se kiima yhtään helpoittanut vaikka myyjä rehellisesti sanoikin että tekemistä on jos priiman haluaa. Hetken siinä yritin perustella itselleni että onko mitään järkeä hankkia itselleen yhtään enempää ongelmia mutta lopulta ajatus että ei näitä ostoksia voi ikinä järjellä perustella voitti. Ja nyt saattoi olla viimeisiä hetkiä hankkia tälläinen, näiden hinnat kun tuskin tulee tästä enää tippumaan. Kaupat tehtiin ja ei muuta kuin auto hinurin lavalle ja nokka kohti kotia.
Yö oli jo pitkällä kun vihdoin pääsin kotikulmille niin jätin auton kyydistä pois ottamisen seuraavaan iltaan. Ensimmäinen vastustaminen alkoikin siitä. Akusta irroitettiin maapiuha kun auto oli ajettu lavalle ja konepelti laitettiin kiinni. No enhän minä muistanu että myyjä oli sanonut avausvaijerin olevan kahvasta puolelta poikki. Pienen taistelun jälkeen saatiin konepelti auki ja akunkenkä paikalleen. Auto käyntiin niin seuraavana mittaristossa killittikin laturin merkkivalo. No auto kuitenkin saatiin pois lavalta nosturille alapuolen tarkempaa tutkimista varten.
Tiedossa oli että takapäässä oli jossain väljää ja se paljastuikin siihen että Apikolin tekemä perän etummainen tuki oli väljä. Perän etuosa pääsi liikkumaan ylös-alas suunnassa vajaan sentin ja aiheutti kolahduksen. Samalla paljastui takapään todella kuppainen kunto joten tämäkin pääsi kohtaamaan monen b5 s/rs-harrastajan tämän talven muoti-ilmiönä olevan taka-apurunko remontin. Apurungon jouduin vaihtamaan kokonaan toiseen koska alkuperäistä oli hitsattu. Oletan että hitsaustarpeen on aiheuttanut jäykkä vakaajatanko kun eikös niiden kanssa ole muillakin ollut ongelmia jos ei ole vahvikkeita?
Ostin paikalliselta kerhotoverilta hyväkuntoisen taka-apurungon ja iskarikotelot mutta huomasin apurunkoa entiseen vertaillessa että siitä puuttuu valojen tasosäätöanturin kiinnityspultit. Ei olisi ollut paha homma tehdä niitä siihen mutta löysin omista kätköistäni vielä yhden apurungon jossa ne oli valmiina. Harmi vain että sekin oli melko ruosteinen. Koputtelin siitä kuitenkin kaikki isoimmat ruosteet pois ja kiikutin sen muiden isoimpien osien ohella hiekkapuhallukseen ja maalaukseen.
Usean vuoden ajan olin haaveillut tälläisen omistamisesta mutta yksinkertaisesti rahkeet ei vaan ole ikinä riittänyt tälläisen hankkimiseen. Nettiauton tarjontaa tuli kuitenkin selattua säännöllisesti. Tämä yksilö ilmestyi viime kesänä pariksi kuukaudeksi Nettiautoon ja taas alkoi kiima puskea päälle. Jahkailin liian pitkään asian kanssa ja ilmoitus kerkesi kuitenkin hävitä. Edelliseen b5 ässään tarkoitettua Porschen etulukkoa Lahdesta hakiessani tuli myyjän kanssa puhe kyseisestä Risasta ja kävi ilmi että auto voisi vielä mahdollisesti olla myynnissä. Ei muuta kuin yhteystiedot ylös ja häiriköimään. Sain auton edellisen omistajan kiinni ja tein sitten hetken jutustelun jälkeen tarjouksen autosta edes näkemättä koko autoa. Niin pahana se kiima jo siinä vaiheessa oli. Myyjä hyväksyi tarjouksen mutta sovittiin että menen vielä seuraavana iltana katsomaan autoa paikan päälle.
Tiedossa oli että auto oli ollut pitemmän aikaa seisonnassa joten päätin lähteä ihan varmuuden vuoksi hinurilla matkaan ettei tarvitse jännittää kotimatkaa jos auto lähteekin mukaan sinä iltana. Paikalle päästyäni pyörin auton ympärillä parisen tuntia ja ei se kiima yhtään helpoittanut vaikka myyjä rehellisesti sanoikin että tekemistä on jos priiman haluaa. Hetken siinä yritin perustella itselleni että onko mitään järkeä hankkia itselleen yhtään enempää ongelmia mutta lopulta ajatus että ei näitä ostoksia voi ikinä järjellä perustella voitti. Ja nyt saattoi olla viimeisiä hetkiä hankkia tälläinen, näiden hinnat kun tuskin tulee tästä enää tippumaan. Kaupat tehtiin ja ei muuta kuin auto hinurin lavalle ja nokka kohti kotia.
Yö oli jo pitkällä kun vihdoin pääsin kotikulmille niin jätin auton kyydistä pois ottamisen seuraavaan iltaan. Ensimmäinen vastustaminen alkoikin siitä. Akusta irroitettiin maapiuha kun auto oli ajettu lavalle ja konepelti laitettiin kiinni. No enhän minä muistanu että myyjä oli sanonut avausvaijerin olevan kahvasta puolelta poikki. Pienen taistelun jälkeen saatiin konepelti auki ja akunkenkä paikalleen. Auto käyntiin niin seuraavana mittaristossa killittikin laturin merkkivalo. No auto kuitenkin saatiin pois lavalta nosturille alapuolen tarkempaa tutkimista varten.
Tiedossa oli että takapäässä oli jossain väljää ja se paljastuikin siihen että Apikolin tekemä perän etummainen tuki oli väljä. Perän etuosa pääsi liikkumaan ylös-alas suunnassa vajaan sentin ja aiheutti kolahduksen. Samalla paljastui takapään todella kuppainen kunto joten tämäkin pääsi kohtaamaan monen b5 s/rs-harrastajan tämän talven muoti-ilmiönä olevan taka-apurunko remontin. Apurungon jouduin vaihtamaan kokonaan toiseen koska alkuperäistä oli hitsattu. Oletan että hitsaustarpeen on aiheuttanut jäykkä vakaajatanko kun eikös niiden kanssa ole muillakin ollut ongelmia jos ei ole vahvikkeita?
Ostin paikalliselta kerhotoverilta hyväkuntoisen taka-apurungon ja iskarikotelot mutta huomasin apurunkoa entiseen vertaillessa että siitä puuttuu valojen tasosäätöanturin kiinnityspultit. Ei olisi ollut paha homma tehdä niitä siihen mutta löysin omista kätköistäni vielä yhden apurungon jossa ne oli valmiina. Harmi vain että sekin oli melko ruosteinen. Koputtelin siitä kuitenkin kaikki isoimmat ruosteet pois ja kiikutin sen muiden isoimpien osien ohella hiekkapuhallukseen ja maalaukseen.
Comment