Käyttöklassikko Kultsi

[jasso]

Bensapuolen vika yleensä ei ole noin totaalinen käymättömyys. Hallia veikkaisin yhä. Tosin pystyykö sitä edes kasaamaan väärin, että aukot ei ole oikeassa synkassa?

Noi omalla sytkäboksilla olevat ei ole niin tarkkoja ajoituksesta, kun se purkki pystyy kuitenkin sitä säätämään aika paljon molempiin suuntiin merkistä.

[arto s]

Starttipilottia ei ollut käsillä viimeksi, mutta on vielä kokeiltavien listalla, ennen radikaalimpia toimenpiteitä. Ehkä se on laitettava kannen vaihtokin. Sytkäosat ovat kyllä kaikki vajaan vuoden ikäisiä ja muutaman tuhannen kilometriä palvelleita, vaan eipä se välttämättä sitä sano.

[arto s]

Painoin starttipilottia imusarjaan, ei edes lupaa. Kynttilöitä taas ylös ja kyllähän se säkenöi. Tulppakin näyttää hieman kostealta. Nythän ei kyse voi olla enää muusta kuin ajoituksesta, joten taas konetta pyörittelemään ja miettimaan, mikä merkki kampuralla on se oikea. No sehän on siis se, joka on nokan rattaassa olevan kanssa noin samaan aikaan näkyvissä. Kyllähän se tiedossa on ollut koko ajan, että nokan täyttä kierrosta vastaa kaksi kaksi kampuran kierrosta, joten ihan aidosti hävettää taas oma nokkeluus.

Nyt se kuitenkin käy taas. Vieläkään kaasuun ei kestä koskea kuin nimeksi, tai vehje puutuu sammuksiin ja lähtee taas avaimesta kääntäen käymään. Taidan astella kuitenkin katalysaattorikaupoille, vaikka paikallinen paja sen kesän lopulla tuomitsikin "ihan hyväksi".

[jasso]

Klassinen. Tullut sorruttua aina välillä samaan itsekin, kaikkien vuosien jälkeenkin.

[arto s]

Tänään saatiin laite ihan halliin asti. Käynnissä, mutta silti narun jatkona. Kierroksia ei kestänyt puutumatta 1500 enempää. Kaasuläppää yhtään varomattomasti avaten kuoli melkeinpä heti.

Viime kesänä laite kävi paikallisella putkipajalla saatesanoilla "katsokaa se putken jabkatalysaattorin kunto". Tuli silloin takaisin palautteella "ihan hyvä se on". Down pipe'in ja katin laipan olivat poistaneet ja hitsanneet ne toisiinsa.

Irrotettiin alkuun lambda, jotta nähdään, josko se helpottaisi käyntiä. Kone alkoi kiertää vanhaan tapaan, joten iso laikka käteen ja putkea paloihin. Seuraavaksi kaupasta uusia kilkkeitä. Katsotaan, millainen torvi sinne menee takaisin.

[arto s]

Tässä kertausharjoitusten, pihan rakentamisen ja muun kaluston pajotuksen keskellä Kultsiin rakentui uusi torvi. Tai siis ainakin osin.

Paikallinen paja oli siis pätkäissyt downpipe'ista katin laipan pois ja hitsannut orkkiskatin suoraan siihen. Tästä tuli tällainen tallista löytyvistä osista kasattu versio. Dp'n jatkoksi löytyi V8'n vastaavasta laippa ja katti lainattiin Cabriosta, jossa se on ehtinyt palvella muutaman tuhat kilsaa. Kattiin hitsattiin pätkä orkkisputkea, jolla päästiin laatikon takapään kohdalla olevasta poikkiraudasta yli. Tästä jatkettiin M-marketin tee-se-itse pätkillä etuvaimentajalle asti. Alkuperäinen korvattiin kaverin hyllyyn jääneellä B8 ässän etuvaimentajalla. Alkuperäinen takavaimennin sai jäädä. Istuvuus ei ole ihan 100%, vaan putki katti välillä lattiaan. Tai laatikkoon. Saumat ovat tekijänsä näköiset. Ihan kuin insinööri ite olisi vetänyt ekaa kertaa sitten yläkoulun. Ei siis erehdy luulemaan ammattimiehen tekeleeksi, mutta pitääpä kuitenkin. Jostain syystä kuvasaastetta aiheesta ei tallennettu muiden naureskeltavaksi.

Auto saatiin ajamalla kotipihaan ja matkalla oltiin havaitsevinaan menon terhakoitumista edelliseen verrattuna. Jopa siihen aiempaan, jolloin laite oli ihan ajokelpoinen. Äänen määrä ei muuttunut merkittävästi, mutta nuotti on kyllä mureampi. Se kuulostaa jo 10 venttiilivitoselta.

Käynti ei valitettavasti parantunut. Edelleen paikallaan tasakaasulla kuuluu ja tuntuu, miten silloin tällöin joku palotapahtuma jää syttymättä. Koska sytkäosat on kokolailla läpikäyty, kääntyi katse polttoainepuolelle. Sieeläkin suodatin ja pumppu on vaihdettu, eikä ilmavuodoista ole merkkiäkään. Jäljelle jää määräjakaja sekä suuttimet.

Suuttimien irroitus edellyttää imusarjan puolitusta. Ei sikäli paha rasti, vähän liittyvää letkutusta pois ja viisi pulttia auki. Nämä viisi vain ovat teräspultteja alumiinin ympäroimänä, joten vaadittiin päättäväistä otetta, että ne sai auki. Vähän vasaraa ja aukeilu alkoi, paitsi yhdellä, josta kanta pyörähti. Siihen piti lyödä zxn-avain, ennenkuin pultti suostui erkanemaan olinsijoiltaan.

Samassa hötäkässä vaihtui vuotava, hyvin rapea venttiilikopan tiiviste. Itse ostettu on ilmeisesti dieselin, mutta onneksi kaverilla oli varastossa NG-koneiseen Cabrioon hommattu tiiviste.

Suuttimet nostettiin lasipurkkeihin. Pieneksi yllätykseksi paljastui, että suuttimilla oli jo käyty. Holkit ovat jo uutta mallia, mustat ja muoviset. Bensapumpun releen tilalle askarreltiin käyttökatkaisija takalasin lämppärin kytkimestä, koska sellainen sattui löytymään. Jos joku suunnittelee vastaavaa, navat 5 ja 6 ainakin erottuvat napista. Ne kytketään releen kahden leveän navan tilalle esin latta-abikoilla. Itse lisäsin vielä 20A sulakkeen varuiksi kytkentään. Releen päällä oli muuten sulake, mikä selittänee sen, miksei vcds tavoittanut ohjainlaitteita, vaikka obd-liittimet autosta löytyvätkin. En ole muuten vieläkään muistanut käydä kokeilemassa, joko se onnistuisi.

Uudesta hienosta erikoistyökalusta bensapumppu päälle, tupakat sammuksiin ja ilmamäärämittarin lautasta nyhtämään ilmanputsarikotelon kautta. Nelosen suihku näytti alkuun vähän pistemäiseltä, mutta seuraavalla kierroksella sekin tarjosi ihan siistin viuhkan. Suuttimet pidettiin kokoajan purkeissa, joten kaikki ruiskittu polttoaine saatiin talteen. Purkit punnittiin ja koska taaraamista ei tajuttu tehdä ennen, tyhjennettiin ne ja punnittiin uudestaan. Polttoainemäärissä oli punnituksen perusteella pahimmillaan 20% heitto alaspäin, mikä tarkoittanee sitä, että ainakin puhdistus lienee paikallaan. Tämähän piti tietenkin ihan varmistaa kasaamalla systeemi ja kokeilemalla käyntiä. Kyllä, edelleen perseellään. Ei kai se auta, suuttimet ylös ja huoltoon.

[Sleepy2]

Alkoiko kaikissa ruiskutus samaan aikaan ?

[arto s]

Sitä ei tullut katsottua niin tarkkaan, mutta isoja eroja ei mielestäni ainakaan silmä erottanut.

Olin Finjectoriin yhteydessä ja noiden suuttimien huolto on vähän vissiin semmoista ja tämmöistä. Avauspaineen, vuodot ja viuhkan saavat katsottua, sekä jonkun sortin pesua voivat yrittää. Tämä lysti olisi noin 30€ per suutin + rahdit. Uusia suutinsettejä näkyy olevan E-Bayssä ~260€ rahteineen. Pesu ja tarkastus olisi siis vielä hieman edullisempi, mutta lopputulos ei ole ihan varma.

Mitä tuossa kahlasin forumin vanhoja topikkeja läpi, vastaavilla oireilla oleva on tullut kuntoon määräjakajan painesäätimen vaihdolla. Sellaista tässä nyt on koitettu etsiä myös. Suuttimet ajattelin tilailla nekin. Pihassa on toinenkin peli, johon ne käyvät myös. Jos noilla ei tule kuntoon, on ruvettava aukomaan määräjakajaa. Siihen saa huoltosarjoja tarvikkeena. Bosch ei kuulemma myy ulos varaosia niihin. Boschilta saisi jakajan tarkastuksen 100€:lla. Kunnostus jakajalle on 850€, jolloin siitä pitäisi tulla uutta vastaava. Ihan niin paljon en tähän ajatellut panostaa..

[Sleepy2]

K-jetishän pystyi säätämään sylinterikohtaista "syöttöä" määränjakajasta. Kuusiokolo tulpat jakajan kannessa aivan suutinputkien lähdön juuressa.

[arto s]

Et varmaan noita tarkoita?

[arto s]

Löysin muuten tuollaisen huolto-ohjeen määräjakajalle. On Mersuun alunpitäen, mutta soveltaen pelannee Audiinkin.

Nyt kun vielä niitä osia jostain..

[JPohja]

Tämä sun määräjakaja on jo kakkos generatiota, ellei peräti KE-Jetronik? Vanhemmissa K-jeteissä on Arin mainitsemat suutinkohtaiset säädöt joita urkin märäjakajasta on tullut ruuailtua kerta jos toinenkin.
Tuossa sun jakajassa on luultavimmin kumitiiviste puoliskojen välissä, tilasin sellaisen kerran kun sormi oli liian nopea ;) nyt jo lienee hävinnyt (tsekkaan huomenna). Vanhemmissa metallitiiviste jonka tiivistys on pieni haaste.
Mulla on kierros WR moottoriin sopivia uusia suuttimia jotka voin lauantaina Ahvenistolle ottaa mukaan jos tuntuu ettet saa mistään tarpeeksi nopeasti toimitukseen. Toki haluan uudet tilalle muta ei ole kiire.

Ihan kiva hinta Boschilla jakajan kunnostukseen, sisälsikö myös perussäädön lähdöille? Mistä tuon hinnan sait?

[arto s]

Hinta tuli Finjectorilta ja sisältää säädön. Kyllä se on jo CIS-III, eli KE-Jet.

Toisilla suuttimilla saisi suljettua vian pois niistä suuttimista, tai sitten määräjakajasta. Tuota paineensäädintä näkyy saavan vähän huonosti, paitsi käytettynä. Käytetyssä on taas omat riskinsä ja pyytävät ihan paperirahaakin niistä.

Mikä Jukan suuttimien osanumero on? Mietin vaan, onko ne samat? Kyllähän ne paikalleen varmasti menevät. Luulisin..

[JPohja]

Tsekkaan huomenna kun pääsen hallille.

[Sleepy2]

Eipä taida tuossa ollakkaan enää tuota sylinterikohtaista säätöä. Voishan sinne tankkiin kaataa re 85 kokeeksi. Aika hyvä puhdistava vaikutus.

[jasso]

Salvox -merkillä ainakin on uudistuotantona varaosia K-jetteihin. Voi olla, että oli vain jenkki-jälleenmyyjän brändi noille ja valmistaja on varsinaisesti joku muu. En muista enää. Olisiko Australialainen K-jet restaurointipaja se alkuperäinen valmistaja uudistuotannolle?

Tiivistyssarjan saa sekä määräjakajaan, että ohjauspaineen säätimeen ~100-150 pintaan mm. Ebayn kautta. Tarkoituksena on ollut entrata josku tallissa oleva ylimääräinen K-jetti, mutta ei ole vielä tullut tehtyä. Mitä olen tutkinut, niin ei ole mikään tekemätön paikka. Oma ymmärrys on, että "älä avaa määräjakajaa" -jutut juontaa ajalta, jolloin tarviketiivisteitä ei saanut ja yritettiin laittaa vanha metallitiiviste takaisin. Noissa seteissä on laser-leikatut uudet metallitiivisteet, jotka on tarkoitettu juurikin vanhan määräjakajan kunnostamiseen.

Suuttimiahan on kahdenlaisella kärjen tiivisteellä, metallilla ja viton. Metallisia voi putsailla ja voi saada jotain tuloksiakin. Viton-tiivisteisiä ilmeisesti vähemmän onnistuneesti.

Ihan ensimmäiseksi kannattaa vaihtaa suuttimien paikkoja. Jos tuoton ongelma siirtyy suuttimen mukana, niin ei kannata heti avata määräjakajaa.

edit:
https://salvox.com/rebuild-instructions
https://cis-jetronic.com/

[arto s]

Jassolle kiitokset vinkeistä. Sitä ei taas itse kädet konepellin alla älynnytkään noinkin itsestään selvää asiaa.

Otin ja punnasin suuttimien tuoton uudestaan. Suihkuissa on vähän eroa, mutten nyt taas sitten tiedä sanoa, mikä on oikea. Kaikki tuntuisivat aukeavan ~samaan aikaan. Ainakaan en osaa sanoa, mikä aukeaisi eri aikaan.

Vertasin punnitustuloksia edelliseen ja nehän olivat hyvin saman suuntaiset. Ykkönen selvästi vähemmän ja tällä kertaa vitosessa inan enemmän. Otin varmuudeksi vielä yhden kierroksen siten, että ykkösen ja nelosen sekä kakkosen ja vitosen ruutat vaihtuivat päikseen. Edelleen ykkösessä selvästi vähiten vitosessa inan enemmän. Ekalla kerralla kolmonen ruuttasi inan enemmän. Puhutaan parista prosentista, joka saattaa mennä jo mittaeroihin. Niin tieteellinen ja tarkka kuin menetelmä olikin.

En sano, että vika on löydetty, mutta se alkaa olla rajattu määräjakajaan. Suuttimet voinee pitää pois suljettuna. Tuo ykkösen ero muihin on luokkaa 20%.

Kai se pitää ottaa rohkeasti korjaussarja sekä työkaluja tilaukseen ja ruveta avaamaan jakajaa. Hyvällä tuurilla ei tarvi avata kuin lohkot irti toisistaan.

[jasso]

Otas muuten vielä suuttimet irti, ja laita pumppu käyntiin. Ei pitäisi tiputtaa mitään yhdestäkään, jos määräjakaja on tiivis. Suuttimissa itsessäänhän on avautumispaine, joten pieni vuoto määräjakajassa ei näy suuttimet paikoillaan. Samalla kannattaa mitata tuotto ilman suuttimia.

Olisiko peräti niinkin, että suuttimet irti ja pumppu sammuksissa suuttimien letkut eivät pitäisi päästä helposti valumaan tyhjiksi? Sama kuin pitää sormea mehupillin päässä. Jos valuu tyhjäksi, määräjakajan päässä vuotoa.

...jos nyt siis muistan oikein.

[arto s]

Iski kummallinen halu saada tämäkin liikenteeseen. Tilasin jo jokin aika sitten pari kierrosta korjaussarjoja Ebayn kautta. Myyjältä (missingparts.de) tuli myös huolto-ohjeet mukana, joten kun mitään ihmeellisiä erikoistyökalujajaan ei pitäisi tarvita, uskalsin aloittaa.

Jakajan irrotus oli aika suoraviivainen juttu. Letkut ja putket, sekä ECS:n liitin irti ja kiinnitysruuvit auki. Letkua sivuun ja jakaja ylös. Alta ei paljastunut mitään sikäli ihmeellistä.

ECS on vähän hapettunut tiivisteiden ympäriltä, mutta niiden alta ja sisäpuolelta kaikki on siistiä.

Männän osat vaikuttavat puhtailta, eikä kulumaakaan ole oikein nimeksikään. Itse rungossa on vähän tummaa sakkaa yhden aukon ympärillä, muttei kai mitään, mikä selittäisi puuttuvan virtauksen.

Jakaja ei halunnut jakaantua ihan ilmaiseksi. Vähän voimaa ja isompi vasara ja kansi irtosi. Välinen tiiviste kuulemma hajoaa ja aiheuttaa käyntihäiriöitä. Tuo ainakin repesi avatessa siten, ettei tuosta voi oikein sanoa. Ei siinä ainakaan mitään selkeää vikaa, kuten reikää männän kohdalla näy.

Sihdit näyttää puhtaalta, mutta heitin ne happon tunniksi. Muuten likaa löytyi lähinnä säätösuuttimien lukitustulpista ja niiden tiivisteistä, mutta tuokin lie jotain tiivisteistä lähtevää tauhkaa. Toistaiseksi ei siis selvää vikakohdetta.

Vielä osien liuotus, paineilmakuivatus ja huomenna kasaan päin. Vähän jännittää, korjaantuuko tuolla mikään, mutta onpahan opiskeltu taas. Ja puuhasteltu.

[arto s]

Kyllä se kasaan meni ja lähtee nätisti käyntiin. Ei vaan käy ihan kaikilla, paitsi kun kiusaa kierrokset ylös. Pölly perässä on melko miehekäs, varsinkin kun antaa kierroksia.

Jotain hämminkiä sinne on jäänyt. Kai se avata pitäisi, mutta jos ei mitään näkyvää löydy, en tiedä yhtään, mitä sille pitäisi tehdä.

Suutinlähdöt on perimmäisenä, joten niitä ei lie tehty säädettäväksi, vaan säädetään johonkin ja se on sitte siinä. Luulisin..
Ei kellään mitään vihjeitä olisi?

[arto s]

Määräjakaja meni siis uudelleen paloiksi. Kalvon toisella puolella on rajoitinruuvit, jotka eivät olleet enää edes suhteessa toisiinsa samoilla mitoilla, kuin mihin ne olin ollut laittavinani.

Foorumilta sattui löytymään myynti-ilmoitus purettavasta NF-koneisesta 80:stä, josta ostin koko ruutan pois. Määräjakaja ja maf ovat samat, mutta ainakin putsarikotelon kansi ja joitain polttoainelinjoja on erilaisia verrattuna NG:n. Tämän takia, sekä tietysti suuttimien irrotuksen vaatiman imusarjan halkaisun vuoksi, kokeilin ensin vaihtaa pelkän määräjakajan tuosta paketista.

Auto käynnistyi kyllä nätisti ja kävi heti kaikilla. Pöllytys tosin alkoi nopeasti käynnistämisen jälkeen ja joku nostaja naputteli. Ei sikäli yllätys, edellisestä käynnityksestä oli kuitenkin jo hyvä tovi. Ajelin auton pois parkkiruudusta ja kokeilin varovasti jarruja. Mikään ei tuntunut jumivan, vaikka aika rahinan ne pitivät. Käsijarrukin tuntui toimivan. Uskaltauduin kylälle sen pöllytyksenkin kanssa, josko putkistossa olisi vain vanhoja jämiä polttoaineesta. Edellisellä kerralla yksi suutin oli ehkä tuupannut sisällön raakana putkeen, tai lambda korjannut puuttuvaa soppaa rikastamalla myös muut.

Parin kilometrin lenkin jälkeen kotipihassa pöllytys laski merkittävästi. Tankista kuuluvan äänen perusteella joko bensa on loppu tai pumppu kuolee. Mittari tukee ensimmäistä vaihtoehtoa.

Kevät talvella auton ympärillä temutessa onnistuin kolhaisemaan toisen takavilkun lasin rikki. Uusi setti on jo metsästetty. Seuraavaksi 15" kesärenkaat Fondmetaleille ja autoa katsastuskuntoon.

[arto s]

Kultsi on suorittanut käyttöklassikon tehtävää jo pariviikkoa. Takavalon sain vaihdettua, kun kanssaharrastajalta löytyi sopivat tilalle. Vanha Blaupunkt-kasettiradio heräsi henkiin sen oman sulakkeen vaihdolla. Kasetti vaan toimii niin kehnosti ja radio kuuluu huonosti, että painoin tilalle Alpinen bluetoothilla varustetun soittimen. Samalla henkiin heräsi oikealta etummainen kaiutin. Takaovesta se taitaa olla rehellisesti rikki, kun liittimestäkään ei löydy ohmeja, vain open loop.

Fondmetalit odottavat väriä. Niissä on hieman hapettumaa kehillä, joten ajattelin painaa ne samalla ojennukseen, ennen renkaiden asennusta. Projekti siis paisuu taas..

Muita havaittuja puutteita:

- takaa roikkuva kattoverhoilu (jymy, suorastaan..)
- kuskin oven tiiviste rikki alareunasta
- mittaristossa juotosvikaa
- takalasin lämmittimen napissa kosketushäiröä
- viime kesänä (?) ährätty katalysaattorin korjaus on aiheuttanut kohtaamisia koppaan.
- keskuslukko ei ole korjaantunut itsestään
- myöskään takaluukun pumput eivät ole parantuneet seistessä

Eli kaikkea pientä. Jostain syystä tällä on ollut kiva päästä tien päälle. Laite vetää, ei nyt raivokkaasti, mutta yllättävän pirteästi ja pakoputken modi on tuota sovitusongelmaa lukuunottamatta onnistunut. Möykkä sisään ei ole kasvanut, mutta vitosen murina erottuu paremmin vedossa. Voisi olla jopa erottuvampikin.

[arto s]

Radion vaihto lähti hieman kirjottamaan. Nyt kun puhelimesta saa auton ämyreihin muutakin kuin edellisten keräämiä 80-luvun Suomi-hittejä ja omista kätköistä kaivettua tuotetta, kävi alkuperäisten kaiuttimien äänenlaatu vähän riittämättömäksi.

Torin peluuta ja kavereilta kyselyä seuranneen omien varastojen kaivelu tuotti aika hyviä tuloksia. Omista jemmoista löytyi virtajohdot sulakepesineen, sekä auton ikään hienosti sopiva Autostudio DC-50.4 vahvistin. Toisen projektin kojelaudalla nököttäneet diskantit toivat mieleen, että autossa oli ollut jonkin sortin jenkkavehkeet. Tarkempi tutkinta paljasti kojelaudalla olevan 4" DLS Reference -sarjan 2-tie erillissarjan, sekä signaalijohdotuksen konttiin. Enää puuttuisi siis bassopää.

Asentelin etukaiuttimet orkkispaikoille. Diskantit jäivät kojelaudan kulmiin sen päälle ja suuntasin ne tuulilasiin. Signaalijohdot kiskaisin keskikonsolia myöten takakonttiin. Etupään jakosuotimet jemmasin koteloiden ja kansien taakse kojelaudan sisään. Ei siis mitään ihmeellistä, kaikki mahdollisimman piiloon. Etupään soinnille oli kohtuulliset odotukset, joskin pelkäsin alapään riittävyyttä pienen koon takia. Huoli ei ollut aivan turha. Basarin potkusta ja bassokitaran soinnista puuttuu voimaa ja auktoriteettia. Huutaa midbassoja kaverikseen, jossei sitten säätämällä onnistu saamaan subista irti sopivasti. Lisäksi saundi on jotenkin himmeä ja alakeskialuepainotteinen, kovasti saman oloinen kuin orkkiksilla. Diskanttiwn taso on jakareista valittu kolmesta vaihtoehdosta vaimeimmaksi. Lisäksi epäilen, että kaiutin ritilä on turhan tiukka ja demppaava. Voisin suolistaa yhdet puretut ja koittaa verhoilla ne vaikka ihan käyttöön tehdyllä kankaalla.

Bassoksi löytyi Torista JL-Audion 10" jossain pienessä suljetussa kotelossa. Nostin sen sellaisenaan näin aluksi selkänojaa vasten, ajatuksena kokeilla sointi ja säätää sen mukaan kiinteä kotelo johonkin kontin pohjalle. Oletuksena oli suljetusta kotelosta huolimatta alimpien vaimea sointi ja keskibassojen piikki. Huoli osottautui turhaksi. Jyrkkä alipäästö 80 hz kohdalle ja sieltähän tulee suhteellisen sopusuhtaisesti ja melko alas asti. Tarvinnee replikoida vastaavan kokoinen pytty vaikka vararenkaan sisään.

Kaapeliasennuksia varten purin penkit pois autosta. Samalla pääsin imuroimaan lattiamaton paikoista, joissa ei oltu ehkä ikinä käyty. Molemmista jakkaroista oli muovisen tukilistan etummainen ruuvi korkannut läpi. Sain korjattua kiinnityksen 5 mm korilaatalla.

Vaihdekepin pussi oli aika riekaleina ja vaihdoin tilalle 20V:stä talteen otetun. Sen sisällä oleva muoviholkki oli erimallia, joten purin koko keksinnön irti kauluksistaan, putsailin käsillä olevilla pyyhkeillä pahimmat ravat ja painoin kasaan sekä paikoilleen. Taas vähän parempi.

Takakontin kaasujouset sain viimein vaihdettua. Samalla tuli tutkittua, millainen urakka kattoverhoilun pois purku olisi. Kangas repsahti jo takareunasta irti asti ja plokkasi näkyvyyden taakse. Ei sikäli mitään uutta näissä. Pahvissa kiinni oleva vaahtomuovi murenee ja verhoilu alkaa roikkua. Irrottelin takaa listoja ja totetesin, että kangas riittää pahvin reunan alle asti. Sulloin kankaan reunan pahvin alle ja painoin verhoilulistat paikoilleen. Kangas näyttäisi, ainakin toistaiseksi, kestävän ylhäällä. Se kyllä roikkuu edelleen, muttei niin pahasti. Tämä antaa kivasti aikaa tuon hoitamiseen.

[Killeri]

Hienoa! Pitää joskus päästä kuuntelemaan.

[arto s]

Se saapui vihdoin, talviharrasteautokausi. Tunnetaan myös nimellä quattro-season. Kauden aloitus osui sopivasti kertausharjoitusreissuun. Sattui Kajaanin reitille kuskaustarpeita, joita ei ritsalla halunnut hoitaa, joten mikäs sen sopivampi, kuin klassikkomallin avant jäätävässä tihkusateessa. Olin toki varustautunut.

Kerhotoverilta jo aiemmin tätä varten hankitut Fondmetal 4000:t saivat niskaansa joskus taannoin V8 varten hankkimani Goodyear Ultra Gripit. Paisto on vanha, vuodelta '14 tai '15, mutta näillä on luisteltu vain yksi talvi. Välisen ajan nämä ovat olleet toisella kerhotoverilla säilössä tallissa. Hieraisin vanteiden kehistä lakat ja hapettumat pois. Keskiöt maalasin korin väriin ja kietaisin vielä lakan koko keksintöjen yli. Ensialkuun oli mielessä, että näistä tulisi kesävanteet, mutta talviharrasteella on tarkoitus ajaa talvella, joten..

Laite palveli vajaan 500 km siivut nurisematta. Mitä nyt pakoputken kalkatus paheni Varkaudesta kuoppaisia pieniä teitä Siilinjärvelle pommittaessa ja kotimatkalla ilmennyttä laturin hihnan ulinaa lukuunottamtta. Renkaissa on pitoa ihan ok, vaikka ovatkin vanhat. Pieni ajomäärä ja ilmeisesti kohtuulliset säilytysolot ovat pitäneet kuntoa yllä.

Tänään pääsin halliin nosturille tarkastelemaan em. asioita. Pakoputken kiinnitystä hieman modaamalla sai kolinaa taas pienemmälle, mutta eroon siitä ei täysin päässyt. Vaatisi hieman putkitöitä.

Laturin hihnan tiukkauksesta meinasikin sitten tulla täysimittainen remontinkorjuu. Kiristimen lukitusruuvista puuttui kanta. Loput siitä löytyi kierteiltä laturista. Irti ei millään, eikä paikallaan suoritettu hitsausyritys tuottanut tulosta. Laturia pöydälle siis. Luonnollisesti laturin keulan puoleisesta yläkiinnityksestä pyörähti kanta, joten puskuri oli raavittava irti, että pultin kantaan pääsi kunnolla käsiksi ja sai pulttimopon paikoilleen. Onneksi lähti sillä.

Kiristimen pultin jämään hitsattiin mutteri oikein huolella. Liekö lämpö tehnyt tehtävänsä, kun ruuvi irtosi lähes pyytämällä. Varastoista uusi kiristinruuvi ja kasaan. Taas pitää.

[welloo]

Hän on kyllä todella ryhdikäs. Tykkään!

[arto s]

Talvi on lähinnä ajettu ja tankattu. Pellin alle ei ole menty kuin lasinpesunesteen takia. Isoimmat murheet ovat olleet jäätyilevät lukot (ajatella) ja mittarivalojen elämä.

Vilkkujen ja pitkien valojen merkkivalot hehkuvat ajoittain koko ajan mittarivalaistuksessa on myös pimeä kohta keskellä. Tämä tietysti vaihtelevasti ja usein pieni kopautus mittaristoon on korjannut ongelman. irrotin mittariston jo kertaalleen ja merkintöjen perusteella en ollut ensimmäinen. Joku maadotusongelma tämän täytyy olla, mutta en vielä keksinyt, mihin pitää kajota. Ilmeisesti koko lauta pitää painaa topaleiksi asti ja lämmitellä kolvi valmiiksi.

Talouteen on tulossa parikin uutta kuskia kevään aikana. Tämä laite pitäisi vaihtaa ensiautoksi paremmin sopivaan, mikä on kyllä harmi. Rovaniemen haluan vielä käydä tämän kanssa.

[arto s]

Noin, nut sekin on tehty. Kultsi kuljetti Rolloon ja sieltä takaisin ilman ylimääräistä ohjelmaa, jos ei sellaiseksi voi laskea lasinpesunestesäiliön tihentynyttä täyttötarvetta. Tuo arviolta 2 litran säiliö ei ei tolkuttoman kauaa ruoki Vitostien rapasateessa.

Auto kävi maalarilla juuri ennen reissuun lähtöä. Vähän se tietty jännitti viedä penkkojen välissä jääradalla, kun etusiivet, ovenhelmat ja helmakotelot on juuri laitettu siistiksi. Kuskin puolen helmakotelosta siistittiin samalla jonkun aiemman remontoijan tekemää paikka. Uusia ruttuja ei saatu aikaiseksi.

Toki juuri ennen lähtöä kuskin oven ulkokahva lakkasi avaamasta ovea. Sisäskahva toimii. Myöskään ikkuna tästä oveata ei laskeudu 10 cm enempää. Jotain sieltä on siis pois paikoiltaan. Korjaus luonnollisesti aukasuttaa koko oven. No, samalla tulee tututstutta keskuslukon elämään.

[jasso]

Luulin, että ulko-oven kahvojen kulutus on ainoastaan pre-faceliftiläisten ongelma :) G002000:sta ja ulko-oven kahvoja pitää olla aina repussa mukana.

[arto s]

Otin ovesta pahvin irti ja vikahan löytyi per heti. Taas löytyi aikaisempi korjauskin, kun lukkolaitteen tankoja pitää paikallaan rautalankapatentti. Lukkolaitteessa on muovinen hässäkkä täynnä niveliä ja lukitusvipuja. Ilmeisesti rasahtanut jo aiemmin.

Varaosakin löytyi purkuraadosta. Taas löytyi asia, jotka pitää purkaa talteen ennen paalausta. Projekti keskeytyi takatalveen. Viikonloppuna pitäisi päästä halliin tekemään loppuun. Samalla jos saisi vaihdettua termarin. Rollon reissulla kulutus pyöri kympin alla, eikä lämpömittarin neula noussut yli 70 asteen, paitsi rataa kiertäessä. Radalla räähkintä nosti keskikulutuksen vähän kympin yli. Muistan, että tällä on joskus ajettu Räyskälän keikka kasin pintaan.