Esi-Intro: Tämä nyt ei ole varsinainen projekti, mutta havaitsin foorumilla lievän kaasupuutostilan, joten päätin kuitenkin avata tälle oman ketjun. Toimii yleisenä kaasuautoilijan päivä/viikko/kuukausikirjana, huoltokirjana ja ongelmien voivottelupalstana. Ja tietysti tarkoituksena myös, että tästä vähän vähemmän tällä foorumilla käsitellystä mallista jää asiaa muistiin.
Intro:
Minulla on tyypillisesti alkanut ilmetä autokuumetta säännöllisesti noin 1,5-2 vuoden välein. 15 vuoden aikana pihassa on pyörähtänyt nyt 8 autoa. Kuumeilu alkoi taas hyvissä ajoin reilu vuosi edellisen vaihdon jälkeen. Ruudulla pyöri ensin jos jonkinlaista sähkö- ja hybridilaitetta, kuten A3 e-tronia, GTE:tä ja heikkoina hetkinä myös Opel Amperaa. Edellä mainituilla ja kaikilla muillakin ladattavilla hybrideillä sähkörange on sellainen, että minun ajolla bensaa olisi edelleen palanut satoja litroja vuodessa. Täyssähköihin ei taas paukut riitä vielä; varsinkaan, kun latausmahdollisuudet ovat kerrostaloasujalla rajalliset. Edellisten dieselien aikana kun pääsi Nesteen biodieselin kanssa fossiilittomien makuun, niin paluuta noin runsaaseen bensan tankkaukseen en oikein kyennyt näkemään vaihtoehtona käyttöautossa. Fossiilien tunteista en sinänsä jaksa enää välittää. Ne ovat olleet kuolleena jo sen verran pitkään että lienevät oppineet olemaan välittämättä maallisten jäänteidensä käyttötavoista. Ympäristöasiat olivat toki mielessä, mutta yhä enenevässä määrin myös se, että valtiot, jotka fossiilisia polttoaineita tuottavat ovat ylilänsinaapuria lukuun ottamatta sellaisia, joiden kanssa en välitä olla missään tekemisissä. Saati sitten että olisin mukana tukemassa niiden harrastuksia rahallisesti. Toki biodieselissä olisi voinut pysyä, mutta sillä tavallahan olisi ollut aivan liian vaikea perustella älyttömiä autonvaihtoja. Biodieselissä on kyllä osittain kyseenalaisten raaka-aineiden lisäksi ongelmana, että runsaan käyttövoimaveron maksaminen ja samaan aikaan bensan hintainen menovesi tuntuu lompakossa vähän liikaa näillä ajomäärillä.
Intron välisoitto:
Vaimo monesti muuten valittaa minun musiikkien soidessa, että niissä on aivan liian pitkät introt ja homma vaan jauhaa paikallaan. Hevonkukkua. En tunnusta pitäväni sellaisesta menosta.
Intro, osa 2:
Siitä se ajatus sitten karkasi kaatopaikan käryjen ja lehmän pierujen voimalla liikkumiseen. Jäsen Sound saattoi myös vähän myrkyttää hankintailmapiiriä metaaniskodalla hankituilla kokemuksilla. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että neliveto tippuu varustelistalta, jos tolkullisen kaasuauton haluaa. Tulin siihen tulokseen, että muut asiat painavat tällä kertaa nelivetoa enemmän. Näitä perverssejä ajatuksia tuki jonkin verran viimeaikaiset kokemukset haldexin luotettavuudesta. Sama kai se on ajaa ihan rehellisesti etuvetoisella, kun haldex on kuitenkin vuosittain särki.
Alunperin ajatuksena oli, että voisi vaikka kokeilla ihan jotain muuta konserniakin vaihteeksi, mutta kaasuosastolla VAG on ihan ilman misanonpunaisia lasejakin varsin vahvasti järkevimpien vaihtoehtojen seassa. Aikani pläräilin halvempia vaggilaisia, mutta makuasiat ja pari koeajoa Seatilla ajoivat kuitenkin lopulta VW- ja Audiosastoille. Vaikka jostain asioista oli tarkoituskin luopua vaihteeksi erilaisen lähestymistavan nimissä, niin konttori täytyy kuitenkin olla ainakin jossain määrin viihtyisä. Tästä syystä myös edullisemmat pienet mallit, kuten kaasu-Up tippuivat listalta tovin pähkäilyn jälkeen. Golfia on kohtuullisen hyvin tarjolla, mutta farmaria en halunnut ja verrattaen harvat hatchbackit olivat kohtuullisen ankeita sisältä A3:n verrattuna. Lisäksi en oikein välitä kehä 3:n sisäpuolella paljon pyörivänä adaptiivisesta vakkarista, joka oli pierukolopalloissa ilmeisesti vakiovaruste.
Nettiautossa sattui sitten vastaan omaan makuun sopivasti varusteltu A3 g-tron ja vaihtotarjous vanhastakin miellytti, joten ei kun koeajamaan. Olihan tässäkin sanomista: sisällä raikas märän koiran tuoksu, ulkokuoressa vähän sanomista ja jokunen vikakoodikin muistissa. Auto kävi mutkan pajalla, lisätakuista päästiin sopuun ja sisustakin pestyä, joten mikäpä ettei. On sitä tyhmempiäkin kauppoja tehty. Kai.
Edellisellä vaihtokierroksella ja tämänkin alussa tulevan auton speksitavoitteet olivat luokkaa:
-Vähintään 150 hv
-Mielellään neliveto
-Manuaali, tai ainakin tippi tai vastaava, ei ainakaan kuivaa kaksoiskytkintä
-Punainen, tai jos ei punaista löydy, niin ei ainakaan valkoinen
-Mahdollisimman vähän kromia
Mitä tuli:
-110 hv, softaa ei juuri tarjolla ja ne harvatkin kai tekevät lisätehot bensalla
-etuveto
-kuivakytkinautomaatti. Tästä olen erityisen ylpeä.
-valkoinen
-kromia, kromia kaikkialla
-oho
Varsinainen kappale:
Alkaiskohan siinä olla jo tarpeeksi turhaa hölinää. Nyt haetaan siis vähän vaihtelua autoiluun, haleja puille ja malttia käyttökuluihin jäätikönvalkoisella vuosimallin 2014 A3 g-tronilla. Tämä yksilö on alun perin Ruotsiin myyty ja tuotu sieltä Suomeen pari vuotta sitten.
Moottorina on CPWA-koodilla tunnettu 1.4TFSI, josta on lypsetty kaikki 110hv ja 200Nm. Moottori yllätti positiivisesti lukuarvojaan rivakamman tuntuisella liikkumisella, mikä johtunee ainakin osittain kaksoiskytkinlaatikon varsin sujuvasta toiminnasta.
Moottori pohjautuu 122 hevosvoimaiseen CMBA:han, johon on mm. speksattu kaasukäyttöä varten erilainen turbo, imusarjaan tehty muutokset kaasusuuttimille, vaihdettu männänrenkaiden ja venttilien pinnoitteita korkeampien palolämpötilojen takia ym. Tästä mallista on oma SSP numerolla 621, jossa on selostettu tarkemmin tehtyjä muutoksia ja muuta hauskaa faktaa kaasujärjestelmästä.
Tavaratilan alapuolelle osin vararenkaan tilalle on sijoitettu pari 7,2 kg vetävää komposiittitankkia, joihin menee siis yhteensä teoriassa 14,4kg metaania. Totetutuva täyttömäärä vaihtelee tarinoiden mukaan hyvinkin paljon aseman paineista riippuen. Kulutus on ennakkotietojen mukaan jotain 3,5-4,5 kg/100km Tällä pääsee siis tuolla noin 14 kilolla ja ajotavasta riippuen noin 300-400 km kaasulla. Minun ajoilla eka tankillinen näyttäisi asettuvan lähemmäs 400km kokonaisrangea ja puhtaassa matka-ajossa mentäneen ylikin.
Tässä vanhemmassa mallissa on vielä säilytetty myös 8V:n vakiomallinen bensatankki, jonka tilavuus on 50 litraa.Rangeahdistusta tällä ei siis tarvi kokea. Jos tarvii päästä kusematta Lappiin ja aika hyvän matkaa takaisikin päin, niin kaikki tankit täyttämällä kokonaisrange on matka-ajossa jotain 1300-1400 km luokkaa. Bensatankki on nyt puolillaan ja tavoitteena on, että sitä kuluu vain juuri ja juuri sen verran ettei se vanhene tankkiin. Bensaa tämä käyttää aina kylmäkäynnistyksessä muutaman ruiskutussyklin verran, erittäin kylmällä pari sekuntia, ja aina kaasutankkauksen jälkeen muutaman kilometrin ajan, mutta muuten ajetaan aina ensisijaisesti kaasutankit tyhjäksi ennen bensaan koskemista.
Vaihdelaatikkona on tosiaan se VAG:n paras ja laadukkain tuote heti pikkukoneiden ketjujakopäiden jälkeen, eli 7-vaihteinen kaksoiskytkinlaatikko kuivakytkimillä. Tämä ei ole ihan ekan lähdön vehkeitä ja huhujen mukaan kestäisi vähän paremmin. Uskoo ken tahtoo ja jää nähtäväksi. Mitään omituisuuksia en käytöksessä ole vielä huomannut, joten ehkä tällä tovi mennään ennen isompia remontteja.
Perusvarustelultaan tämä on hyvin samankaltainen kuin entinen, joka oli Suomen maantuontiohjelman mukainen business sport. Tässä ruotsimallissa on ilmeisesti ollut samaan tyyliin xenonit, bluetooth, takatutkat, vakkari, sadetunnistin sun muuta pienempää vakiovarusteina.
Tärkeimmät mukavuus- ja ulkonäköpuolen varusteet:
-Ulkona lähinnä S-line takaspoileri. Tämä oli oikeasti ehdoton ulkovaruste, jota ilman 8v näyttää liian mitäänsanomattomalta minun silmään.
-Alustana dynaaminen vakioalusta. Tämä oli positiivinen yllätys verrattuna koeajamaani facelift-malliin vakioalustalla. Faceliftissa meinasi iskeä korin kallistelujen takia merisairaus mutkissa, mutta tämä on sopivan jämäkkä. Entisen auton sport-alusta oli vielä parempi, mutta se ei ole ollut kaasuversioissa ilmeisesti maavaran takia vaihtoehto.
-Bang&Olufsen. Tästä tykkään musiikin suurkuluttajana kovasti. Ei edellisen auton Audi Sound Systemkään lyhenteensä mukaiselta kuulostanut, mutta kyllä B&O on selkeästi laadukkaampi etenkin korkeampien taajuuksien erottelukyvyssä.
-Musta sisäkatto
-Sport-mallin penkit säädettävillä reisituilla
-Kolmipuolainen monitoimiratti
-Sisävalopaketti
-Webasto Thermoconnectilla
Yksi huono kuva liitteenä. Otetaan myöhemmin parempia, jos tämä on joskus taas hetken puhdas. Ei tässä nyt isommin näkemistä sinänsä ole. 8V on lähtöjään omaan silmään onnistunut tuote, eikä ulkonäölle ole tarkoitus sen kummemmin mitään tehdä pieniä hienosäätöjä lukuun ottamatta.
Todo, todo, todotodotodotodottodoo:
-Toisen puolen g-tron -teksti on jäänyt jonnekin matkan varrelle. Uusi on tilattu speed-autoteileltä, koska marmorilla tarjosivat tätä tekstinkäikälettä ohuen karvan verran alle 60€:lla. Done.
-Talvivanteet 16-tuumaisena hieman häiritsee silmää, mutta katsotaan ensin josko noihin tottuu. Kesäksi on edellisestä jääneet 17" orkkisvanteet
-Takapuskurissa vähän mustaa näkyvillä, hoitunee pienellä korjauspullolla
-Koodauksia: öljynlämmöt näkyviin, (jotta olisi edes jotain lämpötilatietoa, näissä on jäähdytysnesteen lämpömittarin tilalla kaasun määrä), takapyyhkijän automaattipyyhkäisy peruttaessa pois, jos saa, peruutustutkalle näytön aktivointi. Done.
Intro:
Minulla on tyypillisesti alkanut ilmetä autokuumetta säännöllisesti noin 1,5-2 vuoden välein. 15 vuoden aikana pihassa on pyörähtänyt nyt 8 autoa. Kuumeilu alkoi taas hyvissä ajoin reilu vuosi edellisen vaihdon jälkeen. Ruudulla pyöri ensin jos jonkinlaista sähkö- ja hybridilaitetta, kuten A3 e-tronia, GTE:tä ja heikkoina hetkinä myös Opel Amperaa. Edellä mainituilla ja kaikilla muillakin ladattavilla hybrideillä sähkörange on sellainen, että minun ajolla bensaa olisi edelleen palanut satoja litroja vuodessa. Täyssähköihin ei taas paukut riitä vielä; varsinkaan, kun latausmahdollisuudet ovat kerrostaloasujalla rajalliset. Edellisten dieselien aikana kun pääsi Nesteen biodieselin kanssa fossiilittomien makuun, niin paluuta noin runsaaseen bensan tankkaukseen en oikein kyennyt näkemään vaihtoehtona käyttöautossa. Fossiilien tunteista en sinänsä jaksa enää välittää. Ne ovat olleet kuolleena jo sen verran pitkään että lienevät oppineet olemaan välittämättä maallisten jäänteidensä käyttötavoista. Ympäristöasiat olivat toki mielessä, mutta yhä enenevässä määrin myös se, että valtiot, jotka fossiilisia polttoaineita tuottavat ovat ylilänsinaapuria lukuun ottamatta sellaisia, joiden kanssa en välitä olla missään tekemisissä. Saati sitten että olisin mukana tukemassa niiden harrastuksia rahallisesti. Toki biodieselissä olisi voinut pysyä, mutta sillä tavallahan olisi ollut aivan liian vaikea perustella älyttömiä autonvaihtoja. Biodieselissä on kyllä osittain kyseenalaisten raaka-aineiden lisäksi ongelmana, että runsaan käyttövoimaveron maksaminen ja samaan aikaan bensan hintainen menovesi tuntuu lompakossa vähän liikaa näillä ajomäärillä.
Intron välisoitto:
Vaimo monesti muuten valittaa minun musiikkien soidessa, että niissä on aivan liian pitkät introt ja homma vaan jauhaa paikallaan. Hevonkukkua. En tunnusta pitäväni sellaisesta menosta.
Intro, osa 2:
Siitä se ajatus sitten karkasi kaatopaikan käryjen ja lehmän pierujen voimalla liikkumiseen. Jäsen Sound saattoi myös vähän myrkyttää hankintailmapiiriä metaaniskodalla hankituilla kokemuksilla. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että neliveto tippuu varustelistalta, jos tolkullisen kaasuauton haluaa. Tulin siihen tulokseen, että muut asiat painavat tällä kertaa nelivetoa enemmän. Näitä perverssejä ajatuksia tuki jonkin verran viimeaikaiset kokemukset haldexin luotettavuudesta. Sama kai se on ajaa ihan rehellisesti etuvetoisella, kun haldex on kuitenkin vuosittain särki.
Alunperin ajatuksena oli, että voisi vaikka kokeilla ihan jotain muuta konserniakin vaihteeksi, mutta kaasuosastolla VAG on ihan ilman misanonpunaisia lasejakin varsin vahvasti järkevimpien vaihtoehtojen seassa. Aikani pläräilin halvempia vaggilaisia, mutta makuasiat ja pari koeajoa Seatilla ajoivat kuitenkin lopulta VW- ja Audiosastoille. Vaikka jostain asioista oli tarkoituskin luopua vaihteeksi erilaisen lähestymistavan nimissä, niin konttori täytyy kuitenkin olla ainakin jossain määrin viihtyisä. Tästä syystä myös edullisemmat pienet mallit, kuten kaasu-Up tippuivat listalta tovin pähkäilyn jälkeen. Golfia on kohtuullisen hyvin tarjolla, mutta farmaria en halunnut ja verrattaen harvat hatchbackit olivat kohtuullisen ankeita sisältä A3:n verrattuna. Lisäksi en oikein välitä kehä 3:n sisäpuolella paljon pyörivänä adaptiivisesta vakkarista, joka oli pierukolopalloissa ilmeisesti vakiovaruste.
Nettiautossa sattui sitten vastaan omaan makuun sopivasti varusteltu A3 g-tron ja vaihtotarjous vanhastakin miellytti, joten ei kun koeajamaan. Olihan tässäkin sanomista: sisällä raikas märän koiran tuoksu, ulkokuoressa vähän sanomista ja jokunen vikakoodikin muistissa. Auto kävi mutkan pajalla, lisätakuista päästiin sopuun ja sisustakin pestyä, joten mikäpä ettei. On sitä tyhmempiäkin kauppoja tehty. Kai.
Edellisellä vaihtokierroksella ja tämänkin alussa tulevan auton speksitavoitteet olivat luokkaa:
-Vähintään 150 hv
-Mielellään neliveto
-Manuaali, tai ainakin tippi tai vastaava, ei ainakaan kuivaa kaksoiskytkintä
-Punainen, tai jos ei punaista löydy, niin ei ainakaan valkoinen
-Mahdollisimman vähän kromia
Mitä tuli:
-110 hv, softaa ei juuri tarjolla ja ne harvatkin kai tekevät lisätehot bensalla
-etuveto
-kuivakytkinautomaatti. Tästä olen erityisen ylpeä.
-valkoinen
-kromia, kromia kaikkialla
-oho
Varsinainen kappale:
Alkaiskohan siinä olla jo tarpeeksi turhaa hölinää. Nyt haetaan siis vähän vaihtelua autoiluun, haleja puille ja malttia käyttökuluihin jäätikönvalkoisella vuosimallin 2014 A3 g-tronilla. Tämä yksilö on alun perin Ruotsiin myyty ja tuotu sieltä Suomeen pari vuotta sitten.
Moottorina on CPWA-koodilla tunnettu 1.4TFSI, josta on lypsetty kaikki 110hv ja 200Nm. Moottori yllätti positiivisesti lukuarvojaan rivakamman tuntuisella liikkumisella, mikä johtunee ainakin osittain kaksoiskytkinlaatikon varsin sujuvasta toiminnasta.
Moottori pohjautuu 122 hevosvoimaiseen CMBA:han, johon on mm. speksattu kaasukäyttöä varten erilainen turbo, imusarjaan tehty muutokset kaasusuuttimille, vaihdettu männänrenkaiden ja venttilien pinnoitteita korkeampien palolämpötilojen takia ym. Tästä mallista on oma SSP numerolla 621, jossa on selostettu tarkemmin tehtyjä muutoksia ja muuta hauskaa faktaa kaasujärjestelmästä.
Tavaratilan alapuolelle osin vararenkaan tilalle on sijoitettu pari 7,2 kg vetävää komposiittitankkia, joihin menee siis yhteensä teoriassa 14,4kg metaania. Totetutuva täyttömäärä vaihtelee tarinoiden mukaan hyvinkin paljon aseman paineista riippuen. Kulutus on ennakkotietojen mukaan jotain 3,5-4,5 kg/100km Tällä pääsee siis tuolla noin 14 kilolla ja ajotavasta riippuen noin 300-400 km kaasulla. Minun ajoilla eka tankillinen näyttäisi asettuvan lähemmäs 400km kokonaisrangea ja puhtaassa matka-ajossa mentäneen ylikin.
Tässä vanhemmassa mallissa on vielä säilytetty myös 8V:n vakiomallinen bensatankki, jonka tilavuus on 50 litraa.Rangeahdistusta tällä ei siis tarvi kokea. Jos tarvii päästä kusematta Lappiin ja aika hyvän matkaa takaisikin päin, niin kaikki tankit täyttämällä kokonaisrange on matka-ajossa jotain 1300-1400 km luokkaa. Bensatankki on nyt puolillaan ja tavoitteena on, että sitä kuluu vain juuri ja juuri sen verran ettei se vanhene tankkiin. Bensaa tämä käyttää aina kylmäkäynnistyksessä muutaman ruiskutussyklin verran, erittäin kylmällä pari sekuntia, ja aina kaasutankkauksen jälkeen muutaman kilometrin ajan, mutta muuten ajetaan aina ensisijaisesti kaasutankit tyhjäksi ennen bensaan koskemista.
Vaihdelaatikkona on tosiaan se VAG:n paras ja laadukkain tuote heti pikkukoneiden ketjujakopäiden jälkeen, eli 7-vaihteinen kaksoiskytkinlaatikko kuivakytkimillä. Tämä ei ole ihan ekan lähdön vehkeitä ja huhujen mukaan kestäisi vähän paremmin. Uskoo ken tahtoo ja jää nähtäväksi. Mitään omituisuuksia en käytöksessä ole vielä huomannut, joten ehkä tällä tovi mennään ennen isompia remontteja.
Perusvarustelultaan tämä on hyvin samankaltainen kuin entinen, joka oli Suomen maantuontiohjelman mukainen business sport. Tässä ruotsimallissa on ilmeisesti ollut samaan tyyliin xenonit, bluetooth, takatutkat, vakkari, sadetunnistin sun muuta pienempää vakiovarusteina.
Tärkeimmät mukavuus- ja ulkonäköpuolen varusteet:
-Ulkona lähinnä S-line takaspoileri. Tämä oli oikeasti ehdoton ulkovaruste, jota ilman 8v näyttää liian mitäänsanomattomalta minun silmään.
-Alustana dynaaminen vakioalusta. Tämä oli positiivinen yllätys verrattuna koeajamaani facelift-malliin vakioalustalla. Faceliftissa meinasi iskeä korin kallistelujen takia merisairaus mutkissa, mutta tämä on sopivan jämäkkä. Entisen auton sport-alusta oli vielä parempi, mutta se ei ole ollut kaasuversioissa ilmeisesti maavaran takia vaihtoehto.
-Bang&Olufsen. Tästä tykkään musiikin suurkuluttajana kovasti. Ei edellisen auton Audi Sound Systemkään lyhenteensä mukaiselta kuulostanut, mutta kyllä B&O on selkeästi laadukkaampi etenkin korkeampien taajuuksien erottelukyvyssä.
-Musta sisäkatto
-Sport-mallin penkit säädettävillä reisituilla
-Kolmipuolainen monitoimiratti
-Sisävalopaketti
-Webasto Thermoconnectilla
Yksi huono kuva liitteenä. Otetaan myöhemmin parempia, jos tämä on joskus taas hetken puhdas. Ei tässä nyt isommin näkemistä sinänsä ole. 8V on lähtöjään omaan silmään onnistunut tuote, eikä ulkonäölle ole tarkoitus sen kummemmin mitään tehdä pieniä hienosäätöjä lukuun ottamatta.
Todo, todo, todotodotodotodottodoo:
-Toisen puolen g-tron -teksti on jäänyt jonnekin matkan varrelle. Uusi on tilattu speed-autoteileltä, koska marmorilla tarjosivat tätä tekstinkäikälettä ohuen karvan verran alle 60€:lla. Done.
-Talvivanteet 16-tuumaisena hieman häiritsee silmää, mutta katsotaan ensin josko noihin tottuu. Kesäksi on edellisestä jääneet 17" orkkisvanteet
-Takapuskurissa vähän mustaa näkyvillä, hoitunee pienellä korjauspullolla
-Koodauksia: öljynlämmöt näkyviin, (jotta olisi edes jotain lämpötilatietoa, näissä on jäähdytysnesteen lämpömittarin tilalla kaasun määrä), takapyyhkijän automaattipyyhkäisy peruttaessa pois, jos saa, peruutustutkalle näytön aktivointi. Done.
Attached Files
Comment