Kaksi eri lähtökohtaa

Aiemmin kesällä tuli seurattua useamman matkaseurueen reissuja Saksan suunnalle jatkona Pärnun ratapäiviltä ja haaveissa oli, että ehkä kesällä 2025 sinne suunnalle pääsisi seuraavan kerran – tälle vuodelle ei aikataulut osuneet kohdalleen.

Audiclubin kesän ratatapahtumat olivat Ahvenistoa vaille paketissa. Mukavaa oli taas ollut ja kierroksia tuli kerättyä A3:lla riittävästi omaan makuun. Mikko sattumalta mainitsi, että olisi lähdössä yksin Saksan suuntaan syyskuun puolella, vaikka omat ajatukset olivat edelleen vahvasti seuraavassa vuodessa, niin kyllä se mieli lopulta muuttui – eihän sitä tiedä mitä talvi tuo tullessaan. Kiirehän siinä lopulta sitten tuli kerhon tapahtumien hoitamisen ja kaluston kuntoon saattamisen kanssa, mutta lopulta nokan saattoi kääntää hyvillä mielin kohden Saksaa.

Mikolla on tavoitteena päästä Nordschleiffelle joka vuosi, mutta elämä kun on usein hektistä niin ei koskaan tiedä milloin matkaan pääsee ja joinain vuosina varaukset saatetaan tehdä vain viikkoa ennen reissua.

Esimerkiksi tänä vuonna kun elokuussa lähti isompi tuttavaporukka, niin Mikon aikataulu ei antanut mitenkään periksi lähteä viikoksi pois. Syyskuulta peruuntui sitten perheen yhteinen reissu, kun työ- ja vapaa-aika eivät perheessä kaikilla kohdanneet niin yllättäen kalenterissa olikin sopiva viikon tyhjä aukko. Tilaisuutta ei voi hukata ja silloin mennään vaikka yksin – porukalla on toki mukavampaa kun on seuraa, mutta aina ei voi valita, jos radalle haluaa. Tapahtui nopea Nyrre-kalenterin tarkastus ja etsintään ajankohta, milloin rata on auki koko päivän ajan – tämmöinen viikonloppu sieltä löytyikin ja siihen heti varaus kiinni autolauttaan ja majoituksiin. 

Mikä se Nordschleiffen lumo on?

Tuttavallisemmin Nordschleiffen rata tunnetaan Nyrrenä. Kävijämäärät tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta Nordschleiffella ja tuurista kiinni millainen ruuhka sinne sattuu. Kelillä oli tälläkin reissulla suuri osuus siihen, että ruuhkia ei päässyt syntymään kun alustavassa ennusteessa oli viikonlopulle luvassa kevyttä sadetta. Torstaina oli kostea ja perjantaina kun rata-aukesi niin samalla taivas repesi satamaan ja vettä tuli todella paljon joissain osissa rataa. Viikonlopuksi alkoi muitakin autokuntia saapumaan, suurimpana edustajina silmämääräisesti UK kilvillä liikkellä olleet.

Jututin erästä TTRS kuskia, niin hän oli tullut kaverin yllyttämänä UK:sta ensi kertaa paikanpäälle ja kierros omalla autolla riitti kokemuksena – ei kuulemma enempää tarvinnut itse yrittää ja kaverin kyydissä oli helpompi nauttia vauhdista. Kun vertaa tätä viikonloppua pari viikkoa myöhemmin olleeseen Green Hell Driving Days tapahtumaan, niin siellä autokuntia oli todennäköisesti 4-5 kertaa enemmän ja jonot radalle sekä sieltä pois olivat hyvin pitkät.

Autobongarille radan lähistöllä riittää nähtävää Porschet, McLarenit, Lamborghinit ym. ovat hyvin yleisiä, Audin R8:seja taas näkyy vähemmän saman hintaluokan autoissa. Useammasta Porschesta paistaa myös paikallisen (virallisen Porschen) virityspajan Manthey Racingin tarrat ja isot aero-osat. Itselle jäi sellainen tunne, että useimmat tracktoolit olivat 2-4 sarjan BMW:tä ja monessa oli suht isoa takasiipeä kiinni. Kaikki erikoisemmat autot kuitenkin häviävät heti liikenteen seasta kun lähdetään ajamaan radalta poispäin muutama kilometri.

Kevät ja syksy ovat oikeasti hyvää aikaa radalla, pahimmat lomaruuhkat eivät ole vielä saapuneet, sekä keli pysyy sopivan viileänä. Sama heijastuu myös majoituksien ja lauttojen hintaa suoraan – kova helle, yhdessä ison ruuhkan kanssa radalla, on raskasta niin kuskille kuin autolle ja jonot on välillä käsittämättömiä.

Ainahan ei aikataulu osu niin, että radalle pääsisi koko päivän ajan turistivuoroilla. Tämän vuoksi pitkä viikonloppu on oikeastaan minimiaika, mikä kannattaa reissuun varata. Kohteeseen matkustamisen kanssa pitkä viikonloppu paikan päällä on jo noin 1,5 viikkoa kokonaisuudessaan. Koskaan ei kuitenkaan tiedä millainen keli vuorien ja laaksojen alueelle sattuu ja onko rata suljettu koko ajan. Päiviä kannattaa varata tämän vuoksi useita, kokonaiskustannuksiin majoituksesta ei kuitenkaan tule isoa kustannusta, jos vaihtoehtona on ettei radalle pääse ollenkaan. Arki-iltojen ajat on parhaita, kun radalla on tilaa ja suurin osa autoista on paikallisia.

Useiden paikallisten mielipide on, ettei turistiajoihin kannata osallistua, vaan mennään erillisellä ratapäivällä ajamaan jolloin riskitekijät ovat paljon pienemmät esimerkiksi nestevuotojen osalta. Yksityisiä ratapäiviä ovat Audiclubin kävijät monesti myös suosineet, kustannus on toki eri luokkaa ja huonolla säällä päivä menee hukkaan, mutta vastineeksi saa helposti pari kymmentä kierrosta takataskuun ja vapaan pääsuoran kokemuksena edes kerran.

Matkailu avartaa, vinkkejä reissuun?

Saksassa on paljon nähtävää, vaikka tarkoitus on mennä ajamaan radalle niin voi reissun ottaa rennonminkin. Menomatka Travemünden satamasta tapahtuu yötä vasten ja autobaanan kutsu on huumaava, saksalaiset tykkäävät kuitenkin tietöistä, mitkä sotkevat helposti aikatauluja. Tuttu välietappi yöpymiseen on Bad Fallingbostellin kaupunki, mistä ehtii hyvin illaksi vielä turistikierrokselle.

Nordschleifen rata sijoittuu pohjoisessa Adenaun kaupungin ja etelässä Nürburgin kylän väliin. Adenausta löytyy supermarkettia ja useampaa lounaspaikkaa – sekä tuttu valokuvauspaikka Bistro Cockpit ja sen vieressä sijaistseva Hotel an der Nordschleife.

Nürburg on pieni kylä ja kaikki pyörii käytännössä moottoriurheilukauden ympärillä, nähtävyyksiäkin löytyy ja etenkin linnalla kannattaa käydä kävelemässä sekä vähän matkan päässä sijaitsevaan ring°arenaan tutustumassa.

Paluumatkalle varattava aikaa

Paluumatka tuntuu helpolta, koko päivä aikaa, mutta matkaakin on paljon, kun välissä ei olekaan yötä. Tänä vuonna kun olimme puolikuntoisella kalustolla liikenteessä, alkoi vähän jännitämään mihin aikaan satamaan lopulta saavutaankaan.

Matkan varrelle oli valittu turistikohteeksi Kasselista löytyvä Herkules monumentti ja sen massiivinen suihkulähde portaikko. Olin käynyt täällä lapsena ja kyllä portaita oli edelleen yhtä paljon, harmittavasti itse suihkulähde oli remontissa, mutta kauniit maisemat oli silti tarjolla. Olimme Mikon kanssa samaa mieltä, että ehdottomasti pysähdyksen arvoinen paikka – ennemmin kokemuksia takataskuun kuin kaupoilla pyörimistä, jos saa valita.

Mitäs sitten, jos radalle ei pääse ajamaan?

Kelin suosiessa rata kannattaa ehdottomasti lähteä kiertämään vuokraamalla sähkömaastopyörä, vuokraamoja löytyy ainakin Adenausta. Välillä voi käydä myös ajamassa paddock alueella kartingia ja siirtyä sen jälkeen Nurburgin linnan alueelle kierrokselle ja lounaalle.

Kylät radan ympärillä ovat hyvin pieniä, joten parin päivän aikana ehtii kaiken kertaalleen kokemaan. Saksasta ei onneksi linnat lopu kesken, joten nähtävää riittää lähistöllä, Burg Elz, Cochem Castle ovat noin tunnin ajomatkan päässä ja ulkomaille pääsee Luxemburgin Vianden Castlen kierroksella.

Tänä vuonna oli varasuunnitelmana lähteä käymään Michael Schumacherin ulkokarting radalla reilun tunnin päässä, mutta sateisen kelin vuoksi päädyimme Cochemin linnan kierrokselle ja snitselille joen varteen.

Kestääkö kalusto?

Autourheilu harvoin on halpaa varsinkaan satunnaiselle harrastajalle. Valitettava totuus on, että yleensä aina jotain hajoaa tai reistailee. Tällä kertaa toisesta autosta lämmöt kävivät liian kuumana ja ohjaustehostin saatiin rikki, kun piilevä vika ajettiin esiin – lisäksi splitteri jäi Cochemin linnan pihalle.

Kaksonen ei paljoa paremmin pärjännyt ja lopputuloksena huohotusjärjestelmän vian vuoksi auto seisoi pari päivää parkissa ja radalle vuokrattiin pirtsakka Mini Rent4Ringin kalustosta – tässäkin lopulta kävi tuuri ja ajot jatkuivat, vaikka reissubudjetti paisui odottamattomasti.

Ei näistä lannistuta kuitenkaan! Positiivisena asiana The Crown Performance korjaamo tuli tutuksi niin paikanpäällä kuin etädiagnoosissa ja palvelu oli erittäin asiallista. Korjaamo oli viikonloppuna avoinna turistipäivien vuoksi ja kävi ilmi, että heillä on myös muutama sata ringtoolia varastossa säilössä asiakkaiden puolesta.

Jos kulkuväline kaipaa korjausta radalla, niin on hyvä huomioida, että varaosien saatavuus on radan läheisyydessä todella huono – vähintään omat jarrupalat kannattaa pakata mukaan kun matkaan lähtee. Korjaamoita löytyy kuitenkin hyvin, että vaihto onnistuu monesti paikanpäällä odotellessa.

Ensi kertaan!

Teksti ja kuvat: Mikko Väinölä ja Jukka Väänänen

Artikkeli on pidempi versio vuoden 2025 Audiclub Finlandin lehdessä julkaistusta sisällöstä.