Ylläpitolaturi

[kapaz]

Kokemuksia kellään, mikä olis hyvä, eli hintalaatusuhteeltaan toimiva ylläpitolaturi?

Viimetalven kovat pakkaset oli "vanhalle rouvalle" joskus liikaa ja senvuoksi ajattelin, että ensitalvena ei enää viittis töihin kävellä.

[jasso]

C-tekit on aika hyviä, sanoo moni.

[kapaz]

Joo C-tekit mullakin mielessä ollu, mutta mikä malli niistä olis sopivin, kun kotipäässä virtaa vain 2 tuntia, mutta työpäässä jatkuva virta.

[jasso]

Kaikki vissiin päteviä. Lähinnä vaikuttaa kuinka isoja akkuja haluaa latailla. Halpiskopioita saa puoleen hintaan erinäisistä marketeista. Ihan päteviä niistäkin osa. Ei varmaan teknisesti samaa tasoa, mutta jos hinta on se tärkeämpi asia. Ominaisuudet kuitenkin ainakin sinne päin.

[kapaz]

Eli, siis kaikkein halvinta en osta, mutta en myös kalleintakaan.
Noin sadalla erkillä luulis saavan jo ihan asiallisen laitteen. (akku taitaa olla 60ah)

Jebu, kiitän allaolevasta linkistä.

[jasso]

Jotain vanhaa: http://www.audiclub.fi/audifinns/sho...ighlight=c-tek

[quattro20v]

kun kotipäässä virtaa vain 2 tuntia

Hyvin monasti sitä virtaa saa myös pitempään pikku kikoilla kun sen 2 tuntia. ;)

[jta]

Osassa noissa halpiksissa ei ole muistia mihin asetukseen laturi oli jätetty kun virta meni poikki, ctekissä on.

[kapaz]

Meinnaako Sami sitä, että kuumalla nuppineulalla kello asetetaan tiettyyn asentoon;),
niin ja Ctek se valinta on.
Ja jos muita kikkoja on, niin mielellään otetaan vastaan;)

[quattro20v]

No, mulla ei ole nuppineula käytössä mutta jotain siihen suuntaan kuitenkin. ;)

Itsellä CTEK XS7000 jossa maksimi lataus 7A, sillä ehtii ehkä siinä parissa tunnissakin jotain saada aikaan. 119e näyttäis olevan motonetissä.

[Thuppu]

Sama 7A:n laturi on minullakin ja kyllä sillä kahdessa tunnissa jo saa kummasti virtaa patteriin...

[peiponen]

http://www.solentia.fi/accupro/index.html

Kuopiolainen pulju väsää tuollaisia, omaa kokemusta ei tosin ole.

[kapaz]

Tuli sitten valittua tuo CTEK XS7000, katotaan nyt miten erinomainen se on, ja onhan se.

[KariM]

Minulla on ollut vuosia sitten Ctek XS3600:a kaksi kpl, joista molemmat hajosivat. Ensimmäisestä ratkeili johdot pakkasessa liikuteltaessa, ja takuuseen saatu uusi samanlainen sammui lopullisesti pian takuuajan loputtua.

Sitten on tuollainen halpis Benton BX-1. Hoitaa hommansa, mutta unohtaa asetuksensa verkkovirran kadotessa, ja kylmässä se moodinvalintanappi on kankea. Piuhatkin kovin kankeat kylmässä.

Nyt uusimpana on Exide 12/4. Ilahduttavan simppeli, käyttöliittymässä ei ole mitään nappeja räplättäväksi. Piuhat kiinni ja pelaa. Edellisiin verrattuna tämä lataa pelkästään (lämpötilakompensoidulla) [COLOR="Silver"]vakiojännitteellä[/COLOR] *). Verkkopiuha on pakkasenkestävä, akkupuolen johdot muovia.

*) Ei ollutkaan vakiojännite alusta loppuun, käppyrät: http://exide.fi.loopiadns.com/wp/wp-...laddare_FI.pdf

[kalsket]

Ctekkeja on itsellä parikin kappaletta ja niihin olen ihan tyytyväinen sinällään ollut. Ylläpitoon soveltuvat vallan hienosti mutta tyhjän akun lataamisen vastaavasti huonommin. Mr. Kalsi noiden latausvirtoja logitti mennä talvena ja totesi niiden antavan maksimivirtaa vain muutaman tunnin ajan jonka jälkeen latausvirta putoaa muutamaan amperiin. Kyseessä siis tuo XS7000.

[AhtiL]

Tuota.

Tämä on nyt vähän oikeastaan kysymys ja hämmästelyä, miten vaikeaa tuosta akun lataamisesta voidaan saadakaan.

Eikös se ole ihan normaalia, että laturi työntää tyhjään akkuun täydet virrat ja kun akku alkaa pikkuhiljaa täyttyä(napajännite nousee) niin latausvirta laskee?
Autossa kiinniolevaa akkuahan ei voi ladata täyteen maksimi latausvirralla, koska latausjännitettä pitäisi kokoajan nostaa jotta vakiovirta saavutettaisiin? Jännitettä ei voida kuitenkaan nostaa määrätyn yli, koska silloin alkaisi jossain muualla päin autoa napsua.

Irrallaan olevaa lyijyakkua voi ladata vaikkapa 60V/30A. Täyttyy aika hetkessä ja keittää hieman, mutta latauksen jälkeen napajännite on ~13-14V ja 'kuollutkin' akku voidaan näin joskus elvyttää. (en suosittele, koska akku voi räjähtää)

Vanhemmissa autoissa, joissa ei ollut sen kummempaa elektroniikkaa latausta valvomassa, oli auton omassa laturissa pelkkä säädin. Se käsittääkseni huolehti vain siitä, että latausjännite pysyy vakiona. Akun varaustilasta riippuen akku otti sitten virtaa sen minkä otti.
Autolla saatettiin ajaa satoja kilometrejä ja esim. 10h päivässä. Silti mistään ylilatauksesta ei ollut pelkoa koska säädin piti huolen, että jännite pysyy aisoissa. (vaikka sitten lähdettiinkin liikkeelle täydellä akulla)

Emmä tajua, mitä vaikeaa on tuossa ulkopuolisen laturin käytössä. Mitä muuta älyä niissä pitää olla kuin jännitteen maksimin kontrollointi?

[jsahlman]

Itsellä on toisessa autossa "testissä" tuo solentian akkulaturi. Toisessa onkin Defan 3A laturi. Molemmat pelanneet hyvin eikä ole virta loppunut. Eikä noiden kanssa varmaan oikein tiedäkkään milloin akku on sökö tai menossa sököksi.

[Hervast]

Ittellä oli joku c-tek mallilla tehty pieni laturi jonka ajattelin asentaa traktoriin ylläpitolaturiksi toimimaan lämmityksen kanssa yhtäaikaa. No huomasimpa tässä että olikin sen toiminta hyytynyt vaikka merkkivalot näyttää että muka jotain lataisi.

Eli vaikka C-tekkilöissäkin on ollut vikoja, niin silti ostaisin sellaisen laturiksi, pienimmät mallit ovat ainakin ihan kilpailukykyisiä hinnaltaan. Joissain malleissa oli puutteelliset IP luokitukset ja johdot pakkasessa haurasta koppuraa, mutta isommissa ainakin tuntuivat kestävemmiltä. (asennettiin töissä joskus semmosia isoja ctekkejä siperiaan meneviin materiaalinkäsittelykoneisiin)

[vepek]

Vanhan perinteisen ylläpitolaturin latauskäyrä on ns. W-curve. Ko. laturissa on muuntaja, tasasuuntaaja ja diodi sarjassa. Sopivan laturin maksimi latausvirta on noin 1/10A akun ominaiskapasiteetista eli 70Ah akulla maksimi latausvirta on 7 ampeeria. Tällaisen laturin tyhjäkäyntijännite on n.17V , kun laturi lataa esim. 4 ampeeria, putoaa jännite alle 13 V:n . Laturin jäädesssä normaaliin ylläpitoon noin 2 ampeeriin on jännite silloin noin 13,5 V eli ylilatausta ei todennäköisesti tule. Kuitenkin ko. laturin latauksen alku menee väärin eikä kunnon latausta alussa tapahdu . Jos laturin kokoa kasvatetaan, silloin ylilalautumisen vaara on olennainen , varsinkin ns. huoltovapaissa akuissa.
Tavallisissa elektroniikkaa sisältävissä latureissa latauskäyrä on ns. IU-curve. Kyseinen laturi lataa alussa vakiovirralla siihen asti kunnes oletettu kaasuuntuminen alkaa, sitten se muuttuu vakiojännitelaturikisi ja latausvirta usein putoaa selvästi. Tälläkään laturilla ei saada akkua turvallisesti täyteen vaan kapasiteetti jää n.80 %:iin.
Parhaimmissa on myös ylilatauksen tunnistuselektroniikka, joka lataa akkua vähitellen. Ylilataus tunnistetaan pitämällä taukoa latauksessa ja vertaamalla putoaako akun jännite tietyn käyrän mukaan latauksen jälkeen, jos putoaa, on akku ylilatautunut ja lataus lopetetaan. Lisäksi laturissa on mahdollisuus käyttää lämpötilakompensaatiota. Tällä tavalla akku saadaan lähes täyteen.
Uusien autojen akkuja ei voi ladata suurilla virroilla . Maksimi latausvirta riippuu akkutyypistä . Myös uusien autojen oma latausjärjestelmä voi sekoittua, jos akkua ladataan ylimääräisellä laturilla, niissähän akun tyyppikin pitää ohjelmoida latauselektroniikkaan.
Nuo jsahlmanin laittamat Defan laturit näyttivät oikein hyviltä , niissä ilmeisesti oikea elektroniikka on käytössä(ainakin kalleimmissa malleissa) . Lisäksi niissä on myös rele, joka mahdollistaa tarvittavan moottorin- , sisälämmityksen ja latauksen järjestelyn.

[Jarkko Kalsi]

Viime talvena tuli tutkittua monen sorttista laturia, kaikissa oli puolensa. C-tek lataa turvallisesti ja sen voi unohtaa lataukseen viikoiksi (joskaan akku ei koskaan tule ihan täyteen). Vanha kunnon akkumatti rykii akun nopeasti täyteen, mutta sitähän ei sovi unohtaa lataamaan. Toistaiseksi C-tek on hyvä ylläpitolaturi jolloin ei tarvitse olla tietoinen akun kunnosta tai varauksesta. Akkumatti sitten kovempaan ja harkitsevampaan lataukseen. Vaikka sain C-tekilläkin ladattua tyhjäksi pääseen akun rikki (meni yksi kenno oikosulkuun) - noh vikahan oli akussa eikä laturissa.

Ehjän ja toimivan akun lataaminen on yksikertaista, mutta tyhjäksi päässeen heikkokuntoisen akun automaattinen lataaminen lämpötilasta riippumatta lienee laturivalmistajille se suurin haaste. Exidessä muuten näytti olevan lämpötila-anturi hauenleuassa.

[jronkainen]

Haulla jo pengoin tuota aihetta ja ei tullut ihan selväksi mikä olisi paras tapa kytkeä tuo laturi ylläpitolaturiksi. Sisätilapistorasia löytyy ja siitä ajattelin ottaa laturille sähköt, jotta lataus toimisi samaan aikaan kuin itse moottorinlämmitys.
Mites tuosta eteenpäin?
A) Vedänkö piuhan suoraa akulle
B) Laitan tupakansytytin pistokkeen
C) Sulakerasiaan sopiviin nastoihin

Jos vaihtoehto C, niin mitkä on ne oikeat kytkentäpaikat?

[TeroPee]

Nyt en muista tarkkaan mutta osaako Ctek aloittaa latauksen pelkästään sillä, että siihen tulee virtaa vai pitikö siinä painella joka kerta "asetukset kohdalleen"?

[Thuppu]

Muistaa edelliset käytetyt asetukset ja aloittaa latauksen heti kun tökkää töpselin kiinni.

[kalsket]

vaihtoehto D) Laturin narut konehuoneen latausnapoihin.

[SR]

Tepon D on ainut oikea tapa kytkeä laturi. Jos kytket suoraan akkuun, saat virranhallinnan täysin sekaisin.

[jronkainen]

Kiitoksia neuvoista, taidanpa laittaa sitten noihin napohin.
Sitten lisäkysymys onko jotain helppoa(valmista) läpivientipaikkaa siitä apukuskin jalkatilasta tai hanskalokeron takaa konehuoneeseen? Yksi mikä pitää tarkistaa on sisäpistokkeen läpivienti, josko siitä sais menmään mukavasti.

[Beiza]

Muistaakseni C-tek 7000 lähtee lataamaan heti kun tökkää virrat päälle, mutta 3600:n vaatii napin painalluksen(tai kaksi). Vai miten sen oli. :)

[jta]

mutta 3600:n vaatii napin painalluksen(tai kaksi). Vai miten sen oli. :)

Muistaa viimeisimmän valinnan, eli jos on piuhat kiinni esim. akussa, niin siitä jatkuu ihan itsekseen (ainakin oma pikkumalli niin tekee).

[horch]

Kannattaa vain sit laittaa sellaseen paikkaan et saat tarvittaes paineltua sen lumihiutaleen päälle. Eli siis kovilla pakkasilla.

Ei tarvi vetää konehuoneeseen. En tiedä missä tuos on "keskus" mutta todennäkösesti kuskin jalkatilas, paneelin takana. Sieltä varmasti löytyy +30 napa. Kytket siihen ja maalle varmasti löytyy paikka samasta paikasta.

[JouniH]

Asensin itelle lokilämppärin ja sisäpistorasian. Otat hanskalokeron pois niin sen takana tavallaan vasemmalla kädellä on ilmastointi liittyviä putkia. Sen läpiviennin kautta on helppo ujuttaa johdot läpi.

"Pääsähkökeskus" löytyy pelkurin puolelta tuulilasin alareunasta. Siinä on moottorin ohjaus yksikkö samassa rasiassa. Otin sieltä virran lisävaloille. Joten sinne voi varmasti laittaa laturin piuhat kiinni. Oli muistaakseni vedetty sieltä se lataus paikka konehuoneeseen.