Audi Ur-Quattro '84
2.1L I5 SOHC 10v Turbo
On tullut aika jakaa kaikkien kanssa tarina uudesta perheenjäsenestämme. Tämä on tarina isän ja pojan vastoinkäymisistä, tarina veljeydestä, tarina joka voisi olla "Napapiirin sankareiden" sensuroimaton versio..
Ottakaa hyvä asento ja nauttikaa!
Mutkien kautta voittoon..
Lauantaina 4. Helmikuuta heräsin puhelinsoittoon, jossa isäni ilmoitti haluavansa ostaa perheeseen harrasteauton. Muutamaa tuntia myöhemmin hän soittaa kertoakseen, että Audi-katraamme jatkoksi saadaan ihkaoikea Ur-Quattro. Matkamme alkaa sunnuntaina 5. Helmikuuta. Virittelemme traileria vetojuhtamme A6 2.7 TDIQn perään ja lähdemme ajamaan kohti Nurmijärveä. Kohteessa oli tarkoitus olla tekemässä kauppoja klo 20:30 illalla. Näin ei kuitenkaan käynyt..
Ensimmäinen ongelma oli rahojen keruu. Kaupat ilmaantuivat niin yllättäen, että siinä vaiheessa oli myöhäistä lähteä nostamaan kauppasumma pankista. Myyjä kun tahtoi kylmää käteistä. Kiireessä tyhjensimme kylän pikapankkeja ja uhriksi joutuivat jopa vuoden kerholaiseksikin tituleeratun ystäväni sukan varret. Vihdoin pääsimme tien päälle ja siitä alkoi surkeiden sattumusten sarja. Ensimmäiseksi kameratolppa tervehtii meitä kirkkaankeltaisella väläyksellä. Tähän isäni totesi ironisesti: "Nyt se sitten räpsähti. Lienee sama polkea nappi laudassa loppumatka". 400 metriä myöhemmin vastaamme tuli siviilipoliisiauto, joka kaarsi peräämme sinipunavalkoisten valojen vilkkuessa taustapeilissämme. He muistivat meitä pienellä pikavoitolla. Siinä odotellessa soitin harrastajakollegalleni Japelle, joka totesi puhelimessa: "Tästä ei puutu enää kuin se, että diiselinne jättää tielle".. Vannomatta paras, mutta näinhän siinä kävi. Mäntyharjun kohdalla alkoi hehkuvalo vilkkua ja diiseli-audi sanoi itsensä irti. Siinä sitten odoteltiin tuntikausia pakkasessa apua paikalle. Tämänkin kerhon jäseniä oli puhelinteitse todistamassa tätä tapahtumaa. Autoliiton mies saapui hätiin ja lupautui viemään meidät trailerin kanssa Heinolaan. A6 lähti hinurilla Lahteen Autotalo Laakkoselle. Heinolasta saimme WestMac nimisestä firmasta vuokrattua uudeksi vetojuhdaksi Peugeot Boxerin ja päättäväisinä päätimme jatkaa matkaa.
Navigaattorimme ilmoitti määränpäähän saapumisajaksi klo 00:55. Soitimme matkalla myyjälle, että vielähän kaupat kaikista vastusteluista huolimatta tehdään ja päätimme yhteistuumin pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa. Paikalle päästyämme Quattron kauneus oli silmiä hivelevä. Sinä hetkenä tunsin kaiken alkuillan pettymyksien haihtuvan ilmaan.
Kiertelimme autoa kaikessa rauhassa ympäri ja sitten koitti hetki, jolloin Quattro lyötiin tulille. Taisi siinä tulla housuun tippa jos toinenkin. Sitten autoa trailerille ja sitomaan. Tuolloin kello oli kutakuinkin 03:00. Tarkoituksenamme oli siirtyä toiselle hallille, jossa Quattron paperit ja mukana tulevat romppeet sijaitsivat. Olimme jo poistumassa pihasta, kun totesimme että eihän se etuvetoinen Pösön rottelo jaksa tuollaista massaa vetää liukasta mäkeä ylös. Kärry irti ja vetäjäksi vaihdettiin myyjän UrS4 Avant joka nelivetonsa turvin kiskaisi vaivattomasti trailerin mäen päälle ja kaikenvaralta ajoi sen vielä toiselle hallille perille asti. Hallilla teimme sitten tarvittavat paperityöt, löimme kättä päälle ja toivotimme hyvää matkaa toisillemme. Klo 04:00 me lähdimme ajamaan Kuopioon ja myyjä perheineen Jyväskylään.
Pysähdyimme matkalla Juvan Nesteelle nukkumaan muutamaksi tunniksi, sillä olivathan mehut aika lopussa pitkän yön ponnistelujen jälkeen. Loppumatkalla hoidimme auton vakuutusasiat kuntoon, sekä varasimme Audille renkaan/öljynvaihdon. Ajoimme Kuopion Laakkoselle ja tilasimme Quattroon uuden määräjakajan ynnämuuta pientä tilpehööriä. Sitten Vianorille nastarenkaiden vaihtoon, sillä Quattrossa olivat vain kesärenkaat. Rengasoperaation aikana kävimme katsastuskonttorilla rekisteröintitoimissa ja sitten auto olikin jo valmiina kotiin ajettavaksi. On vaikea kuvailla sitä tunnetta, kun ajoimme Quattrolla kohti kotia (tietysti välipysäkkinä oli hädintuskin housuissaan pysyvä rättivääpelimme Jape).
Siinä se sitten lopulta törötti, omassa pihassa, kaikessa kauneudessaan ja kaikista vastusteluista huolimatta. Ihkaoikea Urkki.
Auto oli todellakin kaiken sen vaivanäön arvoinen..
Historian havinaa
Ur-Quattromme matka on alkanut Ruotsista vuonna 1984. Siellä sen osti uutena muotipuljua pyörittänyt nainen (joka selittänee erikoisen värivalinnan) ja se palveli käyttöautona vuoteen 1992 saakka. Sen jälkeen auto on ollut seisonnassa vuoteen 2004 asti. Samaisena vuonna Quattro tuotiin Suomeen edellisen omistajan toimesta ja on sittemmin ollut hänellä. Hänen omistuksessaan auto sai Bilsteinin iskunvaimentimet H&R jousien kera, G60 jarrut sekä Custom autocraftin rst-putkiston. Autosta poistettiin myös ilmastointi painonsäästön nimeen. Auton mukana saatiin kansiollinen vanhoja kuitteja, sekä mm. vuoden 1984 alkuperäinen saksankielinen esite. Viimeiset 7 vuotta Urkki on katsellut hallin seiniä ja pääsi vihdoin raittiiseen ulkoilmaan, ja oli tietenkin elementissään lumella.
Edellisellä omistajalla oli myös tapana nimetä omat autonsa, joten kunnioituksen osoituksena aiomme säästää hänen valitsemansa nimen "Reino", jonka se on saanut sisustan kankaan kuosista.
"Let's fire up the quattro.."
Quattro tulee tulevaisuudessa saamaan pienen huoltokäsittelyn ja näistä päällimmäisenä on tuo määräjakajan vaihto. Auto lähtee kyllä aina käyntiin, mutta se vaatii hieman hankaamista. Pakkasessa tämä tosin tuskin onnistuu, sillä olemme käynnistelleet autoa vasta lämpimästä tallista. Samalla tehdään jakopäähuolto ja vaihtoon menevät myös puslat, perä- ja laatikkoöljyt, suodattimet ym. Muuten auto on hyvin läpikäyty ja sen suurempia huoltoja ei tarvita. Kesäksi on tarkoitus etsiä jotain alkuperäishenkistä vanhaa BBS-vannetta.
Nyt pitää enää opetella hieman ruotsia ja saksaa, jotta osaa plärätä ohjekirjan, sekä kuunnella Patrizia Lippin "Achtung!"-huutoja auton edistyneestä tietokoneesta.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia, jotka olivat mukana henkisesti ja fyysisesti tämän auton kotiin saattamisessa.
Tämä oli elämäni kokemusrikkaimpia automatkoja ikinä!
Väri:
Moottori:
[COLOR=Black]Voimansiirto:
[/COLOR]
[COLOR=Black]Alusta ja jarrut:[/COLOR]
[COLOR=Black]Kori:[/COLOR]
[COLOR=Black]Sisusta:[/COLOR]
[COLOR=Black]Vanteet & renkaat:[/COLOR]
Lisää kuvia täältä!
2.1L I5 SOHC 10v Turbo
On tullut aika jakaa kaikkien kanssa tarina uudesta perheenjäsenestämme. Tämä on tarina isän ja pojan vastoinkäymisistä, tarina veljeydestä, tarina joka voisi olla "Napapiirin sankareiden" sensuroimaton versio..
Ottakaa hyvä asento ja nauttikaa!
Mutkien kautta voittoon..
Lauantaina 4. Helmikuuta heräsin puhelinsoittoon, jossa isäni ilmoitti haluavansa ostaa perheeseen harrasteauton. Muutamaa tuntia myöhemmin hän soittaa kertoakseen, että Audi-katraamme jatkoksi saadaan ihkaoikea Ur-Quattro. Matkamme alkaa sunnuntaina 5. Helmikuuta. Virittelemme traileria vetojuhtamme A6 2.7 TDIQn perään ja lähdemme ajamaan kohti Nurmijärveä. Kohteessa oli tarkoitus olla tekemässä kauppoja klo 20:30 illalla. Näin ei kuitenkaan käynyt..
Ensimmäinen ongelma oli rahojen keruu. Kaupat ilmaantuivat niin yllättäen, että siinä vaiheessa oli myöhäistä lähteä nostamaan kauppasumma pankista. Myyjä kun tahtoi kylmää käteistä. Kiireessä tyhjensimme kylän pikapankkeja ja uhriksi joutuivat jopa vuoden kerholaiseksikin tituleeratun ystäväni sukan varret. Vihdoin pääsimme tien päälle ja siitä alkoi surkeiden sattumusten sarja. Ensimmäiseksi kameratolppa tervehtii meitä kirkkaankeltaisella väläyksellä. Tähän isäni totesi ironisesti: "Nyt se sitten räpsähti. Lienee sama polkea nappi laudassa loppumatka". 400 metriä myöhemmin vastaamme tuli siviilipoliisiauto, joka kaarsi peräämme sinipunavalkoisten valojen vilkkuessa taustapeilissämme. He muistivat meitä pienellä pikavoitolla. Siinä odotellessa soitin harrastajakollegalleni Japelle, joka totesi puhelimessa: "Tästä ei puutu enää kuin se, että diiselinne jättää tielle".. Vannomatta paras, mutta näinhän siinä kävi. Mäntyharjun kohdalla alkoi hehkuvalo vilkkua ja diiseli-audi sanoi itsensä irti. Siinä sitten odoteltiin tuntikausia pakkasessa apua paikalle. Tämänkin kerhon jäseniä oli puhelinteitse todistamassa tätä tapahtumaa. Autoliiton mies saapui hätiin ja lupautui viemään meidät trailerin kanssa Heinolaan. A6 lähti hinurilla Lahteen Autotalo Laakkoselle. Heinolasta saimme WestMac nimisestä firmasta vuokrattua uudeksi vetojuhdaksi Peugeot Boxerin ja päättäväisinä päätimme jatkaa matkaa.
Navigaattorimme ilmoitti määränpäähän saapumisajaksi klo 00:55. Soitimme matkalla myyjälle, että vielähän kaupat kaikista vastusteluista huolimatta tehdään ja päätimme yhteistuumin pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa. Paikalle päästyämme Quattron kauneus oli silmiä hivelevä. Sinä hetkenä tunsin kaiken alkuillan pettymyksien haihtuvan ilmaan.
Kiertelimme autoa kaikessa rauhassa ympäri ja sitten koitti hetki, jolloin Quattro lyötiin tulille. Taisi siinä tulla housuun tippa jos toinenkin. Sitten autoa trailerille ja sitomaan. Tuolloin kello oli kutakuinkin 03:00. Tarkoituksenamme oli siirtyä toiselle hallille, jossa Quattron paperit ja mukana tulevat romppeet sijaitsivat. Olimme jo poistumassa pihasta, kun totesimme että eihän se etuvetoinen Pösön rottelo jaksa tuollaista massaa vetää liukasta mäkeä ylös. Kärry irti ja vetäjäksi vaihdettiin myyjän UrS4 Avant joka nelivetonsa turvin kiskaisi vaivattomasti trailerin mäen päälle ja kaikenvaralta ajoi sen vielä toiselle hallille perille asti. Hallilla teimme sitten tarvittavat paperityöt, löimme kättä päälle ja toivotimme hyvää matkaa toisillemme. Klo 04:00 me lähdimme ajamaan Kuopioon ja myyjä perheineen Jyväskylään.
Pysähdyimme matkalla Juvan Nesteelle nukkumaan muutamaksi tunniksi, sillä olivathan mehut aika lopussa pitkän yön ponnistelujen jälkeen. Loppumatkalla hoidimme auton vakuutusasiat kuntoon, sekä varasimme Audille renkaan/öljynvaihdon. Ajoimme Kuopion Laakkoselle ja tilasimme Quattroon uuden määräjakajan ynnämuuta pientä tilpehööriä. Sitten Vianorille nastarenkaiden vaihtoon, sillä Quattrossa olivat vain kesärenkaat. Rengasoperaation aikana kävimme katsastuskonttorilla rekisteröintitoimissa ja sitten auto olikin jo valmiina kotiin ajettavaksi. On vaikea kuvailla sitä tunnetta, kun ajoimme Quattrolla kohti kotia (tietysti välipysäkkinä oli hädintuskin housuissaan pysyvä rättivääpelimme Jape).
Siinä se sitten lopulta törötti, omassa pihassa, kaikessa kauneudessaan ja kaikista vastusteluista huolimatta. Ihkaoikea Urkki.
Auto oli todellakin kaiken sen vaivanäön arvoinen..
Historian havinaa
Ur-Quattromme matka on alkanut Ruotsista vuonna 1984. Siellä sen osti uutena muotipuljua pyörittänyt nainen (joka selittänee erikoisen värivalinnan) ja se palveli käyttöautona vuoteen 1992 saakka. Sen jälkeen auto on ollut seisonnassa vuoteen 2004 asti. Samaisena vuonna Quattro tuotiin Suomeen edellisen omistajan toimesta ja on sittemmin ollut hänellä. Hänen omistuksessaan auto sai Bilsteinin iskunvaimentimet H&R jousien kera, G60 jarrut sekä Custom autocraftin rst-putkiston. Autosta poistettiin myös ilmastointi painonsäästön nimeen. Auton mukana saatiin kansiollinen vanhoja kuitteja, sekä mm. vuoden 1984 alkuperäinen saksankielinen esite. Viimeiset 7 vuotta Urkki on katsellut hallin seiniä ja pääsi vihdoin raittiiseen ulkoilmaan, ja oli tietenkin elementissään lumella.
Edellisellä omistajalla oli myös tapana nimetä omat autonsa, joten kunnioituksen osoituksena aiomme säästää hänen valitsemansa nimen "Reino", jonka se on saanut sisustan kankaan kuosista.
"Let's fire up the quattro.."
Quattro tulee tulevaisuudessa saamaan pienen huoltokäsittelyn ja näistä päällimmäisenä on tuo määräjakajan vaihto. Auto lähtee kyllä aina käyntiin, mutta se vaatii hieman hankaamista. Pakkasessa tämä tosin tuskin onnistuu, sillä olemme käynnistelleet autoa vasta lämpimästä tallista. Samalla tehdään jakopäähuolto ja vaihtoon menevät myös puslat, perä- ja laatikkoöljyt, suodattimet ym. Muuten auto on hyvin läpikäyty ja sen suurempia huoltoja ei tarvita. Kesäksi on tarkoitus etsiä jotain alkuperäishenkistä vanhaa BBS-vannetta.
Nyt pitää enää opetella hieman ruotsia ja saksaa, jotta osaa plärätä ohjekirjan, sekä kuunnella Patrizia Lippin "Achtung!"-huutoja auton edistyneestä tietokoneesta.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia, jotka olivat mukana henkisesti ja fyysisesti tämän auton kotiin saattamisessa.
Tämä oli elämäni kokemusrikkaimpia automatkoja ikinä!
Väri:
- Oceanic Blue Metallic Y6V, L7
Moottori:
- 2.144cc I5 SOHC 10v Turbo (GV)
- Custom Autocraft Rosteri-putkisto
[COLOR=Black]Voimansiirto:
[/COLOR]
- 5-vaihteinen manuaali
- alipainetoiminen mekaaninen etu/takalukko
[COLOR=Black]Alusta ja jarrut:[/COLOR]
- Koni iskunvaimentimet
- K.A.W. -60/-40mm jouset
- S2 Jarrusatulat edessä, vakiot takana
- EBC Uritetut levyt
- EBC Green Stuff- jarrupalat
[COLOR=Black]Kori:[/COLOR]
- Irroitettava kattoluukku
- Puoliksi uudelleenmaalattu
- Etu- ja takaumpiot sekä takavalopaneeli vaihdettu tuoreempiin
- Pakkauudet sumuvalot keltaisilla heijastimilla
[COLOR=Black]Sisusta:[/COLOR]
- Alkuperäinen kankainen Brazil-kuosi (BY), nahkaisella kattoverhoilulla
- Vihreäpohjainen digitaalimittaristo
- näyttää mm. ahtopaineen, bensan määrän tankissa litroina, sekä keskikulutuksen
- Sähköikkunat/ peilit
- Vaahtosammutin etupenkkien välissä
- Äänisyntetisaattorilla varustettu Autocheck-ajotietokone
- Audi Sport 3-puolainen ratti ja vaihdekepinnuppi
[COLOR=Black]Vanteet & renkaat:[/COLOR]
- BBS RS 8" x 16" ET11
- 195/50-16 Continental ContiSportContact 3
- Alkuperäiset Ronal R8-vanteet 8" x 15" ET24
- Compomotive MO 8,0" X 15" ET25
- 205/60-15 Nokia Hakkapeliitta 5 Nastarenkaat
Lisää kuvia täältä!
Attached Files
Comment